Hyppää sisältöön

Valtion metsien käytöstä päätetään nyt, eivätkä kaikki ole niistä samaa mieltä – luonnonsuojelupiiriä huolettavat hakkuumäärät

Luonnonvarasuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa valtion mailla Kainuussa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Alueella on 2 miljoonaa hehtaaria valtion maata.

Kaikki eivät saa välttämättä mielipidettään esiin sellaisena kuin haluaisivat.
Jarmo Nuotio

Metsähallituksella on kiire. Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan valtion maiden käyttöä ohjaava luonnonvarasuunnitelma tuleville vuosille pitäisi saada valmiiksi keväällä.

Työmäärä on valtaisa, sillä suunnitelman kautta määritellään metsien käyttöä, hakkuita ja hakkuiden tasoa, voimakkaassa kasvussa olevan tuulivoiman rakentamista, luonnonsuojelua, metsästystä, kalastusta ja vesien käyttöä.

Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan suunnittelualueella valtion maita on kaksi miljoonaa hehtaaria, laskee alueen luonnonvarasuunnitelman projektipäällikkö Pasi Korhonen Metsähallituksesta.

– Valtion maihin ja vesiin kohdistuu eri intressiryhmillä hyvin vahvasti erilaisia mielipiteitä ja toiveita. Totta kai tällaisessa prosessissa, jossa yhteensovitetaan näkemyksiä, kaikkien mielipide ei tule kuulluksi sillä tavalla kuin he sen haluaisivat sinne kirjattavan.

Nykyisen luonnonvarasuunnitelman tekovaiheessa Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri äänesti jaloillaan ja käveli ulos kesken prosessin noin seitsemän vuotta sitten. Kainuun piirin toiminnanjohtaja Ari Jäntti ei osaa sanoa, istutaanko työryhmissä loppuun saakka tälläkään kertaa.

– Nähtäväksi jää. Asia ei ole tietysti yksistään minusta kiinni vaan Kainuun metsiä katsotaan kauempaakin ja asioita peilataan luonnonsuojelun tavoitteisiin.

Tavoitteita yritetään sovittaa yhteen

Edelliseltä kierrokselta on yritetty myös oppia, eli tavoite on, että kaikki voisivat olla mukana loppuun saakka, vakuuttaa Korhonen.

– Me puramme asioita työpajoissa, joissa sidosryhmien kanssa pohditaan esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksia Metsähallituksen kanssa. Työpajojen jälkeen asioiden läpikäyntiä jatketaan sähköisellä keskustelualustalla.

Kansalaisten on mahdollista osallistua (siirryt toiseen palveluun) Metsähallituksen verkkosivuilla Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnitteluun vuoden loppuun saakka.

Sähköisellä keskustelualustalla pääsee kommentoimaan muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, biotalouteen, ilmastonmuutokseen, virkistyskäyttöön ja eräharrastuksiin liittyviä teemoja. Nyt valmisteltava luonnonvarasuunnitelma on vuosille 2023–2028.

Samaan aikaan on tehdään luonnonvarasuunnitelmaa myös merialueelle (siirryt toiseen palveluun).

Tavoitekirjo on iso, kuten Metsähallituksen merkityskin

Se on selvää, että Kainuun sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan toiveiden yhteensovittamisessa on työtä. Esimerkiksi Kuhmossa toimiva kansainvälinen sahayritys Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha toteaa, että puuta tarvitaan paljon jatkossakin.

– Pitää huolehtia siitä, että metsänhoito jatkuu tehokkaana, ja meillä on nämä tai kasvavat puumäärät metsätalouden monikäyttömetsistä saatavilla tänä vuonna, ensi vuonna ja 10 vuoden päästäkin.

Ruhan mielestä on tärkeää, että Metsähallitus on kutsunut sidosryhmät mukaan luonnonvarasuunnitelman tekoon.

– Metsähallituksen metsätalous on täysin keskeinen ja välttämätön raaka-ainetoimittaja muun muassa Kuhmo Oy:lle ja muulle alueen teollisuudelle, ja sitä kautta erittäin suuri talouden moottori.

Toisessa päässä on luonnonsuojelu. SLL:n Kainuun piirin toiminnanjohtaja Ari Jäntti listaa, että heidän tavoitteensa eivät ole juurikaan muuttuneet edelliskerrasta.

– Enemmän pitäisi suojella ja nyt myös ennallistaa. Eniten huolettaa se, että nämä hakkuumäärät kasvavat yli ekologisen ja myöskin sosiaalisen kestävyyden.

Metsähallituksen projektipäällikkö Pasi Korhonen uskoo, että kaikesta huolimatta keväällä kaikki on toivottavasti valmista.

– Aikataulu on haastava. Lait ja asetukset sekä valtio omistajaohjauspolitiikallaan asettavat raamit, mutta onneksi siellä on vapaata tilaa. Se vapaa tila on oikeasti aluetta, johon voidaan vaikuttaa.

Keskeneräisiäkin kiistakysymyksiä on olemassa, kuten esimerkisi Oulujärven Kuostonsaaren ja Kaarresalon hakkuut, joista luonnonsuojelupiiri ja Metsähallitus ovat olleet eri linjoilla jo viisi vuotta.

Kuostonsaaresta valtio haluaisi hakata 162 hehtaaria ja Kaarressalosta 45 hehtaaria metsää.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 3. joulukuuta kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle