Hyppää sisältöön

Oskari Mörö teki vuosi sitten tärkeän päätöksen urheilu-uransa kannalta – kaksinkertaisella EM-finalistilla on edelleen kova tavoite

Viime vuosina useita vastoinkäymisiä kokenut aitajuoksija Oskari Mörö aikoo palata vielä huipulle. Hän tietää, miksi suomalainen yleisurheilu on palannut menestyksen tielle.

Oskari Mörö pinkoi 400 metrin aidat edellisen kerran alle 50 sekunnin vuonna 2019. Kuva: Yle/Tomi Hänninen
Joel Sippola

Kun suomalainen yleisurheilu saavutti viime kesänä Münchenissä parhaimman EM-tuloksensa 40 vuoteen, yksi viime vuosien merkittävimmistä arvokisaurheilijoista loisti poissaolollaan.

400 metrin aitajuoksija Oskari Mörö oli vuoden 2014 EM-kisoissa kahdeksas ja kaksi vuotta myöhemmin neljäs. Jälkimmäisissä kisoissa parempaan suomalaissuoritukseen ylsi ainoastaan pronssia saavuttanut keihäänheittäjä Antti Ruuskanen.

Kahdella finaalipaikallaan Mörö oli usean vuoden ajan suomalaisen yleisurheilun suurimpia suunnannäyttäjiä. Useiden loukkaantumisten myötä miestä ei ole kuitenkaan nähty arvokisoissa vuoden 2016 jälkeen kertaakaan.

Mörön kiusana ovat olleet erityisesti lonkkavaivat, jotka ovat haitanneet enemmän tai vähemmän vuodesta 2015 lähtien. Vuosi sitten Mörö sai jatkuvasta taiteilusta kuitenkin tarpeekseen. Hän kävi viime vuoden syksyllä ensin lonkkaleikkauksessa, jonka jälkeen hänen polvensa operoitiin.

Arvokisoissa loistanut Mörö on saanut raavittua hämmästyttävän hyviä kisakausia, vaikka pohjat ovat olleet rikkoinaisen harjoituskauden jälkeen vaikeat. Paras esimerkki on vuosi 2016, jolloin Mörö juoksi EM-nelossijan lisäksi olympialaisten välierissä Suomen ennätyksen 49,04.

Mörö sinnitteli monta vuotta ilman leikkausta. Vaivojen toistuminen vuodesta toiseen sai urheilijan kuitenkin kallistumaan leikkaukseen.

Kuntoutus oli pitkä prosessi. Viime kesänä hän kävi juoksemassa muutaman 400 metrin kisan. Hän jäi reilun sekunnin päähän sileän ennätyksestään 47,40.

Tänä syksynä Mörö on pystynyt aloittamaan puhtaalta pöydältä. Edistystä on muun muassa se, että hän on pystynyt juoksemaan peräkkäisinä päivinä.

– Se ei ole ollut itselleni itsestäänselvyys viime vuosina. Huomaa sen, että lihaskestävyys ei ole juoksemalla vielä sillä tolalla, jolla sen pitää olla. Syksy ja talvi ovat kuitenkin sitä aikaa, jolloin tähdätään siihen, että palaudutaan kovista harjoituksista, Mörö kertoo Yle Urheilulle leiriltä Etelä-Afrikasta.

Mörö antaa lonkalleen arvion ”erinomainen plus” verrattuna esimerkiksi kahteen viime syksyyn.

Kausi 2016 oli Oskari Mörön uran paras. Hän oli muun muassa olympialaisissa välierissä ja teki Suomen ennätyksen. Kuva: EPA/All Over Press

”Alle 49 sekunnin potentiaali kropassa”

Vuonna 1993 syntynyt Mörö täyttää 31. tammikuuuta 30 vuotta. Vaikka viime vuodet ovat olleet vaikeita ja haasteet ovat kertautuneet, lopettaminen ei ole kuitenkaan käynyt kokeneen urheilijan mielessä.

Hän ei ole saanut aikuisuransa aikana vielä yhtään ehjää harjoituskautta alle. Ajatus täyden potentiaalinen ulosmittaamisesta houkuttaa.

– Olen kohta kolmekymppinen. Kyllä sitä ehtii istumaan toimistopenkissä tai mitä sitten tuleekaan tehtyä seuraavat 50 vuotta. Haluan kääntää nyt kaikki kivet tämän suhteen.

400 metrin aidoissa kansainvälisellä huipulla voi olla korkealla iälläkin. Mörö on käyttänyt esimerkkinä Dominikaalisen tasavallan Félix Sánchezia, joka saavutti toisen olympiakultansa 34 vuoden iässä.

– Kova oppikoulu on ollut tähän asti. Toivottavasti se (ura) kestää ainakin viisi vuotta.

EM-pronssia otettiin viime kesänä ajalla 48,78.

– Tiedän, että minulla on alle 49 sekunnin potentiaali kropassa. Sillä on jo käyttöä kansainvälisillä areenoilla, Mörö sanoo ja lisää EM-kisojen olevan realistisempi paikka taistella kirkkaimmasta menestyksestä.

Kuten todettua, Mörö on ollut viime vuosina suomalaisen yleisurheilun runkourheilijoita. Hän tietää, miten suomalainen yleisurheilu on hiljalleen noussut takaisin menestyksen tielle. Suomi saavutti elokuussa kaksi Euroopan mestaruutta ja yhteensä neljä mitalia.

– Kaikki lähtee arkiharjoittelusta. Siinä ei saa antaa siimaa. Oli kyse sitten valmentaja- ja urheilijaparin välisestä arkiharjoittelusta tai siitä, että huolto ja fysioterapia ovat mukana. Leireilyyn panostamisella on ollut myös iso rooli. Kaikki ovat leireilleet paljon ja löytäneet optimaaliset olosuhteet.

Suosittelemme sinulle