Hyppää sisältöön

Toimittajilta: Sillä on väliä, keiden säveltämä musiikki konserteissa soi

Yle selvitti sukupuolijakaumia klassisessa musiikissa. Tässä jutussa käydään läpi juttuprojektin taustoja.

Karita Mattila harjoitteli konserttiohjelmistoa Sinfonia Lahden kanssa syksyllä 2019. Konsertin johti orkesterin silloinen ylikapellimestari Dima Slobodeniouk. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Noora Hirn,
Mattias Mattila

Muiden kuin miesten sävellyksiä kuullaan orkesterikonserteissa yhä erittäin vähän.

Tämä siitä huolimatta, että keskustelua orkesterien ohjelmistojen moninaisuudesta – tai pikemminkin sen puutteesta – on käyty vuosia.

Jotain on tehtykin. Orkesterit ovat käynnistäneet historiallisten naisten hankkeita (siirryt toiseen palveluun) ja järjestäneet naisten säveltämään musiikkiin keskittyviä festivaaleja. Lisäksi ohjelmistoihin nostetaan yksittäisiä naisten sävellyksiä.

On helppo ajatella tasa-arvon toteutuvan, kun naisia on siellä täällä esillä.

Tarkemman tarkastelun tulos on kuitenkin aina sama. Muutos on julkisesta keskustelusta ja hankkeista huolimatta erittäin hidasta.

Säveltäjät ja heidän tarinansa kiinnostavat

Usein kuulee vedottavan siihen, että musiikki ei ole sukupuolittunutta. Sävellys on kuitenkin säveltäjänsä hengentuote. Säveltäjät ja heidän tarinansa kiinnostavat, ja sillä on väliä, kuka teoksen on luonut.

Musiikkikappale on yhteiskunnallinen dokumentti siinä missä kirja, artikkeli, elokuva tai maalauskin. On vaikea kuvitella taidemuseo ilman naisten taideteoksia tai kirjasto ilman naisten kirjoja. Myös orkesterien pitäisi tukea yhteiskuntamme erilaisten äänten pääsyä kuuluville. Asia koskee sukupuolen moninaisuuden lisäksi muutakin moninaisuutta, kuten etnisyyttä.

Konserttisalit eivät ole museoita

Toinen asia, joihin keskustelussa toistuvasti vedotaan on se, että sävellykset pitäisi valita ohjelmistoon vain laadun eikä sukupuolen perusteella.

Laadun määritteleminen on osittain mahdotonta. Sävellysteknisten asioiden arvioimisen jälkeen tullaan sangen pian makuasioihin ja siihen, että ohjelmistoja kootaan paljolti puhtaasta tottumuksesta.

Yli neljännes (siirryt toiseen palveluun) kaikesta maailmalla esitetystä orkesterimusiikista on vain kymmenen jo kuolleen valkoisen miehen säveltämää. Tuskin nykypäivän yleisö aivan tätä haluaa.

Vain moninaisuutta lisäämällä ja tämän päivän tekijöitä esittämällä klassisen musiikin kenttä voi taata asemansa tulevaisuudessa. Muuten konserttisaleja uhkaa museoituminen.

Miten tilastot laskettiin?

Laskimme vuoden 2022 konserttien tiedoista säveltäjien, kapellimestarien ja solistien sukupuolijakauman. Rajasimme tilastoitavat orkesterit Suomen suurimpiin ja merkittävimpiin sinfoniaorkestereihin sekä merkittävimpiin muihin klassisen musiikin orkestereihin.

Orkesterit olisi voinut valita toisinkin, mutta prosenttiosuuksia se ei juurikaan muuttaisi. Vastaaviin suhdelukuihin on päädytty aiempien vuosien tilastoissa (esim. Suomen sinfoniaorkesterit ry (siirryt toiseen palveluun) ja kansainvälisiä laskelmia tekevä Donne-järjestö (siirryt toiseen palveluun)).

Ylen selvityksessä sinfoniaorkestereiden konserttitiedot saatiin Suomen sinfoniaorkesterit ry:n konserttikalenterista, muiden orkestereiden tiedot orkestereiden kotisivuilta. Tiedot olivat joiltain osin puutteellisia, mutta datan määrä oli riittävän suuri luotettavan kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Ylen selvityksessä henkilöiden sukupuoli oletettiin nimen perusteella. Yksittäinen säveltäjänimi laskettiin yhtä konserttia kohden vain kerran, vaikka konsertissa olisi samalta säveltäjältä useampi teos. Tilastoista jätettiin pois kilpailut, yhteislaulukonsertit sekä viihteelliset konsertit, esimerkiksi popartistin ympärille rakennetut konsertit.

Laiva kääntyy hitaasti, jos se edes kääntyy

Sukupuolijakauma klassisessa musiikissa pysynee uutisaiheena pitkään, sillä tilastojen valossa musiikkielämälle elintärkeän moninaisuuden lisääntyminen näyttää olevan äärimmäisen hidasta.

Ylen haastattelussa Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg vakuutti, että muutoksen tarve tiedostetaan. Säveltäjä Maija Hynninen totesi toiveikkaana, että merkkejä on ilmassa, mutta iso laiva kääntyy hitaasti.

Taiteellista suunnittelua tekevien olisi vähitellen tarpeen osoittaa, että laiva ylipäänsä kääntyy – eikä vain maalailla kurssinmuutosta juhlapuheissa.

Suosittelemme sinulle