BASEL/ZEININGEN Piikkilangalla, valvontakameroilla ja liiketunnistimilla varustettu kaksinkertainen verkkoaita ympäröi pientä peltotilkkua salaisessa paikassa Sveitsin maaseudulla.
Valkoisella muovilla päällystetty kasvutunneli jakaa pellon kahteen osaan. Syyskuun lopussa tunneli ja sen ympäristö ovat täynnä täydessä kukassa rehottavia kannabiskasveja.
– Tämä on Euroopan ensimmäinen laillinen hasisviljelmä, peltoa esittelevä Lino Cereghetti sanoo seistessään pusikoiden keskellä.
Cereghetti on kannabisyhtiö Pure Holdingin operatiivinen johtaja.
Euroopassa on myyty kannabista tähänkin asti, mutta aineet on hankittu pääosin rikollisilta. Nyt Sveitsi kokeilee, miten päihdekannabiksen laillinen tuotanto ja jakelu voisi toimia.
Säännellyllä myynnillä olisi tarkoitus vähentää laittomaan kannabiskauppaan liittyviä haittoja, kuten järjestäytyneen rikollisuuden kasvua ja epäpuhtaiden tuotteiden pääsyä markkinoille.
Laillinen kasvattaminen ei kuitenkaan ole helppoa tiukan viranomaissääntelyn ja laaduntarkkailun takia. Rikolliset puolestaan eivät säännöistä piittaa, joten heidän tuottamansa pilvi voi sisältää terveydelle haitallisia aineita.
Sveitsissä kymmenisen kaupunkia suunnittelee kokeilevansa kannabiksen laillista myyntiä osana tieteellisiä tutkimuksia. Myynnin on määrä alkaa viimeistään keväällä ja kesällä 2023.
Baselin, Zürichin ja Bernin kaupungit ovat valinneet Puren kannabiksen tuottajaksi pilottihankkeisiinsa.
Cereghettin mukaan hasisviljelmä on salaisessa paikassa, jotta kutsumattomat vieraat eivät löytäisi sitä. Hän kertoo, että pellon hälytysjärjestelmä on yhdistetty poliisille.
Virkavallan pitäisi saapua paikalle minuutissa, jos joku yrittäisi murtautua aidan läpi. Kukaan ei kuulemma ole yrittänyt tehdä niin.
Cereghettin mukaan tämä viljelmä tuottaa hasista noin 25 kiloa. Tuote on tarkoitus myydä viiden gramman erissä Baselin tutkimuksen koehenkilöille.
Kannabispelto on suojattu aidalla, valvontakameroilla ja hälytysjärjestelmällä.
Pellolla kasvaa useita eri lajikkeita.
Sen tarkka sijainti on turvallisuussyistä salaisuus.
Ikävä löytö lykkäsi myynnin alkua
Ensimmäisenä luvan myynnin aloittamiseen sai siis Basel.
Kaksi ja puoli vuotta kestävän Weed Care -nimisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten säännelty myynti vaikuttaa koehenkilöiden terveyteen ja kannabiksen kulutukseen.
Baselissa myynnin piti alkaa jo syyskuussa, mutta laaduntarkkailun yhteydessä Puren kasvattamasta kukasta löytyi vähäisiä määriä hyönteisten torjunta-ainetta.
Sveitsin lain mukaan pilottitutkimusten yhteydessä myytävän laillisen kannabiksen pitää olla luomua, eikä se saa sisältää yhtään torjunta-aineita.
Viranomaiset päättivät, että myyntikokeilua on lykättävä kunnes tarjolle saadaan puhdasta tuotetta.
Lino Cereghetti kertoo, että Pure kasvatti kannabiksen luomumenetelmin ilman torjunta-aineita. Silti kyseisen viljelmän maaperään oli päätynyt jäämiä kasvinsuojeluaineesta, joka on yleinen tavallisessa peltoviljelyssä Sveitsissä.
Kannabiskasvit imivät kemikaalijäämät itseensä, ja ne paljastuivat vasta valmiista tuotteesta laaduntarkkailussa laboratoriossa.
Hänen mukaansa ongelmana on, että tuotteeseen voi päätyä kemikaaleja, koska naapuriviljelijä suihkuttaa torjunta-aineita omille pelloilleen.
Cereghetti kertoo, että torjunta-aineiden löytyminen kukinnosta on käynnistänyt keskustelun siitä, millaiset sallitut torjunta-aineiden raja-arvot pitäisi asettaa pilottitutkimusten yhteydessä myytävälle kannabikselle.
Hän arvioi, että raja-arvot tullaan määrittelemään sellaisiksi, että kannabiksen kasvattajat pystyvät niitä noudattamaan.
Pure kerää laajaa tietokantaa kannabiksen perinnöllisistä ominaisuuksista.
Timon Bruderer työskentelee kasvien jalostamisen parissa. Tekoälyn ja muun huipputeknologian avulla yhtiö pystyy tarkasti liittämään toivottuja ominaisuuksia kasveille.
Jalostuksesta vastaava johtaja Maximilian Vogt sanoo, että he pystyisivät helposti kehittämään lajikkeen, joka menestyisi suomalaisella pellolla.
Piloteilla kerätään tietoa mahdollista sääntelyä varten
Sveitsissä kannabis on käytetyin laiton huumausaine. Joka kolmas sveitsiläinen on kokeillut sitä ainakin kerran elämässään. THL:n mukaan suomalaisistakin noin 800 000 on kokeillut kannabista.
Baselissa on vajaat 200 000 asukasta. Viranomaisten arvion perusteella heistä noin 8 000–10 000 käyttäisi kannabista.
– Laiton markkina kukoistaa. Meillä ei ole siihen mitään kontrollia, emmekä tunne kannabistuotteiden laatua. Siksi meidän pitää tehdä jotain, sanoo Regine Steinauer.
Hän työskentelee Basel-Stadtin kantonin terveysviraston riippuvuusyksikön johtajana.
Zürichissa viihdekäyttäjille tarkoitetussa huumeiden analysointipalvelussa on havaittu, että Sveitsin markkinoilla liikkuu esimerkiksi synteettisillä kannabinoideilla jatkettua kevytkannabista.
Jotkut diilerit myyvät sitä tavallisena päihdekannabiksena. Tämä aiheuttaa terveysriskejä, sillä laboratoriossa kehitettyjen synteettisten kannabinoidien vaikutukset ovat arvaamattomia, ja ne voivat jopa tappaa käyttäjän.
Baselin tutkimukseen valitaan 370 täysi-ikäistä koehenkilöä, jotka voivat ostaa kannabista laillisesti yhdeksästä eri apteekista. Heidän pitää olla jo ennestään kannabiksen käyttäjiä.
Koehenkilöt saavat käyttää laillista kannabista vain yksityistiloissa. Aineen myyminen eteenpäin on kielletty. Tarkoituksena on, että kuluttaja käyttää itse apteekista ostamansa kannabiksen.
Pilven käyttökulttuuriin usein kuitenkin kuuluu sätkien ja piippujen kierrättäminen ringissä. Steinauer toteaa, että tuotteiden jakaminen ei ole houkuttelevaa, koska koehenkilöt voivat ostaa vain rajoitetun määrän kannabista kuukaudessa.
Tutkimuksen aikana osallistujat vastaavat säännöllisesti verkkokyselyihin, jotta tutkijat voivat seurata heidän terveydentilansa ja käyttönsä muutoksia.
– Toivomme, että tutkimus johtaa faktoihin, jotka perustuvat todistusaineistoon. Niiden pohjalta voimme keskustella sääntelystä Sveitsissä, Steinauer sanoo.
Hän painottaa, että Sveitsi ei harkitse kannabiksen täyttä laillistamista, vaan aineen tuomista laittomilta markkinoilta sääntelyn piiriin.
Laillinen tuotanto on hankalaa
Sveitsin lisäksi Hollannissa on yritetty käynnistää pilottihanke, jossa kokeillaan päihdekannabiksen laillista tuotantoa ja myyntiä.
Kokeilun piti alkaa jo viime vuonna, mutta se on toistuvasti lykkääntynyt tuotanto-ongelmien takia.
Hollannin pilotin tuottajiksi valitut kannabisyritykset eivät ole pystyneet aloittamaan riittävän laajamittaista viljelyä ja pankit ovat kieltäytyneet avaamasta tilejä osalle niistä. DutchNews-sivuston mukaan pankit ovat huolestuneita rahanpesusta ja rikollisen toiminnan tukemisesta.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että Hollannin pilotti voisi alkaa ehkä ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Tässä vaiheessa myös suurin osa Sveitsin pilottihankkeista on odottavalla kannalla. Liittovaltion terveysvirastolta FOPH:lta toivotaan päätöksiä. Esimerkiksi Zürich odottaa yhä hyväksyntää pilottitutkimukselleen.
Hasisviljelmällä seisova Lino Cereghetti toteaa, että tätä peltoa on käytetty luomuviljelyyn vuosikymmeniä.
– Maaperä ja kasvit on testattu. Pelto ei ole saastunut, Cereghetti vakuuttaa.
Marraskuun loppupuolella Cereghetti ilmoittaa puhelimitse, että viranomaiset ovat hyväksyneet myyntiin Ylen vierailemalta pellolta korjatun sadon. Hyväksyttyjen tuotteiden joukossa on kukintoja ja hasista.
Cereghettin mukaan tuotteet maksavat apteekeissa noin 8-12 euroa grammalta riippuen tuotteen THC-pitoisuudesta. THC on kannabiksen päihdyttävä ainesosa.
Basel-Stadtin kantonin terveysvirasto tiedotti 8. joulukuuta, että laillinen myynti alkaa 30. tammikuuta 2023.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 12.12. kello 23:een asti.