Hyppää sisältöön

Metsästä löytyi valtavia ensimmäisen maailmansodan aikaisia rakennelmia: yksi johti kellariin, toisessa oli maja

Etelä-Karjalan alueella olevia maastokohteita kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun. Myös muutamia uusia kohteita löytyi.

Etelä-Karjalasta on löytynyt muutamia uusia ensimmäisen maailmansodan aikaisia juoksuhautoja.
Mikko Mykkänen ,
Marika Anttonen

Piskuinen soratie mutkittelee keskellä tiheää metsikköä. Etelä-Karjalan Taipalsaarella kulkeva tie on niin pieni, ettei sitä löydy edes netin yleisimmistä karttapalveluista.

Äkkiä maisema avautuu. Soratien vieressä kohoaa kallio, jonka päällä on ensimmäisen maailmansodan aikaisia kivirakennelmia.

– Tässä on taisteluhauta, jonka keskellä on kivistä koottu rakennelma. Se olisi estänyt sirpalevaikutuksien leviämisen, jos hautaa olisi ammuttu, selittää harjoittelija Maria Kaasinen Etelä-Karjalan liitosta.

Tältä näyttää kallioon louhitun juoksuhaudan sisäänkäynti. Kuva: Antro Valo / Yle

Taisteluhaudat eli tutummin juoksuhaudat ovat tulleet Maria Kaasiselle viime aikoina tutuksi. Hän on käynyt puolen vuoden aikana läpi kaikkiaan 176 ensimmäisen maailmansodan aikaista kohdetta Etelä-Karjalassa.

Suurin osa kohteista on jo entuudestaan tunnettu. Kohteita ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu arkeologisin keinoin.

– Kartoitus on tärkeää, koska ne ovat suojeltuja arkeologisia kohteita.

Kaasinen on myös löytänyt Etelä-Karjalasta parikymmentä täysin uutta maalinnoiterakennetta.

– On löytynyt taisteluhautoja, yhdyshautoja, suojahuoneen kuoppia ja muutama romahtanut, betonikatettu suojahuone.

Yksi ensimmäisen maailmansodan aikaisista taisteluhaudoista sijaitsee Taipalsaarella. Kuva: Antro Valo / Yle

Etelä-Karjalassa on aiemmin tutkittu ensimmäisen maailmansodan aikaisia kohteita 2000-luvun alussa.

Pääkaupunkiseudulla sijaitsevat rakenteet ovat hyvin tunnettuja. Sen lisäksi Pohjois-Karjalassa on tehty vastaavanlainen kartoitus kuin nyt Etelä-Karjalassa.

Kaasisen tiedossa ei ole, että muualla Suomessa olevia kohteita olisi kartoitettu tässä laajuudessa.

10–15 kilometriä kävelyä päivässä

Suomen alueella ei koskaan taisteltu ensimmäisessä maailmansodassa lukuun ottamatta myöhempää sisällissotaa, jonka Maria Kaasinen rajasi pois kartoituksesta.

Venäjä kuitenkin linnoitti Suomea 1914–1917 pelätessään Saksan hyökkäävän autonomisen Suomen kautta Pietariin. Näitä linnoituslinjoja kulkee Etelä-Karjalan alueella useita.

Pisin linnoituslinja kulkee Savitaipaleelta Luumäelle ja sieltä Lappeenrannan Ylämaalle. Lisäksi Lemin ja Taipalsaaren sekä Ruokolahden läpi kulkee yksi linja. Myös Imatralla, aivan Venäjän rajan tuntumassa, on muutamia yksittäisiä kohteita.

Kohteissa liikkuessa on oltava varovainen, sillä esimerkiksi kivet voivat olla irrallaan. Kuva: Antro Valo / Yle

Kohteiden läpikäynti on aikaa vievää sekä fyysisesti raskasta: yhtenä maastopäivänä kävelyä voi kertyä 10–15 kilometriä.

– Olen aluksi kartalta rajannut kohteet ja sen perusteella mennyt maastoon. Käytännössä olen kävellyt läpi lähes kaikki kohteet, tehnyt huomioita ja muistiinpanoja sekä valokuvannut ne, Kaasinen selittää.

Hän kertoo yllättyneensä kohteiden koosta.

– En tiennyt, että osa näistä on niin valtavia kohteita. Kallioon louhitut suojahuoneen kuopat ovat olleet jopa kolme metriä syviä. Ne saattavat olla kymmenen metriä pitkiä ja kuusi metriä leveitä.

Toinen Kaasisen yllättänyt asia on ihmisten kekseliäisyys.

– On tullut vastaan taisteluhaudassa oleva maja, se oli aika erikoinen. Yksi taisteluhauta johti myös suoraan kellariin, eli niitä on käytetty hyväksi vuosikymmenien jälkeenkin.

Maria Kaasisen kohteista laatima raportti valmistuu marraskuussa. Kuva: Antro Valo / Yle

Suosittelemme sinulle