Hyppää sisältöön

Saamelaiskäräjät hyväksyi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälaista yhdellä muutoksella

Inarissa tiistaina kokoontunut saamelaiskäräjien täyskokous hyväksyi Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjälaista äänin 15-3, tyhjää äänesti yksi.

Saamelaiskäräjät kokoontui Inarin Sajoksessa tiistaina. Lakiin hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset edellyttivät saamelaiskäräjien hyväksyntää. Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle
Jarmo Siivikko

Saamelaiskäräjien täyskokous käsitteli tiistaina hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Täyskokous teki päätöksen saamelaiskäräjien virallisesta kannasta lakiesitykseen.

Kokous hyväksyi hallituksen esityksen, mutta halusi siihen yhden muutoksen.

Aamulla yhdeksältä alkanut kokous keskusteli vilkkaasti ja kaikki edustajat pitivät tärkeänä sitä, että tilaisuudessa asioita käsittelevät saamelaiset itse ja että yhteinen näkemys syntyy juuri tällä kokoonpanolla. Paikalla oli 19 jäsentä tai varajäsentä.

Jäsenet pitivät tärkeänä, että päätösvalta niissä saamelaisia koskevissa asioissa, jotka ovat olleet käräjien päätäntävallassa, on edelleenkin saamelaiskäräjillä.

– Onko saamelainen tapa tunnistaa kansa sellainen, jossa kruunun verottaja sen määrää? Vuosikymmeniä myöhemmin kirjataan itse, siihen heidän itse kirjoittamaansa lakiin, niihin lakikirjoihin, että kaikki tällä listalla olevat kuuluvat myös saamelaisiin, sanoi edustaja Tauno Ljetoff.

Lakiesityksen tärkeimmät kohdat

Nyt käsitellyn esityksen mukaan saamelaiskäräjälain määritelmä saamelaisesta ehdotetaan korvattavaksi säännöksellä siitä, millä kriteereillä saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä.

Äänioikeuden saisi tulevaisuudessa, jos henkilö itse tai vähintään yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on ensimmäisenä kielenään puhunut saamea. Muutos olisi voimassa aikaisintaan vuoden 2027 saamelaiskäräjävaaleissa.

Kielikriteeriä esitetään laajennettavaksi yhdellä sukupolvella. Vaalioikeuden saisivat myös ne, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Lappalaismerkintä esivanhempien kohdalla historiallisissa dokumenteissa ei sen sijaan enää antaisi äänioikeutta saamelaiskäräjillä. Nykyisen saamelaiskäräjälain mukaan saamelainen on myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Yksi muutti mielensä

Lakimuutosta pitkään vastustanut Anu Avaskari kääntyi lain hyväksymisen kannalle. Hän kuitenkin edellytti, että saamelaiskäräjien kiintiöpolitiikkaan tulisi muutos.

Hän ehdotti, että jatkossa kaikilla saamelaiskunnilla olisi enimmillään kaksi kiintiöpaikkaa. Nykyisellään niitä on jopa kolme.

Ehdotus kokonaisuudessa kuuluu näin:

”Saamelaiskäräjiin kuuluu 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan saamelaiskäräjien vaaleilla neljän vuoden toimikaudeksi, joka alkaa vaalivuoden joulukuun 1. päivänä. Saamelaiskäräjissä tulee olla vähintään kaksi jäsentä ja yksi varajäsen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnasta sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta. Loput 13 jäsentä valitaan äänimäärän perusteella, kuitenkin siten, että vähintään viiden jäsenen on oltava saamelaisten kotiseutualueelta.”

Avaskarin mukaan on ollut huono tilanne, että koko Suomi ottaa kantaa saamelaisten asiaan.

– Tilanne pitäisi saada rauhoittumaan. Olemme pyrkineet sopimaan ja olemme neuvotelleet ja sen pohjalta tein esitykseni.

Avaskarin esitys hyväksyttiin äänin 15 puolesta - tyhjää 4.

Vihapuhe on käräjien mukaan ollut kohtuutonta

Saamelaiskäräjälain ympärillä vellova somekeskustelu on saamelaiskäräjien mukaan saanut jo pelottavia piirteitä, ja monet edustajat olivat huolissaan tahallisesta vastakkainasettelusta.

Sitä lietsovat kokoukseen osallistuneiden mukaan monet saamelaisyhteisön jäsenet, mutta myös entistä enemmän saamelaisten ulkopuolella olevat tahot.

– On tuntunut pahalta, että meillä on ihmisiä, jotka ovat kovasti asiaa vieneet eteenpäin ja olleet näkyvillä, ja he ovat saaneet osakseen vihapuhetta. Minusta se ei ole mitenkään kohtuullista, sanoo Magreta Sara saamelaiskäräjiltä

Osa jäsenistä halusi uuden kokouksen

Kokoukseen lähdettiin ennakkoon selvien rintamalinjojen pohjalta. Lakiesityksen puoltajia oli niukka enemmistö ja keskustelujen jälkeen odotettavissa oli tiukka äänestyspäätös.

Edustaja Pigga Keskitalo esitti lakiesityksen hylkäämistä sen perusteella, että se on laadittu väärien kuulemisien perusteella.

Inka Kangasniemi kannatti Keskitaloa ja esitti vielä, että kokousta lakiesityksestä jatketaan kahden viikon kuluttua, lisäneuvotteluihin vedoten.

Hän piti lakiesitystä epäoikeudenmukaisena monella tavalla. Edustaja Kari Kyrö oli samaa mieltä.

Suurin osa edustajista halusi kuitenkin saada asian käsittelyn valmiiksi kokouksessa tänään, joten Kangasniemen esitys kaatui äänestyksessä. Kahdentoista vuoden valmistelun katsottiin riittävän, eikä lisäajan enää katsottu olevan tarpeellinen.

Kyrö esitti vielä välirauhaa.

– Ehdotan, että me tässä kokouksessa julistaisimme saamelaisten kesken vähintäänkin välirauhan ja panisimme pelin poikki. Esitän sovittelijan kutsumista vielä asian valmisteluun. Tässä me kaikki olemme häviäjiä nyt, sanoi Kyrö.

Esitys ei edennyt äänestykseen, mutta se otetaan kokouksen päätöksellä uuteen käsittelyyn.

Äänestystulos oli selvä

Ratkaisevassa äänestyksessä vastakkain oli saamelaiskäräjien hallituksen esitys saamelaiskäräjälain hyväksymisestä ja Pigga Keskitalon esitys lakiesityksen hylkäämisestä sen sisältämien laajojen ongelmien takia.

Äänestystulos oli 15-3, Irja Seurujärvi- Kari äänesti tyhjää.

Kari Kyrö esitti eriävän mielipiteensä, johon yhtyivät Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo.

Suosittelemme sinulle