Ampumahiihdon maailmancup jatkuu viikonloppuna Kontiolahdella. Lauantaina ohjelmassa miesten pikamatka klo 11.40 ja naisten pikamatka klo 14.40. Suorat lähetykset TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa.
Norjalaismies pukee tottuneesti päälleen muhkeat hartiasuojat ja aloittaa verryttelemään muiden samanlaisiin punaisiin paitoihin pukeutuneiden miesten kanssa joensuulaisessa liikuntahallissa.
– Seuraavaksi marjanpoimija, ohjeistaa alkuverryttelyä johtava Joensuu Wolvesin pelaaja suomeksi.
Vieras ei hämmenny, vaan katsoo muilta mallia ja tekee perässä. Kun hän kuulee, mitä liikkeen nimi tarkoittaa englanniksi, ymmärtäväinen ilme leviää hänen kasvoilleen.
– Aah, se käy järkeen. Tämähän on kuin mustikoita poimisi.
Erik Bartlett Kulstad on yhtä hymyä amerikkalaisen jalkapallon 3-divarijoukkueen harjoituksissa. Laji on ollut reilun vuosikymmenen ajan lähellä oslolaisen sydäntä.
Kulstad, 31, on viettänyt kuluneen puolen vuoden aikana paljon aikaa Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalassa, sillä hän sattuu olemaan Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja.
– Amerikkalainen jalkapallo on inspiroiva laji. Kun aloitin yliopisto-opinnot, tarvitsin elämääni jonkun vapaa-ajan urheiluharrastuksen. Olin seurannut amerikkalaista jalkapalloa. Olin kuitenkin epäileväinen, koska en ole isokokoisin tyyppi, Kulstad kertoo.
Kulstad kuitenkin rohkaistui menemään harjoituksiin, ja laji vei mennessään. Hän pelasi amerikkalaista jalkapalloa Norjan pääsarjatasolla asti.
– Rakastuin siihen, kuinka lajia harjoitellaan ja kuinka tärkeää joukkuepelaaminen on. En sanoisi, että olin hyvä, mutta olin kuitenkin kohtalainen. Pelasin nelisen vuotta. Elämässä on hyvä olla adrenaliinia, Kulstad sanoo.
Kulstadin mukaan amerikkalaisessa jalkapallossa ja ampumahiihdossa on mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä.
– Molemmissa lajeissa mentaliteettia pitää vaihtaa nopeasti. Ampumahiihdossa pitää hiihtää kovaa, mutta rauhoittaa ajatuksensa ennen ammuntaa. Jenkkifutiksessa pelataan nopealla tempolla, kovalla sykkeellä ja adrenaliinilla, mutta pitää samalla pystyä omaksumaan taktisia ohjeita. Yhtäläisyyksiä on enemmän kuin osaisi kuvitella.
Ole Einar Björndalenin opissa Kiinassa
Kulstadin lapsuudessa norjalaisnuoret eivät haaveilleet NFL-urasta, vaan hiihtolajit olivat vallanneet suosikkiharrastusten listan kärkisijat. Ampumahiihtolegendojen, kuten Ole Einar Björndalenin ja Liv Grete Skjelbreidin, vaikutus nuorisoon oli kiistaton 2000-luvun alussa.
– Minun ikäluokassani ampumahiihto alkoi olla tosi kovassa huudossa. Norjasta tuli kouluaikanani todellinen ampumahiihtomaa. Kasvoin maastohiihdon parissa, kunnes 12-vuotiaana sain kokeilla ampumahiihtoa ensimmäistä kertaa. Rakastuin siihen saman tien. Se oli jännittävää ja heti oma juttuni, Kulstad kertoo.
Kulstad saavutti ampumahiihtäjänä menestystä nuorten sarjoissa, mutta ei noussut aikuisten kansainväliselle tasolle. Valmennusura lähti kuitenkin vauhdilla käyntiin Tromssan urheilulukion maasto- ja ampumahiihdon päävalmentajana. Kolme viime vuotta Kulstad valmensi Kiinan maajoukkuetta nuoruuden idolinsa Ole Einar Björndalenin opissa.
– Tärkein Ole Einarilta saamani oppi oli se, että hän tekee joka päivä kaikkensa tehdäkseen asioita paremmin eikä tyydy mihinkään. On helppo ymmärtää, miksi hän oli itsekin niin hyvä. Hän luo ympärilleen energiaa, Kulstad sanoo.
Kulstad päätyi Suomeen, koska halusi lisää vastuuta ampumahiihtovalmentajana. Hänen sopimuksensa on mallia 1+3 vuotta: projekti tähtää Milanon olympialaisiin 2026.
– Tämä on minulle täydellinen tilanne. Suomen joukkue on hyvä. On muutamia todella hyviä urheiijoita ja muutamia, jotka hakevat jalansijaa. Tämä on täydellinen mahdollisuus kehittää joukkuetta ja nostaa sen tasoa muutamalla pykälällä. Toivottavasti meillä on ajan myötä vahva joukkue.
Isyys ja uusi työ mieluisia haasteita
Uudenlaista haastetta löytyy kotoakin, sillä Kulstadista tuli hiljattain isä. Pienokainen ja vaimo asuvat Norjassa, jossa paljon matkustava isäkin pystyy viettämään runsaasti aikaa.
– Elämässäni on ollut paljon muutoksia vuosien varrella, joten siinä ei ole mitään uutta. Tämä vuosi on kuitenkin toki iso kasvun paikka, sillä vastuuta on enemmän sekä kotona että töissä. Pidän uusista haasteista. Minun on ollut mahdollista yhdistää hyvä perhe-elämä laadukkaaseen työelämään, mistä olen Suomen ampumahiihtoliitolle kiitollinen, Kulstad sanoo.
Kulstad osasi odottaa, että suomalaiset ovat hiihtokansaa. Hän ei kuitenkaan arvannut, kuinka pieni laji ampumahiihto on suurta kansansuosiota nauttivaan maastohiihtoon verrattuna.
– Odotin, että ampumahiihdon asema olisi yhä melko vahva Suomessa, vaikka ei tietenkään sellainen kuin Norjassa. Toivon, että se voi kasvaa tasoihin maastohiihdon kanssa. Siihen nähden, kuinka vähän ampumahiihtäjiä Suomessa on, he ovat melko hyviä. Joten Suomessa on osattu tuoda esiin lahjakkuuksia.
Kulstad toivoisi ampumahiihtoon samankaltaista hehkutusta kuin mitä amerikkalaisen jalkapallon ympärillä on. Norjalaista kiehtoo se, kuinka amerikkalainen jalkapallo on osattu kaupallistaa Yhdysvalloissa massiiviseksi showbisnekseksi.
– Ampumahiihto on show'ta tietyillä paikkakunnilla, mutta mielestäni voisimme ottaa oppia Amerikalta siitä, kuinka rakennetaan jotain isoa. On mielenkiintoista, kuinka överiä ja hypetettyä amerikkalainen jalkapallo on. Siinä mielessä amerikkalainen kulttuuri on siistiä, Kulstad sanoo.
Luottamusta rakenneltu ensimmäinen puolivuotinen
Tutustumisleikit on leikitty, ja Erik Kulstadin hihat on kääritty ensimmäistä päävalmentajakautta varten. Maailmancup-kausi alkoi tällä viikolla Kontiolahdella.
– Olisi hölmöä, että tuntematon ihminen tulee yhtäkkiä määräilemään ja sanomaan, että asiat pitää tehdä tietyllä tavalla. Halusin tutustua urheilijoihin ensin. Haluan varmistaa, että urheilijat ymmärtävät minua ja luottavat siihen, mitä sanon. Minusta tuntuu, että he ovat ottaneet ohjeitani vastaan, Kulstad sanoo.
Kulstad haluaa nähdä kehitystä myös tuloslistalla. Etenkin ampumiseen hän kaipaa tasaisuutta ja varmuutta.
Tulokset heti ensimmäisellä maailmancupin kisaviikolla ovat olleet lupauksia herättäviä. Torstain viestikilpailujen jälkeen Yle Urheilun asiantuntija Ville Kotikumpu arvioi, että sekä naisten että miesten joukkueet ovat kehittyneet viime vuodesta.
– Tekemisen laatu on minulle tärkeää. Moni pystyy treenaamaan paljon, mutta ajattelen, että ensin pitää saada laatu ylös ja vasta sitten tehdä enemmän. Pitää miettiä, kuinka lähestymme ammuntaa. Teemmekö asiat aina samalla tavalla vai vähän miten sattuu? Tänään näin ja huomenna vähän eri tavalla. Ammunnassa pitää tietää tarkalleen, miten se tehdään, Kulstad sanoo.
Uusi päävalmentaja on tarkka yksityiskohdista
Maajoukkueen kokeneimpiin urheilijoihin lukeutuva Olli Hiidensalo, 31, kertoi loppusyksyn maajoukkueleirillä olevansa tyytyväinen valmennukseen. Hän arvioi kehittyneensä harjoituskauden aikana.
Hiidensalon arvio kehityksestään lienee osunut oikeaan, sillä hän ylsi kauden avauskisassaan Kontiolahden maailmancupin normaalimatkalla 11:nneksi ja sivusi uransa parasta sijoitusta.
– Erik on tosi tarkka ihminen. Hän on tuonut systemaattisuutta ampumapenkalle. Ammuntaa on lähdetty palastelemaan tosi pieniin osakokonaisuuksiin. Sitä kautta olen pystynyt hiomaan ammuntaa nopeammaksi ja paremmaksi. Se on isoin hyöty, mitä olen itse kokenut, Hiidensalo sanoo.
Hiidensalon mukaan vuosien yhteistyö Ole Einar Björndalenin kanssa näkyy Kulstadin valmennusmetodeissa. Vauhtiharjoittelu on erilaista kuin aiemmin.
– Anaerobisen kynnyksen tuntumassa olevaa harjoittelua on ollut huomattavasti enemmän nyt kuin aikaisemmin. Ammunnassa on tehty enemmän kovasykkeisiä suorituksia. Tykkään siitä, että tähän harjoituskauteen tuli enemmän kilpailunomaisia laukauksia.
Suvi Minkkinen puolestaan kertoo, että Kulstadin tapa paloitella ammuntasuoritus pieniksi osiksi on vaatinut hieman totuttelua.
– Minun on helpompi keskittyä kokonaisuutena suoritukseen. Erik haluaa keskittyä yksityiskohtiin. Niin kauan kuin ammunta toimii, ei siitä pidä ongelmaa tehdä, Minkkinen toteaa.
Minkkisen mukaan maajoukkueurheilijat ovat tulleet hyvin toimeen Kulstadin kanssa.
– On ollut virkistävää kuulla uusia ajatuksia. Ei hän mitään mullistavaa ole tehnyt, mutta ollaan saatu tehtyä enemmän porukassa.
