Hyppää sisältöön

Suomi mukaan miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan – asiantuntija kertoo, ettei oman astronautin saaminen ole tavoitteena

Suomi ilmoitti viime viikolla liittyvänsä Euroopan avaruusjärjestö Esan miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan. Tämä voi tuoda tilauksia suomalaisille tutkimuslaitoksille ja yhtiöille.

Suomi ja Viro liittyivät Euroopan avaruusjärjestön miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan viimeisinä ESA:n täysjäseninä viime viikolla. Kuva: Jari Mäkinen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriön neljä vuotta sitten julkaisemassa avaruustrategiassa (siirryt toiseen palveluun) asetettiin tavoitteeksi tehdä Suomesta maailman houkuttelevin ja ketterin ympäristö avaruusliiketoiminnalle vuoteen 2025 mennessä.

Viime viikolla Suomi otti merkittävän askeleen strategian toteutumisen suhteen. Suomi ilmoitti yhdessä Viron kanssa liittyvänsä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan.

Business Finlandin avaruustoiminnan koordinaatiosta vastaava Kimmo Kanto uskoo, että ESA:n ohjelmaan liittyminen parantaa suomalaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

– On nähty viime vuosina, että suomalaisten yritysten mahdollisuudet osallistua kansainväliseen teollisuusyhteistyöhön ovat hieman vaikeammat kuin niillä mailla, jotka ovat jäseniä tässä ohjelmassa, Kanto sanoo.

Hänen mukaansa miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan liittyminen tekee suomalaisista yrityksistä ja tutkimusorganisaatioista halutumpia kumppaneita kansainvälisiin hankkeisiin. Sama näkemys nousi esille TEM:in viime helmikuussa julkaisemassa asiantuntijaraportissa (siirryt toiseen palveluun), jota varten myös Kantoa haastateltiin.

Suomalaisastronautti ei ole tavoitteena

Suomen liittyminen miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan herättää kysymyksen siitä, onko Suomen tavoitteena nyt saada oma astronautti kiertoradalle.

– Varmastikaan tässä päätöksessä ei ollut astronautin tavoitteleminen millään tavalla edes keskiössä, Kanto vastaa.

Euroopan avaruusjärjestö esitteli viime viikolla Pariisissa 17 uutta astronauttiaan. Suomalaisia ei joukossa ollut, vaikka mukana oli vielä aivan loppumetreillä kaksi suomalaiskandidaattia.

Kanto muistuttaa, että astronauttien määrä on hyvin rajallinen. ESA:n täysjäseninä on valtioita, jotka ovat pitkään osallistuneet miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan, mutta eivät ole vieläkään ole saaneet omaa astronauttiaan.

Vaikka Suomelta vielä puuttuu oma astronautti, Kanto huomauttaa, että suomalaista avaruusteknologiaa on jo laajasti käytössä. Viimeksi syksyllä Nasan Artemis-ohjelmaan kuuluvan Orion-avaruusaluksen mukana Kuuta kohti lähti suomalaisia säteilymonitoreita.

Astronauttiohjelmaan valittu paraurheilija John McFall kertoo olevansa onnellinen ja ylpeä mahdollisuudestaan päästä avaruuteen.

Suomi on ollut oikea-aikaisesti liikkeellä

Suomi on perinteisesti ollut vahva avaruustutkimuksessa ja soveltavassa tutkimuksessa. Viimeisen viiden vuoden aikana koko avaruusalalla on tapahtunut murros ja myös tässä Suomi on ollut oikea-aikaisesti liikkeellä, Kanto sanoo.

– Suomi on profiloitunut uuden avaruusajan ketteränä ja kustannustehokkaana avaruusajan toimijana.

Jotta toimialan kasvu on kestävällä pohjalla, tarvitaan uusia yrityksiä. Suomen vahvuuksiksi luetaankin voimakkaassa kasvussa olevat avaruusalan start up -yritykset sekä tutkimusosaaminen kansainvälisissä hankkeissa.

Tulevaisuus näyttää hyvältä. Kanto nostaa esille, että yksityisen puolen investoinnit avaruusliiketoiminnan kehittämiseen ovat nousseet julkisten investointien ohi.

– Se on hyvä indikaattori kiinnostuksesta, Kanto toteaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että usein kyseessä on alkuvaiheen kasvuyrityksestä. Liiketoiminnan ja viennin toteutuminen tapahtuu joskus tulevaisuudessa.

Suosittelemme sinulle