Hyppää sisältöön

Historiallisen suuri satsaus meneillään: järviä, jokia ja merialueita kunnostettu enemmän kuin vuosikymmeniin

Rahoilla on niitetty vesikasvillisuutta, rakennettu kosteikkoja ja kunnostettu kalojen kutualueita.

Närpiönjoen sivuhaarassa Lillånissa paikallinen metsästysseura on viime vuosina toteuttanut talkoovoimin muun muassa virtavesikunnostuksia. Niitä on tehty soraistamalla uusia lisääntymisalueita jokeen nouseville meritaimenille. Kuva: Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus

Vesistöjä on kunnostettu ennätystahtiin viime vuosina koko maassa.

Pelkästään kolmen pohjalaismaakunnan kattavan Etelä-Pohjanmaan elyn alueella on parhaimmillaan ollut käynnissä jopa 50 hanketta vuoden aikana.

Meneillään onkin historiallisen suuri panostus vesiensuojeluun. Hallitus on ohjannut viideksi (2019–2023) vuodeksi vesistöhankkeisiin ja vesiensuojeluun lähes 70 miljoonaa euroa. Rahoista noin 20 miljoonaa on tarkoitettu vesistökunnostushankkeille.

Pohjalaismaakunnissa on kunnostettu jokia, järviä ja merialueita.

– On niitetty liiallista vesikasvillisuutta, hoitokalastettu tai rakennettu kosteikkoja sekä kunnostettu virtavesien koski- ja kutualueita. Näin parannetaan vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä kalojen elinoloja. Pyrkimyksenä on myös poistaa turhia esteitä virtavesistä, jotta vaelluskalat pääsevät liikkumaan vapaasti, kertoo vesienhoidon asiantuntija Riku Palo.

Hankkeita toteuttaa kirjava joukko, mutta pääosin ne ovat jako- ja osakaskuntia, paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä tai kuntia.

Osa hankkeista kestää vuoden, osa taas pari, kolme vuotta.

Myös paikallisten tarpeet tärkeitä

Kunnostustarpeita ainakin pohjalaismaakunnissa riittää, sillä alueen vesistöt ovat paikoin heikossa tilassa.

– Onneksi kunnotusintoa alueelta löytyy. Olemme myös lisänneet avustusmahdollisuuksista tiedottamista, mikä on nostanut hankkeiden määrää, sanoo Riku Palo.

Suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous. Ne vaikuttavat eniten vesien tilaan ravinteiden ja kiintoaineen määrän kasvun myötä, jolloin vesistöt rehevöityvät.

Pohjanmaan rannikkoalueille ominaiset happamat sulfaattimaat aiheuttavat taas ongelmia vesistöille, jos esimerkiksi maanmuokkauksen seurauksena happamat yhdisteet pääsevät liukenemaan vesistöihin. Tästä voi seurata kalakuolemia.

Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla eteläinen osakaskunta on toteuttanut Vähä-Perännejärven Niemenlahteen kosteikon. Sillä hillitään yläpuoliselta valuma-alueelta vesistöön tulevaa kuormitusta. Kuva: Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus.

Lisäksi Pohjanmaan rannikolle tyypillinen piirre, maan kohoaminen, vaikuttaa myös. Rannikon matalat lahtialueet madaltuvat muuta maata nopeammin, koska maan kohoaminen on voimakkainta Merenkurkussa.

Yhdessä liiallisen ravinnekuormituksen kanssa tämä kiihdyttää merenlahtien rehevöitymistä. Se näkyy esimerkiksi sinileväkukintoina sekä umpeenkasvuna.

Vesienhoitoa ohjaavat vesienhoitosuunnitelmat. Tavoitteena on, että vesistöt saadaan ekologisesti hyvään tilaan. Varoja kohdistetaan etenkin sinne, missä tarve on suurin tai jos jonnekin kohdistuu uhka.

Myös paikallisten toiveita kuullaan.

– Vesistöjen äärellä asuvat ja liikkuvat tietävät, onko alueen vesissä jotain ongelmia, mihin tarttua, sanoo vesienhoidon asiantuntija Riku Palo.

Kosteikkoja ja niittoja

Vesikasvillisuutta niitetään pohjalaismaakunnissa vuosittain erilaisissa hankkeissa.

Niittohankkeita on tehty esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä Munsalan Bullerholmsfjärdenissä sekä Kokkolan Ruotsalossa Pirttiperän merenlahdella.

Vesikasvillisuuden, esimerkiksi järviruo'on niitolla saadaan vesistöistä monimuotoisempia, sillä jonkin vesikasvin liiallinen runsastuminen voi haitata vesien eliöstöä tai hiilensidontaa.

Etelä-Pohjanmaalla Ähtärissä on rakennettu kosteikko Perännejärven Niemenlahteen.

Kosteikkojen tarkoituksena on hidastaa veden virtausta tai pidättää maa- ja metsätalouden valumavesien tuomia ravinteita pääsemästä esimerkiksi järveen.

Kuortaneen- ja Ähtärinjärvellä on tehty hoitokalastusta. Alavuden kunta on vetänyt monivuotista hanketta, jotta pahasti rehevöitynyt ja umpeenkasvanut Alavudenjärvi ja yläpuolinen valuma-alue saataisiin kuntoon.

Vesistön kunnostuksella on vaikutusta myös lajien säilymiseen.

– Esimerkiksi hoitokalastuksella korjataan vinoutunutta kalastoa. Vesikasvillisuuden niitoilla on osaltaan saatu vesilintukantoja nousuun, kertoo asiantuntija Riku Palo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle