Hyppää sisältöön

Näin keskusta ja oppositio muuttivat vihreille tärkeää luonnonsuojelulain esitystä

Luonnonsuojelulain uudistuksella hallitus pyrkii suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Ympäristövaliokunta poisti lakiesityksestä kohdat, jotka olisivat voineet vaikuttaa kaavoitukseen.

Tervaleppämetsä on nykyään luonnonsuojelulain perusteella suojeltu luontotyyppi. Kuva: Petri Aaltonen / Yle
Eelis Rytkönen

Hallituspuolue keskusta on suututtanut hallituskumppaninsa, erityisesti vihreät.

Keskusta liittoutui tiistaina oppositiopuolueiden kanssa ja äänesti luonnonsuojelulain esityksen muuttamisen puolesta ympäristövaliokunnassa.

Keskusta ja oppositio voittivat, ja eduskunnan täysistunnossa käsitellään muutettu esitys luonnonsuojelulaista.

Mikä muuttui?

Valiokunta jätti pois uhanalaiset luontotyypit

Hallituksen esityksessä edellytettiin alun perin, että uhanalaiset luontotyypit huomioidaan päätöksenteossa, esimerkiksi kaavoituksessa.

Valtioneuvosto olisi voinut asetuksella säätää uhanalaisiksi sellaisia luontotyyppejä, joilla on korkea riski hävitä Suomen luonnosta. Häviämisriski olisi arvioitu parhaan saatavissa olevan tiedon mukaan.

Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mukaan laki olisi antanut paremmat mahdollisuudet suojata uhanalaisia luontotyyppejä kaavoituksessa.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) mielestä alkuperäinen esitys jätti kuitenkin epäselväksi, miten uhanalaiset luontotyypit olisi käytännössä pitänyt huomioida.

Maanomistajat haluavat korvauksen suojelusta

Nykyisenkin luonnonsuojelulain mukaan erityisen arvokkaita luontotyyppejä voidaan suojella viranomaisen rajauspäätöksellä. Maanomistaja voi saada rajauspäätöksestä korvauksen.

Tällä hetkellä luonnonsuojelulain perusteella on suojeltu luontotyypeistä erityisesti jalopuumetsiä. Suojeltuja luontotyyppejä ovat myös esimerkiksi hiekkadyynit, pähkinäpensaslehdot ja merenrantaniityt.

MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo, että luonnonsuojelun pitäisi perustua viranomaisen tekemään rajauspäätökseen, jotta korvausta on mahdollista hakea.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Veistolan mukaan esimerkiksi jalopuulehtoihin ei kuitenkaan ole käytännössä tehty paljoa rajauspäätöksiä.

Asetuksessa uhanalaisiksi määriteltäviä luontotyyppejä tai -ryhmiä arvioidaan olevan yhteensä 79. Niitä on niin tuntureilla, Itämerellä kuin metsissäkin.

Luonnonsuojelulain lisäksi oppositio ja keskusta tekivät eilen myös vesilakiin liittyviä muutoksia. Hallitus olisi alun perin halunnut laajentaa vesilain luontotyyppejä koskevaa suojelua kalkkilampiin, lähteikköihin sekä puroihin.

MTK:n mielestä vesilakiesitys oli epäselvä, koska esimerkiksi kalkkilampien tunnistaminen saattaisi vaatia veden laadun selvittämistä.

Suomen Luonnonsuojeluliitosta sen sijaan todetaan, että pienvesien suojelu on yhteisesti tunnistettu tavoite, ja siksi eilen tehdyt muutokset vesilakiin ovat suurin menetys.

Mikä säilyi?

Muutoksista huolimatta luonnonsuojelulaki etenee. Myös suojeltavien luontotyyppien määrä laajenee.

Tulevaisuudessa myös rannikon avointen dyynien ja serpentiinikallioiden on tarkoitus olla automaattisesti suojeltuja.

Luonnonsuojelulain uudistuksella hallitus pyrkii suojelemaan luonnon monimuotoisuutta.

Lisää aiheesta:

Ryhmäpomot A-studiossa: Hallitus halutaan pitää kasassa, Harjanne: ”Kyllähän tämä oli tyrmistyttävä toimintatapa”

Analyysi: Hallituksesta on tullut kuin viiden puolueen vankila

Yle seuraa hallituskriisiä: Hallituskumppanit penseinä, vasemmistoliiton Andersson: Yksi palaveri ei muuta mitään, ellei asenne muutu

Suosittelemme sinulle