Hyppää sisältöön

Onko rangaistuspotkujen merkitys jalkapallossa liian iso? Ylen MM-studiossa tehty radikaali ehdotus tuli Markku Kanervalle puskista

Yle Urheilun asiantuntijat olivat yhtä mieltä, että rangaistuspotkujen tuomitsemista pitäisi tarkastella uudelleen. The Athletic on kutsunut rangaistuspotkuja jopa ”urheilun huonoimmaksi säännöksi”.

Tällaisesta tilanteesta Portugali sai rangaistuspotkun ensimmäisessä lohkopelissään Ghanaa vastaan. Cristiano Ronaldo avasi ottelun maalihanat, lopulta Portugali voitti 3–2.

Käynnissä olevissa jalkapallon MM-kisoissa jaettiin 30 ensimmäisessä ottelussa yhdeksän rangaistuspotkua.

Vuoden 2018 MM-kisoissa käytössä oli ensi kertaa videoerotuomari VAR (video assistant referee). Silloin rangaistuspotkuja jaettiin peräti 29 kappaletta 64 ottelussa, eli 45 prosentissa otteluista nähtiin rankkari.

Yksi Yle Urheilun asiantuntijalle Markku Kanervalle tulleista yleisökysymyksistä kuului: ”Pilkkuja tulee koko ajan ja pelaajat kalastelevat niitä koko ajan. Onko VAR muuttanut peliä liikaa?”

Kanervan mielestä VAR:n tehtävä on helpottaa oikeiden ratkaisujen saamista, mutta rangaistuspotkut ovat yleensä silti tulkinnanvaraisia tilanteita.

– Nyt nähdään, että pienimmästäkin kontaktista pallo laitetaan sinne pisteelle. Tämä on varmasti yksi kehityskohde, miten näitä rangaistuspotkuun johtavia tilanteita oikeasti tulkitaan. On paljon taitavia pelaajia, jotka tietävät, miten se kontakti haetaan.

Tästä tilanteesta Puola sai rangaistuspotkun Meksikoa vastaan.

Radikaali ja yllättävä sääntöajatus sai ymmärrystä

Yle Urheilun asiantuntija Miika Nuutinen esitti kysymyksen, kuinka moni rangaistuspotkuun päättyneistä tilanteista olisi johtanut ilman vihellystä korkean odottaman maalintekotilanteeseen.

– Se laittaa ajattelemaan, onko pilkku oikean kokoinen rangaistus tai palkinto nykyjalkapallossa. Jos verrataan vaikka suoriin vapaapotkuihin, joiden tehot ovat ihan alhaalla. Säännötkin ovat muuttuneet puolustavaa joukkuetta tukevaksi, Nuutinen esitti.

Sen jälkeen Nuutinen osoitti kysymyksen studioon Kanervalle sekä asiantuntija Juho Rantalalle.

– Hyväksytäänkö se, että pilkut näyttelevät isompaa roolia ja ratkaisevat enemmän pelejä. Pitäisikö asialle tehdä jotain? VAR:n kanssa ei voida enää pakittaa. Mutta pitäisikö tuomarilinjaa muuttaa sallivammaksi, että boksin sisällä pelaajat uskaltaisivat yhä puolustaa, Nuutinen kysyi.

– Vai pitäisikö sääntöihin mennä koskemaan? En ehdota, mutta heitän ajatuksen ilmaan: mitä jos niistä rikkeistä, jotka eivät vie suoraan maalintekopaikkaan, jatkettaisiinkin peliä epäsuoralla vapaapotkulla?

Kanerva piti ehdotusta kiinnostavana. Joskin säännössä olisi ongelmana tulkinnanvara, olisiko tilanteesta voinut syntyä hyvää maalipaikkaa vai ei, Kanerva huomautti.

– Tuli aika puskista tuo ehdotus, mutta täytyy sanoa, että ihan mielenkiintoinen.

Studiossa kelailtiin myös 2021 EM-kisojen tilannetta, kun Tanska sai rangaistuspotkun Suomea vastaan. Paulus Arajuuri liukui tilanteessa kohti Yussuf Poulsenia ja osui polvellaan tämän kenkään.

– Toinen juttu, että pitääkö tästä nyt pilkkua antaa, oikeasti. Mielestäni ei missään nimessä! Kanerva huudahti, mutta myönsi sitten, että kyllä tilanteessa pieni kontakti oli.

Tanska sai tästä tilanteesta rankkarin. Huuhkajien maalivahti Lukas Hradecky kuitenkin torjui Pierre-Emile Højbjergin yrityksen. Kuva: Getty Images

– Jos mietitään vielä, että rangaistuspotkuilla on niin suuri merkitys. Kynnys niiden antamiseen pitäisi olla korkea, Kanerva jatkoi studiossa.

Eli kannatat Nuutisen ehdotusta?

– No tietyllä tavalla kyllä.

Rantala sekoitti soppaa vielä omalla pohdinnallaan siitä, että toisaalta hyökkäävä pelaaja saatetaan kaataa 19 metrin päässä maalista ilmiselvästä läpiajosta, mutta tilanteesta tulee vain vapaapotku.

Toki näissä tilanteissa puolustava pelaaja saa usein ulosajon.

– Sanotaan, että pohdinnan arvoinen idea joka tapauksessa, Rantala tuumasi.

Pitäisikö rangaistuspotkusääntöä muuttaa? Tästä voit katsoa koko studiokeskustelun Brasilian ja Sveitsin ottelun tauolta.

Asiantuntija uskoo, ettei sääntömuutos helpottaisi puolustamista liikaa

Yle Urheilun asiantuntija Jonne Kunnas sanoi, että olisi tärkeää pohtia rangaistuspotkuasiaa.

– Koska VAR:n myötä tulee yhä enemmän rangaistuspotkuja, joita ei aiemmin olisi tullut. Puolustajien pitää tietenkin pystyä puolustamaan ilman rikkeitä ja paremmin, mutta nykyisin VAR:lla löydetään minimaalisia kontakteja.

– Olisi hyvä miettiä ratkaisuja, ettei tilanteista tulisi noin suurta rangaistusta.

Epäsuora vapaapotku on toki radikaali ja vaikeasti toteutettava ehdotus. Kunnas ei kuitenkaan usko, että se helpottaisi liikaa puolustamista.

– Jos ratkaisu voisi olla epäsuora vapaapotku, se olisi taas tosi tulkinnanvaraista. Mitä enemmän tulkinnanvaraa, sitä vaikeampaa tasapuolisuus olisi.

– Samalla tavalla puolustajien pitää nykyisin boksin rajoilla miettiä, rikkooko vai ei. Nyt se pohdinta siirtyisi boksin sisään. Totta kai se helpottaisi puolustuksen toimintaa, mutta en usko, että siihen tulisi dramaattista muutosta.

Tästä tilanteesta Saudi-Arabialle rangaistuspotku Puola-ottelussa.

The Athletic pitää rangaistuspotkuja matemaattisesti epäreiluina

Esimerkiksi The Athleticin mukaan (siirryt toiseen palveluun) rangaistuspotkuissa maaliodottama on 0,78. Rankkareista siis 78 prosenttia johtaa maaliin, kun esimerkiksi kulmapotkuista kaksi prosenttia.

The Athletic tutki rangaistuspotkuja Valioliigassa vuosilta 2011–22. Puolessa niistä hyökkäyksistä, joista tuomittiin rangaistuspotku, oli alle kuuden prosentin maaliodottama. Keskimäärin vain 1/20 hyökkäyksistä sisälsi yli 19 prosentin maaliodottaman.

The Athleticin jutussa mennään niin pitkälle, että todetaan ”rangaistuspotkujen olevan huonoin sääntö urheilussa”. Jutussa huomautetaan, että sääntöön on kehitelty muutoksia aina.

Esimerkiksi vuonna 1913 Philadelphia Inquirer -lehti ehdotti puolikaaren muotoista rangaistusaluetta. Tältä alueelta lähtevissä vedoissa olisi suurempi maaliodottama ja rangaistuspotkun tuomitseminen sillä alueella tapahtuvista rikkeistä ”matemaattisesti oikeudenmukaisempaa”.

Pohjois-Amerikan MLS:ssä käytettiin ”rangaistuskuljetuksia”, joissa hyökkäävä pelaaja lähti 35 jaardin päästä (32 metriä) läpiajoon maalivahtia vastaan. Näiden maaliodottama vuosina 1996–99 oli 45 prosenttia.

Rangaistuskuljetuksia on puolustanut muun muassa hollantilaislegenda Marco van Basten. Hän ehdotti vuonna 2017, että rangaistuspotkukilpailut korvattaisiin kuljetuksilla, joissa pelaaja lähtee 25 metriä maalista ja hänellä on kahdeksan sekuntia aikaa tehdä maali.

– Tämä on mahtavaa katsojille ja mielenkiintoista pelaajalle. Tämän idean myötä on enemmän mahdollisuuksia: hän voi harhauttaa, ampua, odottaa, ja maalivahti vastaa – tämä on enemmän tyypillinen pelitilanne, van Basten sanoi Goal-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Suosittelemme sinulle