Hyppää sisältöön

Eriarvoisuuden kokemukset hiertävät varhaiskasvatuksessa – luottamushenkilön mielestä julkisuudessa unohtuu, että kaikkia ammattilaisia tarvitaan

Vaatimukset varhaiskasvatuksen työntekijöille kasvavat jatkuvasti, eivätkä alan ammattilaiset koe saavansa tarpeeksi arvostusta.

Päiväkotien hierarkia aiheuttaa kireyttä työkavereiden kesken.

Tiistai-iltana Kajaanissa kokoonnuttiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten kesken Suomen lähi- ja perushoitajaliiton järjestämään tilaisuuteen. Tapahtuman tarkoituksena oli päästää ääneen parin viikon takaisessa turvavaljaista nousseessa keskustelussa myrskyn silmään joutuneet varhaiskasvattajat.

Varhaiskasvatusala kärsii koko maassa tekijäpulasta, matalapalkkaisuudesta ja työntekijöiden mukaan myös arvostuksen puutteesta.

SuPerin Sotkamon pääluottamushenkilö Virve Hyvönen tietää monien harkitsevan alan vaihtoa.

– Aika paljon ihmiset miettii sitä. Työkaverit töissä ja kasvattajat yleensäkin pohtivat, että jaksanko minä tehdä tätä työtä eläkeikään asti?

Hyvösen mukaan päiväkotien työyhteisöissä aiheuttaa kitkaa myös työntekijöiden eriarvoisuus ja kollegojen välinen hierarkia. Eriarvoisuutta ruokkii ihmisten kokema arvostuksen puute. Julkisuudessa puhutaan hänen mukaansa paljon juuri varhaiskasvatuksen opettajista ja pulasta korkeasti koulutettujen saatavuudessa.

– Välillä unohtuu se, että siellä päiväkodissa kuitenkin valtaosa on lastenhoitajia tai avustajiakin jonkin verran. Näitä kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan, sanoo Hyvönen.

Hänen mielestään jokaisen työntekijän tulisi ensin arvostaa itseään ja omaa työtään, jonka johdosta arvostusta voisi tulla helpommin myös muilta tahoilta.

– Kyllähän se on välillä haastavaa. Kaikki se työn kuorma ja kiire voi lisätä ajatuksia siitä, että olenko minä hyvä tässä ja pystyisikö joku, jolla on enemmän koulutusta tekemään tämän asian paremmin?

Työntekijöiden kriteerit kasvavat, mutta palkka ei

SuPerin asiantuntijan Johanna Pérezin mukaan turvavaljaiden käytöllään metakan nostattanut päiväkoti oli yksittäistapaus, mutta kertoo koko maan kattavasta resurssivajeesta. Uuden varhaiskasvatuslain myötä tiukentuneet henkilöstön kelpoisuuskriteerit ovat osaltaan lisänneet työntekijäpulaa.

Pérez sanoo kuitenkin monen asian vaikuttavan siihen, ettei tekijöitä saada tarpeeksi.

– Tämä on matalapalkka-ala ja kumminkin henkilöstö on se ykkösvoimavara. Kuten kaikki tiedämme, niin asumis- ja elinkustannukset sekä sähkön hinta nousevat, joten varhaiskasvattajan palkalla on vaikea tulla toimeen, kertoo Pérez.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien lastenhoitajien palkka nousee sopimuskaudella kunta-alan palkkasovun mukaisesti. Tänä vuonna korotus on 46 euroa. Hoitoalalla työskentelevien palkat nousevat enemmän.

Lisää: Kunta-alan järjestöissä tarkastellaan tuoko hoitajien sopimus jaettavaa myös muille – ”Aika laiha vaihtokauppa”, kuvaa liittojohtaja

SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mielestä lastenhoitajien arvostuksen puute on todella vakavaa. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Eriarvoisuutta työyhteisöissä lisäävät myös esimerkiksi tilanteet, joissa lastenhoitajat sijaistavat varhaiskasvatuksen opettajia, mutta eivät saa tehtävään tarvitsemaansa suunnitteluaikaa.

– Ryhmissä, joissa on sekä varhaiskasvatuksen opettajia että -hoitajia, saattaa hoitaja kokea arvostuksen puutetta jos ei pääse mukaan työn suunnitteluun ja kehittämiseen vaan se työ tehdään siellä korkeammin koulutettujen kesken. Jos vain pyydetään toteuttamaan asiat tietyllä tavalla, mutta ei ole itse osa prosessia, niin ei se ainakaan minua motivoisi, kertoo Pérez.

Pérezin mukaan kovemmat ajat ovat vielä edessä, sillä uuteen henkilöstörakennemuutokseen ollaan nyt vasta valmistautumassa, mutta varsinainen muutos astuu voimaan 2030.

Lisää: Ministeri Honkonen aikoo kutsua koolle varhaiskasvatuksen hätäkokouksen: ”Päiväkodit ovat kriisissä”

Henkilöstörakenne muuttuu vuodesta 2030 lähtien siten, että päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus, kerrotaan Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Pérez ehdottaa, että henkilöstöpykälät otettaisiin vielä uudestaan tarkasteluun.

– Esimerkiksi jos alle kolmevuotiaiden ryhmässä olisi kaksi hoitajaa ja yksi opettaja tai sosionomi, niin varmistettaisiin laadukas pedagoginen toiminta, mutta kumminkin alle kolmevuotiaat tarvitsevat paljon myös sitä perushoitoa – syliä, hoivaa ja rutiinia, ihan sitä arkipedagogiikkaa. Ja sitä varhaiskasvatuksen lastenhoitaja pystyy varsin hyvin toteuttamaan.

1.12. kello 11.39 Täsmennetty jutun alun muotoilua.

Suosittelemme sinulle