Hyppää sisältöön

Joka neljäs kokee työuupumuksen oireita, mutta aina ei ole kyse siitä – liikennevalomalli auttaa tunnistamaan riskit

Uudessa mallissa työuupumusta selvitetään kysymällä työntekijältä neljästä ydinoireesta eli kroonisesta väsymyksestä, kyynistymisestä, kognitiivisen toiminnan häiriöistä ja tunteiden hallinnan häiriöistä.

Työuupumus määritellään työperäiseksi oireyhtymäksi, jossa koetaan kyvyttömyyttä ja siitä johtuvaa haluttomuutta panostaa työhön. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Heidi Sullström

Krooninen väsymys, kyynistyminen, keskittymiskyvyn heikkeneminen ja äkilliset tunnereaktiot.

Tällaisia oireita, jotka liitetään työuupumukseen, esiintyy Työterveyslaitoksen mukaan joka neljännellä työssäkäyvällä suomalaisella.

Aina oireilevan kohdalla kyse ei kuitenkaan ole työuupumuksesta, vaan esimerkiksi stressistä. Toisaalta työuupumusta ei aina tunnisteta ajoissa.

Työterveyslaitoksen Suomeen tuoman kolmiportaisen liikennevalomallin avulla työuupumus on jatkossa helpompi tunnistaa.

Työuupumus määritellään työperäiseksi oireyhtymäksi, jossa koetaan kyvyttömyyttä ja siitä johtuvaa haluttomuutta panostaa työhön.

Työuupumusta selvitetään kysymällä työntekijällä neljästä ydinoireesta eli kroonisesta väsymyksestä, kyynistymisestä, kognitiivisen toiminnan häiriöistä ja tunteiden hallinnan häiriöistä.

Tulosten perusteella on laskettu raja-arvot todennäköiselle työuupumukselle sekä kohonneelle työuupumisen riskille ja ei työuupumusoireita -arviolle.

Joka kuudennella kohonnut riski uupua työssä

Uusien raja-arvojen mukaan 16,5 prosentilla työväestöstä oli kohonnut riski työuupumukselle ja todennäköisestä työuupumuksesta kärsi reilut seitsemän prosenttia, Työterveyslaitos kertoo tiedotteessa. Luvut ovat kesältä 2021.

– Työuupumus on ollut sitkeä ongelma suomalaisessa työelämässä, ja usein työuupuneet ja heidän esihenkilönsä ja työtoverinsa kertovat, etteivät he ole ajoissa tunnistaneet oireita, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen tiedotteessa.

Työuupumuksen arviointimenetelmä on alun perin kehitetty Belgiassa. Työterveyslaitoksen hankkeessa sitä on testattu Suomessa.

Suomi, Belgia ja Hollanti ovat ainoat maat, jossa työuupumukselle on määritelty vastaavalla tavalla raja-arvot. Työuupumusriskin raja-arvot ovat samat kaikissa kolmessa maassa.

Menetelmä osoittautui luotettavaksi ja sen perusteella työuupumuksen yhteys työn kuormitukseen on vahvempi kuin yksityiselämän kuormitukseen, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen tiedotteessa.

Ei vain nuorten ja naisten ongelma

Iän, sukupuolen ja koulutustason yhteydet työuupumukseen olivat hyvin matalat.

– Julkisessa keskustelussa usein puhutaan esimerkiksi nuorten ja naisten erityisen korkeasta työuupumusoireilusta. Vaikka nuoret, naiset ja vähemmän koulutetut kokivat keskimäärin vähän yleisemmin työuupumusoireita, olivat erot muihin hyvin pienet, Hakanen sanoo tiedotteessa.

Työuupumus voi koskea ketä tahansa, joka työskentelee kuormittavissa olosuhteissa ja voimavarat ovat puutteelliset, Hakanen sanoo.

Suosittelemme sinulle