Hyppää sisältöön

Etelä-Savon perussuomalaisia repii kiista, joka pelkistyy kahden äänikuningattaren välille – puoluejohto yrittänyt turhaan puuttua asiaan

Perussuomalaisten Etelä-Savon piiri jakautui kahteen leiriin jo ajat sitten, mutta nyt ristiriidat vaivaavat myös Mikkelin valtuustoryhmää. Jännitteiden keskiössä ovat puolueen ääniharavat.

Tanja Hartonen (ps.) kertoo kiusaamisen vaikutuksista terveyteensä.

Perussuomalaisten suosituimmat poliitikot Etelä-Savossa ovat naisia.

Tanja Hartonen oli Mäntyharjun äänikuningatar koko 2010-luvun. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän nousi varakansanedustajaksi. Puolitoista vuotta sitten Hartonen muutti Mikkeliin ja nousi valtuustoon hyvällä äänisaaliilla myös uudessa kotikaupungissaan.

Mikkeliläinen Jaana Strandman oli puolueensa ääniharava sekä viime kuntavaaleissa että aluevaaleissa. Hän on ehdolla eduskuntaan ensi keväänä.

Kärkipoliitikot istuvat samassa ryhmässä sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa, mutta heidän välinsä ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaiset.

Puoluetoimisto on yrittänyt selvittää Hartosen ja Strandmanin välejä tänäkin syksynä, mutta turhaan.

”Hartosen kiusaaminen on muuttunut vainoamiseksi”

Jaana Strandmanin tukijoukkoihin kuuluu monia, jotka pitävät Tanja Hartosta syypäänä Etelä-Savon piirin vuosia jatkuneisiin ongelmiin.

Hartonen kertoo joutuvansa jatkuvasti puolustautumaan perättömiä huhuja ja painostusta vastaan. Sairaanhoitajana työskentelevää Hartosta on syytetty muun muassa siitä, että hän on käynyt luvatta potilaiden lokitiedoissa.

Ylen näkemässä poliisiraportissa todetaan, ettei Hartosen toimissa ole syytä epäillä rikosta.

Hartosen pitkään tunteneet puolueaktiivit vahvistavat, että kiusaaminen on jatkunut jo kauan.

– Se on ollut kauhea ajojahti. Ei se ole enää kiusaamista, vaan on mennyt vainoamiseksi, kuvaa mäntyharjulainen Ilkka Hyökki.

Tanja Hartonen kokee, ettei hänen poliittista kokemustaan ole arvostettu Mikkelin valtuustoryhmässä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Hartosen mukaan kiusatuksi tuleminen on vaikuttanut hänen terveydentilaansa.

– Viime keväänä olin sairaslomalla näiden kiusaamisten takia ja nyt syksylläkin on pitempi rupeama. Vastapuoli on syyttänyt minua uhriutumisesta, mutta kyllä minä olen aika kova mimmi kestämään.

Mistä kiusaaminen hänen omasta mielestään johtuu?

– Varmaan suorasukaisesta luonteestani. Varmasti pitää itsekin katsoa peiliin, ja olen useasti katsonutkin, mutta en ole pahantahtoinen ihminen. Ehkä syynä on kateus, se että minulla on aina ollut tukijoita ja ääniä.

Taustalla muun muassa naisyhdistyksen erottaminen

Tanja Hartosesta on tullut Perussuomalaisten Etelä-Savon piirin syntipukki muun muassa seuraavien tapahtumien vuoksi.

Kesällä 2020 puoluevaltuustoon kuulunut Hartonen asettui ehdolle puoluehallitukseen, vaikka Etelä-Savon piirillä oli jo oma ehdokas. Kahdesta naisesta kumpikaan ei tullut valituksi. Piiri antoi Hartoselle huomautuksen.

Myöhemmin samana kesänä Mäntyharjun Perussuomalaisten puheenjohtajana toiminut Hartonen allekirjoitti epäluottamuslauseen, jossa vaadittiin piirin puheenjohtajan Pekka Laitisen erottamista tehtävästään.

Kolme paikallisyhdistystä kritisoi savonlinnalaista Laitista siitä, että hän oli mustamaalannut puolueen jäseniä lehtihaastattelussa. Lisäksi he katsoivat, että Pertunmaan Perussuomalaiset oli erotettu piiristä ilman todisteita sääntöjenvastaisesta toiminnasta.

Laitista tukeneet Savonlinnan ja Pieksämäen paikallisyhdistykset ovat edelleen käärmeissään Tanja Hartoselle.

Mikkeliläinen Jaana Strandman oli perussuomalaisten äänikuningatar sekä kuntavaaleissa 2021 että aluevaaleissa 2022. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Kaikkien kivulian tapaus liittyy Hartoseen vain välillisesti. Perussuomalaiset Naiset -kattojärjestö erotti kuusi eteläsavolaista jäsentään keväällä 2021.

Kuuden naisjäsenen erottaminen on pantu Hartosen syyksi, koska hän istui jo tuolloin kattojärjestön hallituksessa. Hartosen mukaan hän ei ajanut eteläsavolaisten erottamista, muttei myöskään puolustanut taloudellisia väärinkäytöksiä.

Yhdistyksen jäsenet erotettiin, koska he eivät toimittaneet kattojärjestölle tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia. Kattojärjestö halusi periä takaisin myös yhdistykselle maksettuja kuntavaali- ja tapahtumatukia.

– Heidät erotettiin hallituksen yksimielisellä päätöksellä, Hartonen sanoo.

Myöhemmin samana vuonna kattojärjestö erotti alaisuudestaan Etelä-Savon Perusnaiset-yhdistyksen, koska se ei ollut toimittanut asiakirjoja uudesta pyynnöstä huolimatta.

Naisyhdistyksen erottamisesta seurasi myrsky piirin syyskokouksessa viime vuonna.

– Piirin syyskokouksessa viisi naista esitti loukkaavia väitteitä siitä, että puukotan heitä selkään. Heidät oli mielestään perusteettomasti erotettu ja minä olen siihen syyllinen. Minua haukuttiin liki kolme tuntia Teamsin kautta. Seurasin sitä kuin jotain painajaisnäytelmää, Hartonen kertoo.

Muut kokoukseen osallistuneet vahvistavat kertomuksen.

Kiivaan syyskokouksen lopputulos oli, että Hartosen sijaan Mikkelin kunnallisyhdistys nimitti piirihallitukseen Jaana Strandmanin.

Salainen työryhmä tutki Hartosen toimintaa

Perussuomalaiset erotti syyskuussa kaksi eteläsavolaista jäsentään sääntöjen vastaisen toiminnan vuoksi.

Toinen heistä oli kovistellut puoluesihteeriä kertomaan, miksi Perussuomalaiset Naiset oli erottanut hänen yhdistykseensä kuuluvan naisen.

Toinen taas oli mukana salaisessa työryhmässä, joka tutki Tanja Hartosen toimintaa viime kesänä. Piirihallitus oli antanut luvan perustaa ryhmän selvittämään piirin vanhoja riitoja. Toimintatavasta ei sovittu tarkemmin.

– Työryhmän jäsenet eivät vieläkään ymmärrä, että piirihallituksen olisi pitänyt tehdä päätös siitä, miten he tehtävää toteuttavat. Marita Orava ei paljastanut, että he tutkivat Tanja Hartosta, sanoo piirihallituksen puheenjohtajana toiminut Sami Nalli.

Orava kertoo ryhmän lopettaneen toimintansa heti, kun puoluesihteeri ilmoitti sen olevan luvatonta.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ei kommentoi Etelä-Savon piiriin liittyviä asioita.

Puoluesihteeri Arto Luukkanen on kotoisin Savonlinnasta. Kuluneen vuoden aikana hän on yrittänyt rauhoitella eteläsavolaisten riitoja. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Erotettuja kuntapoliitikkoja tukeakseen neljä eteläsavolaista valtuutettua lähti puolueesta ja Jaana Strandman jätti piirihallituksen.

Marraskuun alussa piirihallituksesta erosi vielä neljä henkilöä, jotka olivat kyllästyneet riitoihin ja vanhojen asioiden kaiveluun. Heidän joukossaan olivat puheenjohtaja Sami Nalli ja Mäntyharjun yhdistystä edustanut Ilkka Hyökki.

Hyökin mukaan yksi syy hänen eroonsa oli Tanja Hartoseen kohdistunut ajojahti.

– Vaikka puolueelta tuli ohjeita, niin nämä eivät uskoneet vaan jatkoivat, hän sanoo.

Etelä-Savon piirin kevätkokouksessa puoluesihteeri Luukkanen oli vaatinut, että yhdistykset jättävät vanhat kaunat taakseen ja keskittyvät tulevaisuuteen.

Samoihin aikoihin puoluetoimisto myös lähetti piirille sähköpostiviestin, jossa otettiin kantaa Hartosen kiusaamiseen.

Ylen näkemässä viestissä lukee:

Tanja Hartosen kiusaaminen piirissä on saanut hävyttömät mittasuhteet ja sen on loputtava välittömästi. Tanja on ollut pitkään kiistatta Etelä-Savon menestynein perussuomalainen ja häntä tulee kohdella asiallisesti, vaikka mielipiteet eroaisivatkin. Puoluesihteerin terveisin, jos joku vielä syyllistyy Tanjan kiusaamiseen tai syrjintään, on hän silloin väärässä puolueessa ja entinen perussuomalainen.

Hartonen arvelee puoluetoimiston puuttuneen asiaan vain siksi, että hän oli juuri perunut kansanedustajaehdokkuutensa. Häntä yritettiin vielä houkutella takaisin ehdolle.

Valtuustoryhmässä pidetään Strandmanin toimintatapoja raskaina

Perussuomalaiset triplasi paikkamääränsä Mikkelin kaupunginvaltuustossa kesän 2021 kuntavaaleissa. Yhdeksästä valtuutetusta seitsemän oli uusia tulokkaita. Tanja Hartonen ja Jaana Strandman lukeutuvat tähän joukkoon.

Kummallakin on ollut vaikeuksia uudessa ryhmässään. Hartonen kokee, että hänen poliittinen uransa nollattiin Mikkeliin muuttamisen jälkeen.

Keskustasta perussuomalaisiin siirtynyt Strandman taas sai viime kesänä huomautuksen ja varoituksen siitä, että rikkoi ryhmän sääntöjä.

Valtuustoryhmään kuuluvien mukaan Strandman sekoittaa keskustelua ja tuo pöytään asioita, jotka eivät kuulu poliittiseen päätöksentekoon. Hän on järjestänyt kokouksia, joissa syyttää ja kuulustelee puoluetovereitaan.

Strandman kiistää asian. Hän kertoo osallistuneensa asioiden käsittelyyn asialistan mukaisesti, eikä ole järjestänyt ylimääräisiä valtuustoryhmän kokouksia.

Puoluetovereiden mukaan Strandman syyttää herkästi eri mieltä olevia mielivaltaisuudesta ja maalittamisesta. Yle on nähnyt sähköpostiviestejä, jotka vahvistavat väitteen.

– Olen puuttunut epäkohtiin ja tulen jatkossakin puuttumaan. Olen aina valmis ottamaan asiallista kritiikkiä ja muuttamaan toimintatapojani tarvittaessa, jos siihen on aidosti aihetta. Mielivaltaista ja epäasiallista toimintaa en hyväksy missään yhteyksissä, hän kirjoittaa tekstiviestissään.

Mikkeliläinen Raimo Heinänen on ollut pitkään perussuomalaisten kantavia voimia Etelä-Savossa. Kuva: Juho Liukkonen

Strandmanilla on edelleen myös omat tukijansa. Heistä tärkein on piirihallituksen puheenjohtajanakin pitkään toiminut Raimo Heinänen, joka houkutteli Strandmanin puolueeseen.

Valtuustoryhmä osoitti tyytymättömyytensä Heinäsen työskentelytapoihin marraskuun alussa. Valtuutetut kokivat, ettei tieto kulje hallituksen ja valtuustoryhmän välillä. Heinänen päätettiin erottaa kaupunginhallituksesta, jonka 2. varapuheenjohtaja hän oli.

Vaihto tehtiin samassa yhteydessä, kun Mikkelin kaupunginvaltuusto antoi epäluottamuslauseen puheenjohtajistossa toimineelle SDP:n Satu Taavitsaiselle ja erotti siksi koko puheenjohtajiston. Vakiintunut tapa on valita valita uudelleen kaikki muut paitsi epäluottamuslauseen saanut.

Heinäsen mukaan tilanne on erikoinen, koska häntä kohtaan ei ollut esitetty epäluottamusta.

– Kun arvioitiin Satu Taavitsaisen luottamusta, niin siinä samassa arvioitiin myös minun luottamustani. Näen tällaista ensimmäistä kertaa urani aikana, Heinänen sanoo.

Heinäsen vaihdon yhteydessä ryhmässä käytiin epävirallista keskustelua siitä, että Jaana Strandman erotettaisiin ryhmästä.

Puoluejohto tyrmäsi ajatuksen.

Eräs valtuutettu kertoo, että puolueessa on kova tarve naisehdokkaille, ja Strandmanin uskotaan keräävän eduskuntavaaleissa tuhansia ääniä. Valtuustoryhmästä erottaminen heikentäisi hänen asemaansa.

Strandman tietää olevansa vahvoilla.

– Puoluejohto on tarkalleen tietoinen valtuustoryhmämme ja piirin tilanteesta. Puoluejohto on ilmoittanut minulle, että minulla on puoluejohdon täysi tuki. Minua on aivan turha yrittää sotkea näihin riitoihin ja mustamaalata.

Tanja Hartonen arvelee puoluetoimiston puuttuneen hänen kiusaamisensa vain siksi, että häntä yritettiin vielä houkutella eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Myrsky vesilasissa?

Perussuomalaisten puoluetoimisto on puuttunut Etelä-Savon piirin ja Mikkelin kunnallisyhdistyksen toimintaan useita kertoja kuluneen vuoden aikana.

Ylen näkemien viestien perusteella toimistolla on työläännytty siihen, että eri osapuolet kantelevat jatkuvasti toistensa tekosista.

Tanja Hartonenkin on ollut yhteydessä puoluejohtoon ja -toimistoon, ja pyytänyt heitä puuttumaan epäasialliseen kohteluunsa. Hänen sähköposteihinsa tai soittopyyntöihinsä ei ole vastattu.

– Olen nähnyt vihjailevia sähköposteja puoluejohdolta, että perussuomalaiset ei ole mikään vankila. Ikävää on se, että puolue arvostaa tulevien eduskuntavaalien laskemattomia ääniä. Tuntuu vähän siltä, että kun en lähtenyt vaaleihin, niin heitetään sivuun kuin märkä tiskirätti.

Perussuomalaisten puoluetoimisto ei kommentoi Hartosen väitettä. Järjestösihteeri Marko Koskinen kirjoittaa sähköpostissaan Ylelle, että Mikkelissä on tehty myrsky vesilasiin.

– Etelä-Savon tilanne on muutaman henkilön huomionhakuisuutta lukuun ottamatta ihan normaali. Politiikassa joskus mielipiteet menevät ristiin ja se saattaa herkimmissä nostattaa tunteita.

Suosittelemme sinulle