Hyppää sisältöön

Kellarissa piileskellyt ukrainalainen Jeva Skaletska, 12, kuvaa päiväkirjassaan sodan kauhua: ”Ette tiedä mitä sota on, ellette ole kokeneet sitä”

Sota-ajan päiväkirjoja väitöskirjassaan tutkineen Anna-Leena Perämäen mukaan nuorten kokemukset sodan keskeltä koskettavat erityisesti, sillä heillä elämä on vasta edessä.

Jeva Skaletska toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät arvostaa elämäänsä ilman sotaa. Hän kertoo juuri julkaistussa päiväkirjassaan elämästään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa.

Ette tiedä mitä sota on.

Ei, meistä moni ei tiedä.

Mutta 12-vuotias ukrainalainen Jeva Skaletska tietää. Hän aloitti päiväkirjan kirjoittamisen Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta. Nyt hänen merkintönsä on julkaistu kirjana ja käännetty suomeksi.

– Minä tiedän mitä sota on. Ja te ette tiedä mitä sota on, ellette ole kokeneet sitä. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät ja arvostaisivat rauhallista taivasta ja kaikkea mitä heillä on.

Skaletska kertoo kirjassaan Ette tiedä mitä sota on, miten Venäjän hyökkäys muutti juuri 12 vuotta täyttäneen nuoren arjen. Kotoa piti paeta ja öitä viettää pommisuojassa. Oli ulkonaliikkumiskieltoja, pelkoa ja paniikkikohtauksia. Koti, koulu, pianoharrastus ja ystävät piti jättää, kun kuurouttavaa tykkitulta oli paettava.

Meidän asuinaluetta Pohjois-Saltivkaa pannaan käytännössä maan tasalle. Ihan hirveää! Kaikkia pikkukatuja, joilla leikin, pieniä pihoja, lempipizzeriaani ja meidän koulua! Siellä oli niin kaunista! Mikä hirvittävä sääli… ja miksi ihmeessä?

Nuorten päiväkirjat kriisien keskeltä koskettavat

Zlata Filipović, Polina Žerebtsova, Anne Frank. Nuorten päiväkirjoja sota-ajalta on julkaistu aiemminkin.

Mutta miksi ne kiinnostavat meitä?

– Kun nuoren elämä mullistuu, onhan se todella koskettavaa. Miten he elävät ensin tavallista elämää ja kaikki on ikään kuin vielä edessä. Mutta kun tulee iso kriisi se muuttaa koko tilanteen, Turun yliopiston kulttuurihistorian tutkijatohtori Anna-Leena Perämäki kertoo.

Perämäki tutki väitöskirjassaan viiden juutalaisnuoren toisen maailmansodan aikaisia päiväkirjoja. Tutkimuksen pohjalta julkaistiin syyskuussa tietoteos Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa (Into, 2022).

Anna-Leena Perämäen tutkimissa päiväkirjoissa nuoret usein katsovat elämäänsä positiivisesti eteenpäin, mutta sodan ja juutalaisvainojen alkaessa kaikki muuttuu. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Kyyneleet valuu pitkin poskia, eikä niissä ole kuin murto-osa siitä murheesta, mitä tunnen.”

Perämäki pitää hyvänä asiana, että Skaletskan päiväkirja julkaistaan nyt, vaikka sota on vielä käynnissä.

– On mielestäni tärkeää, että tässä ja nyt, vaikkei sota ole vielä päättynyt, pidetään yllä sitä tietoisuutta, mitä siellä tapahtuu.

Kirjoittaminen luo lohtua kriisin keskelle

Perämäen mukaan päiväkirja voi olla nuorille tapa selvitä kriisin keskellä. Kirjoittaminen on tärkeä keino jaksaa päivästä toiseen.

– Se toi sellaista selkeyttä elämään ja auttaa käsittelemään kaikkea mitä ympärillä tapahtuu, tutkijatohtori kertoo.

Tutkijatohtori Anna-Leena Perämäki toivoo, että hänen tietoteoksensa Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa voisi antaa toivoa Ukrainan sodan keskellä. Kuva: Oona Seppänen / Yle

Selviytymiskeinona kirjoittamista pitää myös Jeva Skaletska. Hän alkoi merkitä muistiin tunteitaan ja ympärillä riehuvan sodan arkea päiväkirjaansa piiloutuessaan pommisuojaan.

– Päiväkirja oli minun turvapaikkani, missä pystyin saamaan selvyyden kaikista asioista, joita minulle tapahtuu. Olin niin peloissani. Jos saisin tämän paperille ehkä 10–20 vuoden päästä voin jakaa tarinat lasteni kanssa. Mutta sotaa en halua kokea uudelleen.

Perämäen mukaan holokaustipäiväkirjojen kirjoittajat jakoivat saman ajatuksen.

– He pitivät tärkeänä, että jälkipolvet saavat tietää mitä silloin on tapahtunut.

Nuorten päiväkirjoja sotien ajalta on julkaistu aiemminkin. Yksi luetuimpia on Anne Frankin päiväkirja. Sen lisäksi 1990-luvulla tunnetuksi nousivat Zlatan päiväkirja Bosnian sodasta sekä Polina Žerebtsova tarina Sodan sirpaleet Tšetšenian sodan keskeltä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Lohtua kirjoittamisen lisäksi voi tuoda myös päiväkirjojen lukeminen.

– Näillä nuorilla on kuitenkin monia positiivisia ajatuksia vaikka elivätkin siellä sodan ja vainojen keskellä. Useassa kirjassa on lohdullinen sanoma, sillä moni heistä myös selvisi sodasta. Kaikille ei käynyt niin huonosti kuin Anne Frankille, Perämäki kertoo.

Nuorten näkökulmaa sodan keskeltä

Nuorten päiväkirjat tuovat uutta näkökulmaa kriiseihin ja sotiin. Niihin on vuodatettu henkilökohtaisia ajatuksia ja ne kertovat sodan tapahtumista kirjoittajan omalla äänellä. Nuorten ajatukset, tunteet ja persoona tulevat päiväkirjoissa esiin.

– He kirjoittivat arkisista askareista, ystävyyssuhteista ja monet heistä pystyivät käymään koulua. Tavallista nuoren naisen elämää. Mutta pikku hiljaa tuli se sota ja vainot mukaan, Perämäki kertoo tutkimistaan päiväkirjoista.

Olen kiitollinen luokkakaverilleni Kyrylolle! Hän lähettelee koulun chattiin höpsöjä videoita, joissa vääntelee naamaansa ja käyttää puhelimellaan hassuja filttereitä. Naurattaa niin älyttömästi, että meinasin äsken tipahtaa sängystä ja mahaan sattuu.”

Jeva Skaletska harrastaa pianonsoittoa. Nykyisessä kodissaan Irlannissa hänellä ei ole pianoa, mutta koulullaan hän pääsee välillä soittamaan. Flyygeli soi vakuuttavasti hänen otteissaan. Kuva: Mårten Lampén / Yle

”Ihme on tapahtunut”

Päiväkirjansa avulla Skaletska haluaa muistuttaa, että sodasta voi selvitä hengissä.

Kirja kertoo Skaletskan ja hänen isoäitinsä matkasta Ukrainan läpi ensin Unkariin Budapestiin ja sieltä Dubliniin. Isoäiti on Skaletskan mukaan ollut suuri tuki hänelle.

– Aina kun olen kysynyt häneltä selviämmekö me, hän on aina luvannut, että kaikki järjestyy. Isoäitini kertoi myös, että ihmeitä tapahtuu, jos uskoo Jumalaan. Ja nyt ihme on tapahtunut.

YK:n lastenjärjestö Unicefin (siirryt toiseen palveluun) mukaan elokuun loppuun mennessä Ukrainan sodassa on kuollut tai haavoittunut lähes tuhat lasta.

Skaletska ei ole yksi heistä. Tällä hetkellä hän elää Irlannissa isoäitinsä kanssa ja haaveilee opinnoista Oxfordin yliopistossa sekä matkustamisesta.

Päiväkirjaa hän kirjoittaa edelleen.

– Ehkä minusta tulee kirjailija. Tai olenhan minä jo kirjoittanut kirjan, mutta ehkä jatkan.

Sitaatit ovat Jeva Skaletskan kirjasta Ette tiedä mitä sota on (Otava 2022). Teoksen suomennos julkaistaan 1.12.

Korjattu 7.12. kello 15:52 ingressistä Anne-Leena Perämäki Anna-Leena Perämäeksi.

Suosittelemme sinulle