Hyppää sisältöön

Ekokampaaja Johanna Tuiskun, 29, asiakkaissa on aistiyliherkkiä ja erityislapsia: “Siitä on tullut semmoinen spesiaalijuttu ja erityistaito”

Toiselle miellyttävä kampaamokäynti voi olla aistiyliherkälle painajainen. Muutenkin arkinen asiointi on astetta haastavampaa, jos ei kestä kirkkaita värejä tai vilkkuvia valoja.

Johanna Tuisku ymmärtää hyvin erilaisia erityisherkkyyksiä, sillä hän itsekin päätyi opiskelemaan ekokampaajaksi kemikaaleille herkistymisen vuoksi.
Kati Siponmaa

Rovaniemellä kasvaneelle Johanna Tuiskulle oli jo varhain täysin selvää, että hänestä tulisi parturi-kampaaja. Työelämästä hän ei kuitenkaan päässyt nauttimaan, sillä jo opiskeluaikana hän alkoi saada allergisia oireita työssä käytettävistä kemikaaleista. Tuiskun allergia äityi niin pahaksi, että ihon toipuminen kesti lopulta kaksi vuotta. Hän ehti jo hakeutua muihin töihin.

– Sitten sain lahjakortin rovaniemeläiseen ekokampaamoon.

Tuo kampaamokäynti muutti Tuiskun elämän, ja hän hakeutui jälleen rakastamaansa työhön, mutta tällä kertaa ekokampaamoon. Tuisku on sittemmin kouluttautunut ekokampaajan työhön ja perustanut oman liikeyrityksen.

Tuiskun nykyisin Torniossa sijaitseva yritys on sellainen, josta voisi käyttää termiä “erityisherkkäystävällinen”.

Erityisherkkien yhdistys kerää yhteen jäsentensä palvelemiseen soveltuvia yrityksiä

Pian kymmenen vuotta toimineen HSP Suomi -yhdistyksen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta erityisherkkyydestä, joka on pysyvä temperamenttipiirre ja ilmenee muun muassa aistiherkkyytenä. Yhdistys päätti vuosikokouksessaan aloittaa kampanjan, jolla saataisiin esille myös aistiherkille erityisherkille sopivat yritykset.

– Meille tulee kovasti kyselyjä, että kuka terapeutti tietäisi parhaiten erityisherkkyydestä tai mistä saisin tietynlaisia vaatteita, niin me päätimme, että otamme ihan kampanjan yritysjäsenten mukaan saamiseksi, kertoo HSP Suomi -yhdistyksen puheenjohtaja, erityistason psykoterapeutti Maritta Nikkinen.

Nikkinen kertoo yhdistyksen keräävän verkkosivuilleen sekä sosiaalisen median alustoille sen profiiliin sopivat yritykset.

– Yritys saa itse päättää, mitä se haluaa meille tarjota, mutta me annamme vähintään mainoksen verkkosivuillamme. Sitäkin kautta lisääntyy tietämys erityisherkkyydestä.

Mukana on jo esimerkiksi psykoterapeutteja, elämäntaidon valmentajia ja ihan vaatekauppiaita.

– Erityisherkälle esimerkiksi vaatteen materiaalilla on suuri merkitys. Monet suosivat luonnonmateriaaleja. Pesulaput eivät saa painaa ja materiaalin täytyy olla muutenkin miellyttävää, tietää Nikkinen.

Aistiyliherkkä Anna-Reeta Korhonen ei lähde kauppareissuille sellaisiin liikkeisiin, joissa loistavat räikeän oranssit mainokset tai on välkkyviä valoja. Jos on aivan pakko mennä meluisaan ja tuoksuja tulvivaan kauppakeskukseen, hän suojautuu vastamelukuulokkeilla ja hengittelee suun kautta.

Korhonen nimeää isojen kauppojen lisäksi julkisista tiloista kaksi painajaismaista paikkaa:

– Oma lukunsa ovat ravintolat ja hammaslääkäri, ne ovat aistiyliherkän painajaisia.

Oululainen Anna-Reeta Korhonen työskentelee lähihoitajana kotihoidossa ja opiskelee sairaanhoitajaksi. Töissä ja koulussa tulee vastaan tilanteita, jotka pitää ajatella etukäteen.

– En mene taukotilaan, jos siellä on paljon porukkaa. Samoin ihmisten kotona välttelen tuoksujen kanssa törmäämistä, sammuttelen kirkkaat valot ja pyrin pois meluisista paikoista.

Korhonen kertoo toiveen tuoksuttomuudesta saavan usein ihmiset kommentoimaan, etteivät halua haista hielle.

– Minä koitan aina vastata, että hien hajusta ei tule pää kipeäksi.

Nelilapsisen uusperheen äitipuolena elävä Korhonen sanoo perheensä tuntevan ja hyväksyvän hänet sellaisena kuin hän on, mutta muilta kanssaihmisiltä hän toivoisi myös hyväksyntää.

– Monesti aistiyliherkkänä aikuisena saan osakseni vähättelyä, että kyllä aikuinen kestää, älä nyt ole lapsellinen.

Kampaamokäynti ottaa aikaa, jos äänet ärsyttää

Johanna Tuiskun ekokampaamossa Korhosen kaltaiset asiakkaat ovat jopa tavallisia.

– Erityisen paljon täällä käy asiakkaita, jotka ovat mahdollisesti allergisoituneet tavallisille kampaamoaineille. Sitten on asiakkaita, joilla on tarvetta rauhallisemmalle kampaamokäynnille eli paljon on aistiherkkiä asiakkaita ja myös erityislapsia, Tuisku kertoo.

Erityislasten kohdalla kampaamokäynnissä voi tuoksuja ylivoimaisempi asia olla korvan lähellä olevat äänet ja vieraan ihmisen kosketus. Sellaisiin tilanteisiin Tuisku varaa tavallista enemmän aikaa ja joskus saattaa auttaa, kun operaatio käydään etukäteen kuvasymbolien avulla läpi.

Erityislasten kanssa Tuisku käyttää joskus kuvasymboleita, joilla voi etukäteen selventää, mitä kampaamoreissulla tapahtuu. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Tuiskulla ei ole varsinaista koulutusta erityislasten kanssa toimimiseen. Erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen onkin tullut niin sanotusti “äidinmaidosta”.

– Äitini toimii viittomakielen tulkkina ja neuropsykiatrisena valmentajana, ja minulla on kokemuksia ihan lapsuudesta saakka monenlaisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta.

Tuisku kertoo sanan kiirineen sosiaalisen median kautta, ja hänelle alkoi tulla ajanvarauksia esimerkiksi autistisille asiakkaille.

– Joku on käynyt ja sitten sana on kiirinyt, niin heitä on alkanut tulla enemmän. On ollut kiva huomata, että siitä on tullut itselle semmoinen spesiaalijuttu ja erityistaito, että haluan sen kyllä säilyttää.

Suomessa koulutettuja ekokampaajia on heidän rekisteröityneen yhdistyksensä mukaan yli viisisataa, joista viitisentoista toimii Tuiskun tapaan Pohjois-Suomen alueella.

Nepsy on usein aistiherkkä, mutta erityisherkkä ei ole välttämättä nepsy

Erityisherkkien yhdistys on Suomessa noin tuhannen jäsenen yhteisö, vaikka epävirallisen arvion mukaan heitä on Suomessakin noin miljoona.

– Tutkimusten mukaan koko maailman väestöstä kaksikymmentä prosenttia on niin sanottuja erityisherkkiä, sanoo HSP Suomen puheenjohtaja Maritta Nikkinen

Neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivällä eli niin kutsutulla nepsyihmisellä on usein myös aistiherkkyyksiä, vaikka aistiherkkä erityisherkkä ei puolestaan automaattisesti ole nepsy.

Nikkisen mukaan samoja piirteitä on, mutta yksi merkittävä ero kuitenkin on.

– Lyhyesti voisi sanoa, että erityisherkkyys ei ole diagnoosi toisin kuin esimerkiksi ADHD.

Lue myös:

Ympäristöjen ärsykemäärä, kiire, paine, stressi ja tehokkuus rasittavat erityisesti erityisherkkiä ihmisiä

Jarkko Hakulisen 11-vuotias poika käy koulua kuulosuojaimet päässä – idea luokkauudistuksesta meni lukuisten lasten kohdalla pahasti pieleen

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 8.12. klo 23 saakka

Suosittelemme sinulle