Hyppää sisältöön

Pakkasta vain yksi aste ja silti teitä suolataan enemmän kuin aikoihin, selvitimme miksi

Suolan käyttö teillä on lisääntynyt leutojen talvien aikana. Suolaamisen teho riippuu lämpötilasta.

Suolan kulku varastoista tien pinnalle on omanlaisensa tekninen prosessi. Tiesuola itsessään ei ihmiselle hallaa tee, vaikka sitä vähän maistaisikin. Haastattelussa Pirkanmaan ely-keskuksen aluevastaava Pertti Valo. Video: toimittaja Juha Kokkala / Yle
Pasi Punkari

Suomessa suolataan teitä noin 9 600 kilometriä talven aikana.

Suolan käyttöä tiestöllä on seurattu vuodesta 1959 saakka. Käyttömäärät olivat suurimmillaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Silloin suolaa levitettiin noin 150 tuhatta tonnia vuodessa.

Sen jälkeen määrät hieman laskivat, mutta nyt parina viime vuonna määrät ovat leutojen talvien myötä olleet kasvamaan päin. Nyt määrät ovat noin 120 tuhatta tonnia vuodessa.

Toki myös suolattava tieverkko on laajentunut vuosien saatossa. 1990-luvulla suolattiin suppeampaa tieverkkoa kuin nyt.

– Jos laskee tonni per kilometri, niin kyllä se on pysynyt paremmin kurissa kuitenkin, sanoo teiden kunnossapidon asiantuntija Mika Terhelä Väylävirastolta.

Käytännössä tielle levitetään natriumkloridia eli vuorisuolaa. Sitä tehdään merestä haihduttamalla. Arkistokuva. Kuva: Isabella Lindell / Yle

”Hyvä että suolataan, että saadaan pestä autoja”

Suolattavat tiet valitaan hyvin pitkälle liikennemäärien perusteella. Jos liikennettä on noin 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, se kuuluu vilkkaaseen päätieverkkoon ja suolauksen piiriin.

Tamperelainen Heikki Ahlgren ei suolaa pelkää ainakaan ammatin puolesta.

– Hyvä että suolataan, että saadaan pestä autoja, pesupalveluyrittäjänä toimiva Ahlgren naurahtaa.

Alhgren sanoo kuitenkin, että hänen mielestään suolaaminen alkaa liian aikaisin, kun liukasta ei vielä ole. Hän ei ole huomannut, että heillä pesussa käyvien autojen helmapelleissä olisi erityisemmin murheita.

Stanislav Zaburdajevia ei teiden suolaus harmita, toimenpide on liukkaalla kelillä tarpeen. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Mersulla Tampereen Lielahden Prisman pihalle kaartanutta Stanislav Zaburdajevia ei teiden suolaus harmita tai haittaa.

– Ilman suolaa olisi liukasta.

Ruostuttava vaikutus ei häntä pelota, helmapellit ruostuvat ilman suolaustakin.

Ylöjärveläinen Esko Sompinmäki sanoo, että uudetkin autot kärsivät suolasta, koska niissä ei ole nykyisin juuri mitään alkuperäissuojaa.

– Ei se suola-auton perässä ajelu tunnu mukavalta. Se sotkee paikat ja pitkän päälle vahingoittaa autojakin.

Hän kannattaa nollakeleillä hiekan levittämistä suolan sijasta.

Päätöstä suolauksen aloittamisesta ei tehdä hätiköiden

Suomen tieverkolla on valtava määrä tiesääasemia, joissa on kameroita, tuulimittareita, kosteusmittareita. Tämän lisäksi teiden pinnoissa on antureita, jotka mittaavat kosteutta, lämpötilaa ja suolapitoisuutta. Lisäksi käytössä ovat sääennusteet.

Tästä kokonaisuudesta muodostuu päätös, milloin suolaa lähdetään levittämään tieverkolle. Päätöstä suolaamisen aloittamisesta ei siis tehdä kevyin perustein.

Moottoritien liikenne pysähtyy nopeasti, jos joku liukkauden vuoksi siellä autollaan pyörähtää. Arkistokuva. Kuva: Fintraffic Tieliikennekeskus

Suolauksen teho on parhaimmillaan, kun lämpötila on miinus kuusi tai lauhempaa. Suola toki tehoaa vielä kymmenessä pakkasasteessa, mutta määrien pitää olla silloin selvästi isompia.

– Se perustuu siihen, että milloin neste alkaa tai ei ala jäätymään. Nolla-asteessa jo hyvinkin pieni suolamäärä riittää pitämään tien sulana. Kuudessa pakkasasteessa tarvitaan jo tuhdimpi suolamäärä, jotta se sulattaa, Mika Terhelä sanoo.

Myös yhteysvälien tärkeys ja liikennemäärät ratkaisevat.

Esimerkiksi Tampereen seudulla ensimmäiset moottoriteiden suolaukset aloitettiin lokakuun alkuviikoilla. Moottoritieverkolla on urakoitsijoilla niin sanottu nolla toimenpideaika. Liukkaita hetkiä ei lähtökohtaisesti saisi olla lainkaan.

Suolaa levitetään 35–100 kiloa kilometrille

Levitettävän suolan annostus tiestölle on tyypillisesti 70 kiloa per kilometri.

Väyläviraston Mika Terhelä havainnollistaa annostusta näin: ota kämmenelle teelusikallinen suolaa ja yritä levittää se yhden neliömetrin alueelle.

– Se on aika haastava tehtävä.

Terhelä muistuttaa, että suolaa levitetään tiellä liikkujien turvallisuuden vuoksi, ei ihmisten kiusaksi.

– Itse ajoin lauantaina pääkaupunkiseudulta Turkuun, ja kun tulin takaisin kotiin, auton kylki oli ihan likainen ja kamala. Mutta se hinta tästä on maksettava, hän sanoo.

Suolalle on kalliita vaihtoehtoja

Tielle käytettävä suola on natriumkloridia eli vuorisuolaa. Sitä tehdään merivettä haihduttamalla.

Toista suolamuotoa eli kalsiumkloridia käytetään lähinnä suolaliuoksena kostuttamaan kuivaa natriumkloridia. Suola liimaantuu kostuessaan paremmin heti tien pintaan kiinni.

Korvattavaa tuotetta teiden suolaukseen on tutkittu ja kehitelty pidemmän aikaa. Ongelmaksi muodostuu hinta.

– Korvaavat tuotteet ovat yleensä 10–100 kertaa kalliimpia kuin vuorisuola, sanoo Pirkanmaan ely-keskuksen aluevastaava Pertti Valo.

Kun nähdään, että suolakeli on tulossa, suolaa käydään laittamassa tiestölle etukäteen. Ennakoimalla pärjätään käytännössä pienemmällä suolamäärällä, sanoo ely-keskuksen Pertti Valo. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Tampereen seudulla korvaavana tuotteena urakoissa käytetään kalsiumformiaattia. Se on ympäristölle vähemmän haitallinen ja hajoava.

Tuotetta käytetään pohjavesialueilla ja muuten herkillä alueilla vesistöjen läheisyydessä. Pirkanmaalla kalsiumformiaattia käytetään muassa Nokian moottoritiellä, jossa on lähellä on pohjavesialueita.

Mitä mieltä olet teiden suolaamisesta? Voit kommentoida asiaa 30. marraskuuta kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle