Hyppää sisältöön

Kiina tehostaa vanhusten rokottamista, mutta hallinnon tilanne on vaikea – professori: ”Xi ei kykene myöntämään, että on tehnyt vääriä päätöksiä”

Kiinan on vaikea luopua koronaviruksen nollatoleranssilinjasta. Protestien alettua maa kuitenkin ilmoitti toimista, jotka voivat johtaa rajoitusten höllentämiseen.

Koronarokote jakaa iäkkäiden kiinalaisten mielipiteitä. Nyt Kiinan hallinto haluaa vauhdittaa vanhusten rokottamista.
Sakari Nuuttila,
Anne Orjala

Kiinassa on nähty viime päivinä ennennäkemättömän laajoja mielenosoituksia tiukkoja koronarajoituksia vastaan.

Maan hallinto ei näytä höllentävän nollatoleranssin koronapolitiikkaa, mutta ilmoitti muutama päivä protestien alkamisen jälkeen alkavansa vauhdittaa vanhusväestön rokottamista.

Kiina on perustellut kovia rajoituksia juuri vanhusväestön rokottamattomuudella ja huolella sairaanhoitojärjestelmän kantokyvystä.

Omikronmuunnoksen levitessä vauhdilla nollatoleranssin ylläpitäminen voi osoittautua lähitulevaisuudessa mahdottomaksi, sanovat hongkongilaislehti South China Morning Postin (siirryt toiseen palveluun) haastattelemat asiantuntijat. He kehottavat lisäämään etenkin vanhusten rokotuskattavuutta, jotta riskiryhmät olisivat paremmassa suojassa ja sairaalakapasiteetti ei ylikuormittuisi.

– Tartuntojen rajaaminen ei ole pitkän aikavälin ratkaisu pandemian hoitoon, sanoo Hongkongin kiinalaisen yliopiston professori David Hui Shu-cheong SCMP:lle.

Kiina ilmoittikin tänään tiistaina aikovansa vauhdittaa iäkkäiden rokottamista. Kiinan kansallisen terveyskomitean mukaan iäkkäitä aiotaan kannustaa ottamaan rokotteita uusilla valistuskampanjoilla ja helpommalla saatavuudella.

Rokotuskattavuus on yleisesti ottaen Kiinassa korkealla tasolla, paitsi yhden väestöryhmän kohdalla. Yli 80-vuotiaista vain 66 prosenttia on saanut täyden koronarokotussarjan ja vain 40 prosenttia tehosteannoksen. Myös yli 60-vuotiaiden rokotuskattavuus on keskimääräistä alhaisempaa.

Kysyimme maan rokotustilanteesta Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojoselta Lapin yliopistosta sekä THL:n rokotetutkijalta, ylilääkäri Hanna Nohynekiltä, joka aloittaa tammikuussa Maailman terveysjärjestö WHO:n strategisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Kiinalaismies valmistautui koronarokotteen ottamiseen Pekingissä huhtikuussa. Kuva: EPA

Mikä merkitys on Kiinan tuoreella ilmoituksella vanhusten rokottamisen tehostamisesta?

Nojonen: – Hyvä, jos onnistuvat siinä. Sillä säästetään ihmishenkiä ja Kiina voisi avata yhteiskuntaa. Vielä ei tiedetä, riittävätkö rokotteet, miten hyvin ne tehoavat ja kuinka nopeasti rokotetut saavat vasteen koronaan. Mutta lähtökohtaisesti tämä on paras ratkaisu.

Miksi vanhukset ovat Kiinassa muita ikäryhmiä vastahakoisempia ottamaan rokotetta?

Nojonen: – Taustalla on epäilys tai pelko siitä, että rokotteista tulee sivuoireita. Kiinassa on myös ollut paljon lääkeväärennöksiä viimeisen vuosikymmenen aikana ihan perusrokotteissa ja muissa lääkkeissä. Epäluottamuksen ja huhujen vuoksi vanhukset pelkäävät ottaa koronarokotteita.

Pystyykö Kiina lisäämään rokotuskattavuutta tehostamalla vanhusten rokottamista?

Nojonen: – Kiinalla on kyky järjestää valtavia kampanjoita haluttujen päämäärien toteuttamiseksi, jos rokotekapasiteetti riittää. Viranomaisilla on selkeä halu rokottaa, mutta vaikka puolue on tietyssä mielessä kaikkivoipa, sen on hyvin vaikea pakottaa ihmisiä ottamaan rokotteita. Se on niin henkilökohtainen ja intiimi asia.

– Vaikka Kiina ei ole oikeusvaltio, tällaisessa tapauksessa ihmiset alkavat penätä, millä oikeudella tulet tökkäämään tuon piikin minuun. Ihmisten ymmärrystä pitäisi kasvattaa valistamalla asiasta.

Nohynek: – En näe, että olisi mitään estettä sille, etteikö Kiina voisi vielä lisätä rokotuskattavuutta. Se tarkoittaa kuitenkin, että heidän täytyy systemaattisesti kohdata niitä huolia, joita ihmisillä on rokotteiden turvallisuudesta, ja vastata niihin.

Kiina ei ole toistaiseksi hyväksynyt käyttöön länsimaisia rokotteita. Millaisia koronarokotteita Kiinassa on?

Nohynek: – Kiinassa on kehitetty ja tuotettu useita erilaisia valmisteita. Ensimmäisenä käyttöön tuli niin sanottu perinteisiä menetelmiä hyödyntävä inaktivoitu rokote. Ne eivät ole ihan yhtä tehokkaita kuin mRNA-rokotteet eivätkä välttämättä yhtä tehokkaita kuin adenovirusvektorirokotteet, joita heillä myös on.

– Tällä hetkellä he kehittävät myös omia mRNA-rokotteitaan. Lisäksi kiinalaiset ovat ensimmäisenä ottaneet käyttöön adenovirusvektoritekniikkaan perustuvan aerosolirokotteen, jossa rokote hengitetään. Sen tehokkuutta ihmisillä ei vielä tiedetä. Se johtuu osittain siitä, että Kiinassa on ollut niin vähän koronaa.

– Kiinassa on hyviä tutkijoita ja runsaasti tuotantotiloja. Kiina ei välttämättä tarvitse läntistä maailmaa siihen, että he saisivat kehitettyä toisen ja kolmannen polven koronarokotteita.

Ihmisille jaettiin hengitettävää koronarokotetta Shanghaissa lokakuun lopulla. Kuva: Reuters

Miten Kiinan omien mRNA-rokotteiden kehittäminen edistyy?

Nohynek: – Ymmärtääkseni niiden kehittäminen on pitkällä ja kliinisiä kokeita tehdään, mutta en osaa sanoa, milloin he saavat niille lääkeviranomaiselta myyntiluvan. Aikaisemmille rokotteille he ovat hakeneet myyntiluvat myös WHO:lta, jotta he saavat niille kansainvälisen näkyvyyden ja hyväksynnän. En osaa sanoa, tulevatko he tekemään saman myös mRNA-rokotteelle. Niistä ei ole tällä hetkellä pulaa maailmassa, päinvastoin.

Jos vanhusväestö olisi laajemmin rokotettu, pääsisikö Kiina eroon tiukoista koronarajoituksista?

Nohynek: – Ei välttämättä, jos he jatkavat nollalinjalla. Nykyisin käytössä olevat koronarokotteet eivät pysty estämään tartuntoja kovin hyvin, vaan niitä tulisi edelleen. Silloin kysymys kuuluisi, hyväksytäänkö tartunnat ja ollaan tyytyväisiä, että inaktivoiduilla ja adenovirusvektorirokotteilla saadaan kohtuullisen hyvä suoja vakavaa tautia vastaan. Se olisi vähän samaa keskustelua kuin mitä Suomessakin on käyty.

– Länsimaisen epidemiologisen näkemyksen mukaan sillä on kova hinta, että pyritään estämään kaikki koronatapaukset senkin jälkeen, kun väestö on hyvin rokotuksilla suojattu.

Kiinalaiset käyvät jatkuvasti koronatesteissä. Pekingiläismieheltä otettiin koronanäytettä lokakuun puolivälissä. Kuva: Wu Hao / EPA

Miten Kiinan hallinto suhtautuu vaatimuksiin rajoitusten höllentämisestä?

Nojonen: – Tilanne on erittäin vaikea puolueen kannalta. Paine koronarajoitusten helpottamiselle on kova. Ihmiset ovat todella väsyneitä lockdowniin.

– Puolue ja presidentti Xi Jinping eivät kykene myöntämään, että ovat tehneet vääriä päätöksiä. Koko pandemia-ajan harjoitetun nollakoronapolitiikan pyörtäminen olisi hyvin radikaali myöntyminen. Kaikki valta ja päätökset ovat henkilöityneet yhteen johtajaan. Toisaalta jos kuolleisuus nousee ja sairaalat täyttyvät, ihmiset alkavat sanoa, että koko politiikka oli fiasko.

– Hallinnon ainoa keino, jonka se on jo aloittanut, on tuoda mielenilmauksiin mellakkapoliiseja, identifioida järjestäjiä ja lätkäistä kovia tuomioita. Tämän esimerkin toivotaan pitävän kansan ruodussa.

Mitä mieltä olet Kiinan koronapolitiikasta ja kansalaisten turhautumisesta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30. marraskuuta 2022 kello 23:een saakka.

Lähteet: Reuters, AFP

Suosittelemme sinulle