Hyppää sisältöön

Maailma kokoontuu jättikokoukseen Kanadaan pysäyttämään luontokadon – testaa visassa, mitä tiedät luontokadosta ja neuvotteluista

Vuonna 2010 YK-maat halusivat kääntää luontokadon vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta ei saavutettu ja kello käy entistä kovempaa, kun sopijaosapuolet neuvottelevat uusista keinoista Kanadassa.

YK-maat aloittavat nyt kahden viikon neuvottelut siitä, miten luonto ympäri maailman saataisiin suojeltua köyhtymiseltä.

Maailman maat kokoontuvat tänään alkavassa YK:n luontokokouksessa (siirryt toiseen palveluun) Kanadan Montrealissa neuvottelemaan sopimuksesta, jolla luontokato voitaisiin pysäyttää.

Kokouksen tärkein tavoite on valtava koko planeettamme kannalta. Luonnon köyhtyminen halutaan kääntää jälleen rikastumiseksi, viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Kello käy entistäkin nopeammin, sillä COP15 -osapuolikokous on lykkääntynyt koronapandemian takia vuodesta 2020 tähän päivään. Sen sijaan luontokato ei ole lykkääntynyt tai osoittanut juuri laantumisen merkkejä.

Sopijaosapuolina on yhteensä 196 YK-maata sekä Euroopan unioni, mutta Yhdysvallat ei ole ratifioinut vuonna 1992 Rio de Janeirossa solmittua yleissopimusta.

Yhdysvallat on kuitenkin merkittävä biodiversiteettityön rahoittaja ja osallistuu kokoukseen tarkkailijaosapuolena – todennäköisesti aktiivisempana kuin koskaan, sillä kokous järjestetään Pohjois-Amerikan maaperällä.

Pöydällä on nyt neljä pitkän tähtäimen päämäärää sekä 22 tavoitetta, jotka tukevat päämäärien saavuttamista. Päämäärien tärkeyttä alleviivaa se, että monet ovat verranneet Montrealin luontokokousta Pariisin ilmastosopimukseen, joka käänsi uuden lehden kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Montrealin kahden viikon rypistys kattaa biodiversiteettisopimuksen ohella myös monitahoiset neuvottelut bioturvallisuudesta ja geenivarojen jaosta.

Ennen kuin kertaamme kokouksen tärkeimmät odotukset, voit itse testata tietosi luontokadosta ja Montrealin luontokokouksen teemoista.

Keskiössä tavoitteet suojelusta ja ennallistamisesta

Vuonna 2010 YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous Japanissa tavoitteli luonnon köyhtymisen pysäyttämistä vuoteen 2020 mennessä. Kokous asetti 20 tavoitetta, jotka nimettiin kokouksen järjestämispaikan mukaan Aichi-tavoitteiksi.

Kun kalenterit kääntyivät uudelle vuosikymmenelle, kertoi YK:n valtava Global Biodiversity Outlook -raportti totuuden: vain kuusi tavoitetta oli täyttynyt edes osin, kokonaan ei yksikään.

Valonpilkahduksia tarjosivat lähinnä edistyminen ekosysteemejä uhkaavien vieraslajien torjunnassa ja suojellun pinta-alan kasvu lähelle vuonna 2010 asetettua 17 prosentin tavoitetta.

Voidaan ajatella, että nyt käynnistyvässä Montrealin kokouksessa haetaan iskulausetta, tavallaan kuin vastinetta Pariisin sopimuksen tavoitteelle rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 asteen. Koska luontokadon pysäyttämistä on vaikea pukea luvuksi, voisi vastaava määrällinen tavoite liittyä jälleen suojelualueisiin.

Useat maat edellyttivät osapuolikokouksen ensimmäisessä vaiheessa, että uusi suojelutavoite pitäisi hinata kansainvälisesti vähintään 30 prosenttiin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.

Suojeluun lisäksi puhutaan ennalistamisesta, luonnon ympäristön palauttamisesta luonnontilaan. Maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi tälle esitetään 30 miljardia hehtaaria.

Saasteita, vallanvaihdoksia ja rahastoja

Tärkeä seurattava on myös tavoite numero 7, joka liittyy saasteisiin. Haitalliset päästöt, esimerkiksi muovi, elohopea ja raskasmetallit sekä myös valo- ja äänisaaste, on pudotettava kestävälle tasolle.

Tavoitteeseen liittyy myös vaikea kysymys kasvinsuojeluaineista, joka ajaa monissa muissa tavoitteissa yhtä köyttä vetäviä varakkaita maita eri leireihin.

Luontodiplomatia on monella tapaa tasapainottelua valtioiden omien intressien välillä. Polulla kohti Montrealia on törmätty välillä umpikujien uhkiin, etenkin Brasilian ja Intian vastahakoisuuden takia. Vallanvaihdos Brasiliassa ja ylevät lupaukset maan paluusta luontodiplomatiaan tuovat oman mausteensa nyt alkavaan osapuolikokoukseen.

Juuri päättyneen Egyptin ilmastokokouksen tavoin myös Montrealissa puhutaan rahasta ja rahastoista. Kehittyvät maat vaativat riittävää rahoitusta luontokadon torjuntaan, mutta rahoituksen määristä ja instrumenteista tullaan neuvottelemaan vielä kiivaasti.

Yhdeksi keinoksi 700 miljardin dollarin rahoituskuilun kuromiseen esitetään luonnolle haitallisten tukien alasajoa. Näitä tukia halutaan vähentää asteittain vähintään 500 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuodessa.

Kuuntele Yle Areenasta Ällistyttävä luonto -podcast! Podcast on osa Punaisen listan pelastajat -kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen luonnon uhanalaisista lajeista. Kaikki podcastin jaksojen lajit ovat uhanalaisten lajien Punaisella listalla.

Suosittelemme sinulle