Hyppää sisältöön

THL: Alkoholikuolemat lisääntyivät alkoholilain uudistuksen jälkeen

Tulokset viittaavat siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän.

Lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Linnea Virtanen,
Hanna Hanhinen

Alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet lisääntyivät vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen, kertoo tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti (siirryt toiseen palveluun).

Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki muun muassa nosti päivittäistavarakaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin sekä salli väkevistä alkoholijuomista laimennettujen juomasekoitusten myynnin päivittäistavarakaupoissa.

THL:n mukaan vuosina 2019 ja 2020 alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli vuositasolla noin 160 henkilöä enemmän kuin ennen lakimuutosta vuonna 2017. Vuonna 2020 näistä syistä kuoli kaiken kaikkiaan noin 1700 ihmistä.

Erityisesti lisääntyivät miesten alkoholiperäiset maksasairauskuolemat. Niiden määrä kasvoi 12 prosenttia vuoteen 2019 ja 22 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Alkoholilaista käytiin aikanaan tiukka vääntö

Alkoholilain uudistus oli pitkän poliittisen väännön lopputulos ja lain sisällöstä käytiin kiivasta keskustelua viimeiseen asti.

THL arvioi lakia uudistettaessa, että vahvojen oluiden ja limuviinojen myynnin salliminen ruokakaupoissa lisäisi alkoholikuolemien määrää vuodessa noin 150:llä. THL katsoi myös alkoholin kulutuksen ja haittojen lisääntyvän saatavuutta lisäämällä.

THL arvioi lakiuudistuksen yhteydessä, että muutos vaikuttaisi kaikissa kansankerroksissa, mutta suurin vaikutus olisi alkoholin ongelmakäyttäjillä. Erityisellä vaaravyöhykkeellä katsottiin olevan syrjäytyneet, eronneet ja naimattomat. Ongelmiin voisivat joutua myös sellaiset, joilla ei aiemmin ole ollut ongelmia alkoholin kanssa.

Myös päihdetyön asiantuntijat suhtautuivat lakiuudistukseen kriittisesti.

Tulokset eivät yllättäneet tutkijaa

THL:n tuoreen raportin mukaan lakiuudistuksen jälkeen alkoholikuolleisuus lisääntyi enemmän kuin alkoholin kulutus väestötasolla.

Tämä viittaa siihen, että alkoholia runsaasti juovat ovat lisänneet alkoholinkäyttöään muita kuluttajia enemmän.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan raportin tulokset eivät varsinaisesti olleet yllätys.

– Ennustimme 150 lisäkuolemaa ja niitä tuli 160, joten niiden osalta ennakointi piti aika hyvin paikkansa, Mäkelä sanoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Hänen mukaansa alkoholin kulutuksen osalta laitoksen arvio ei mennyt täysin nappiin.

– Uskoimme ennalta, että alkoholin kulutus lisääntyisi, mutta se ei ihan niin paljon lisääntynyt. Teimme mallinnuksen, mikä lain itsenäinen vaikutus olisi, kun erotellaan kaikki muut kulutukseen vaikuttavat tekijät, niin sen mukaan lailla olisi pieni lisäävä vaikutus, Mäkelä lisää.

Nuorten raitistumiskehityksessä tuli notkahdus

THL raportissa nostetaan esiin myös nuorten alkoholinkäyttö. Kouluterveyskyselyjen perusteella alaikäisten nuorten raitistumiskehitys pysähtyi vuosina 2017–2019. Tämän jälkeen raitistumiskehitys näyttäisi THL:n mukaan jatkuneen jälleen myönteisenä, vaikka on viitteitä siitä, että osalla nuorista humalahakuisen juomisen laskeva trendi on pysähtynyt.

Mäkelän mukaan lakia säädettäessä nuorisoasiantuntijat arvelivat, että sillä olisi vaikutusta nuoriin. Hän ei usko, että notkahdus raitistumiskehityksessä juuri vuosina 2017–2019 olisi siksi sattumaa.

– Nuorten alkoholinkulutus on vähentynyt tosi paljon 2000-luvulla. On ollut voimakas laskeva trendi koko 2000-luvun paitsi vuosien 2017–2019 välillä. En usko sattumaan, että tällainen paussi olisi juuri siinä hetkessä jostakin muusta syystä kuin alkoholilain takia, Mäkelä sanoo.

Eurooppalaisen koululaistutkimuksen mukaan 15–16-vuotiaiden suomalaistyttöjen humalakulutus ja kerralla juodut annosmäärät ovat lisääntyneet.

– Se, että vaikutus oli isompi tytöillä kuin pojilla niin sitä tuskin ennakkoon nähtiin. Se varmasti liittyy siihen, että juomasekoitusten suosio lisääntyi nuorilla, Mäkelä sanoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Viinejä ei ruokakauppoihin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei kannata viinien tuomista ruokakauppoihin.

– Tutkimukset näyttävät, että se olisi kansanterveyden kannalta tosi epätoivottu muutos ja sen vuoksi myöskään THL ei sitä kannata, Mäkelä sanoo.

Suosittelemme sinulle