Hyppää sisältöön

“Moniarvoisuus on sitä, että vain yhden tahto ei mene läpi”, sanoo Pasi Ihalainen – katso Ylen Suomi-koneesta, ketkä saavat kunniamerkin tai ylennyksen

Tasavallan presidentti palkitsee 3 631 henkilöä yhteiskunnallisista ansioista ritarikuntien kunniamerkeillä ja 2 891 henkilöä saa ylennyksen reservissä. Suomi-kone kertoo, keitä he ovat.

Pasi Ihalainen sai akatemiaprofessorin työhön viisivuotisen tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta viime vuonna. Kuva: Petteri Kivimäki

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pasi Ihalainen uskoi asian vasta, kun Jyväskylän yliopiston rehtori onnitteli häntä.

Historiantutkijalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun korkein ritarimerkki.

– Tämä on tunnustus työlleni. Parasta on kuitenkin se, että toimittajat soittavat, Ihalainen sanoo.

Se tarkoittaa, että tutkija saa kertoa työstään. Media ei yleensä siitä innostu, koska pitkän aikavälin poliittisiin ilmiöihin keskittyvä historiantutkimus ei ota kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin kuten poliittisiin riitoihin.

Silti se on ajankohtaista. Ihalaisen mielestä kriittinen historiantutkimus on yksi tärkeimmistä tieteenaloista politiikan kannalta.

– Olemme nähneet tänä vuonna hyvin raa’alla tavalla, miten historiaa voidaan väärinkäyttää. Poliittiset johtajat voivat käyttää menneisyyttä omiin tarkoituksiinsa, jos meillä ei ole kriittistä historiantutkimusta. Jos kouluissa ei opeteta moniäänistä historiaa, johtajien on helppo tarjota ainoa oikea tarina, Ihalainen sanoo.

Räikein esimerkki on Venäjä, jossa kriittinen historiantutkimus on tutkijan mukaan käytännössä lopetettu.

Hän huomauttaa, että historioita on aina monia, koska jo aikalaisten kokemus oli moninainen.

– Harvoin on olemassa yhtä historiallista totuutta.

Läntisessä maailmassa hyväksytään moniarvoisuus. Se tarkoittaa, että asioista voidaan olla eri mieltä ja media ja oppositio haastavat poliittista johtoa.

– Moniarvoisuus on sitä, että vain yhden tahto ei mene läpi. Siihen liittyy suvaitsevaisuus laajemminkin elämän eri osa-alueilla, Ihalainen toteaa.

Tuhannet ihmiset saavat kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä

Ihalainen on yksi tuhansista kunniamerkin saajista. Tasavallan presidentti palkitsee yhteensä 3 631 henkilöä yhteiskunnallisista ansioista ritarikuntien kunniamerkeillä. Palkitut julkaistiin tänään, ja he saavat kunniamerkkinsä itsenäisyyspäivänä.

Katso Ylen Suomi-koneesta, ketkä Pasi Ihalaisen lisäksi saavat itsenäisyyspäivänä kunniamerkin tai ylennyksen reservissä:

Suomi-koneella voit hakea kunniamerkkejä saajan nimellä, kotikunnalla tai kunniamerkin nimellä.

Reservissä ylennettyjä voit hakea ylennetyn nimellä, kotikunnalla tai sotilasarvolla. Mukana ei ole Puolustusvoimien henkilökunnan ylennyksiä.

Päättäjien usko kansanäänestyksiin ja netin mahdollisuuksiin loppui

Edustuksellinen demokratia muuttuu ja sitä muutetaan koko ajan. Siihen keskittyy Ihalaisen parhaillaan käynnissä oleva tutkimus. Hän sai akatemiaprofessorin työhön viisivuotisen tutkimusrahoituksen Suomen Akatemialta vuonna 2020.

Ihalainen uskoo, että ritarikunnan arvomerkki tuli juuri akatemiaprofessuurin ansiosta. Perusteluja ei kuitenkaan julkaista.

Aluksi Ihalainen on kollegoineen perehtynyt siihen, miten demokratiasta on puhuttu Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa viimeisen 50 vuoden aikana. Myöhemmin mukaan tulevat myös Pohjoismaat ja pidempi aikaväli.

– Olemme saaneet mielenkiintoisia tuloksia siitä, miten edustuksellista demokratiaa on yritetty parantaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia lisäämällä, tutkija kertoo.

Median murros ja etenkin netin arkipäiväistyminen ajoivat päättäjät pohtimaan demokratian kehittämistä vuosituhannen alussa. Kansanedustajat luottivat tuolloin e-demokratiaan eli siihen, että internet mahdollistaa laajan osallistumisen päätöksentekoon.

Suomessa käyttöön otettiin kansalaisaloitteet ja kuntalaisaloitteet, jotka ovat niittäneet tunnustusta maailmallakin.

Päättäjät kuitenkin pettyivät digitaalisen demokratian mahdollisuuksiin nopeasti. 2010-luvun lopussa haaveet oli pitkälti kuopattu.

Samoihin aikoihin Donald Trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi, Britannia ajautui brexit-äänestykseen ja keltaliiviliike osoitti mieltään Ranskassa. Saksassa äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue haastaa edustuksellista parlamentaarista järjestelmää.

Kansanedustajat säikähtivät populismin nousua ja alkoivat suhtautua varovaisesti esimerkiksi kansanäänestyksiin.

– Nykyään poliitikot tietävät yhä, että edustuksellisessa demokratiassa on kehittämisen varaa ja osallistamista pitäisi lisätä. E-demokratia tai asioiden yksinkertaistaminen kansanäänestysten kyllä-ei-kysymyksiksi ei kuitenkaan ole ratkaisu, Ihalainen summaa.

Kiinnostus historiaan syttyi Suomen linnoissa ja historiantunneilla

Perheessä eli vahva tarinankerronnan perinne. Ihalainen pääsi jo lapsena Olavinlinnaan, Suomenlinnaan ja muihin historiallisiin paikkoihin.

Historia kiinnosti kouluaineista eniten, joten hän lähti opiskelemaan sitä. Päätös ei ole harmittanut kertaakaan.

Nykyään Ihalainen työskentelee Jyväskylän yliopistossa vertailevan Euroopan historian professorina.

Ennen akatemiarahoitusta hän on tutkinut muun muassa sitä, miten moderni, maallinen käsitys poliittisista ryhmistä syntyi 1700-luvulla. Silloin ihmiset oppivat, että puolueita voi olla monia ja asioista erilaisia mielipiteitä. Sittemmin hän on perehtynyt esimerkiksi kansallisten identiteettien muutoksiin.

– Viime kädessä tutkin Euroopan historiaa, jotta ymmärtäisin suomalaisuutta paremmin, Ihalainen sanoo.

Lisää aiheesta:

Dokumentti kertoo Suomen kunniamerkkijärjestelmän 100-vuotisesta historiasta ja sen roolista maamme identiteetin rakentumisessa.

Korjattu 1.12. kello 15.47: Joidenkin palkittujen tiedot olivat aluksi koneessa väärin teknisten ongelmien takia. Virhe on nyt korjattu.

Suosittelemme sinulle