Hyppää sisältöön

Liikuntapaikkojen rakentaminen ei automaattisesti lisää liikkujien määrää – liikunnasta pitää saada iloa, jotta se muuttuu osaksi arkea

Suomalaiset elävät liikuntamahdollisuuksien keskellä, joita lisäämällä on vaikea lisätä liikkujien määrää.

Tutkijan mukaan suomalaiset elävät lukuisten liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien keskellä. Kuva: Ville Välimäki / Yle
Anne-Pauliina Rytkönen

Suurten liikuntamäärien taustalta löytyy pääasiassa kaksi tekijää: tunne liikunnan ilosta ja ajatus siitä, että haluaa parantaa omaa terveyttään.

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan yksilön henkilökohtainen liikuntamotivaatio vaikuttaa siihen, kuinka paljon liikumme.

Vastaavasti liikunnan harrastamista saattavat vähentää ikävät tunteet, joita on saanut esimerkiksi koululiikunnasta.

Tutkimuksessa mukana ollut haastateltava kertoi, että hänellä kesti vuosia ymmärtää, että liikunta voisi olla oikeasti mukavaa. Koululiikunta oli saanut hänet tuntemaan olonsa kömpelöksi.

Tutkimuksen mukaan useimmat ihmiset harrastavat muutamaa sellaista liikuntalajia, jotka tuovat heille hyvän olon jo liikunnan aikana. Sen lisäksi he voivat harrastaa jotain vähemmän mieluisaa lajia, jota harrastetaan pelkästään terveyshyötyjen vuoksi.

Tutkija Virpi Kuvaja-Köllnerin mukaan tutkittavien joukkoon kuului myös henkilöitä, jotka väittivät, että liikkumisen syynä ovat ainoastaan terveyshyödyt.

Valtaosa väestöstä kuulunee näiden kahden joukon välille, jossa eri liikuntalajeja tehdään eri motivaatiotaustoilla, Kuvaja-Köllner kertoo.

Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen

Tutkija Virpi Kuvaja-Köllnerin mukaan maailmalla on tehty useita tutkimuksia, joiden mukaan ihmiset saadaan liikkumaan enemmän väestötasolla, jos olosuhteita muutetaan myönteisiksi pyöräilylle ja kävelylle.

Tulokset on saatu tiheästi asutuissa kaupungeissa, eikä niitä voi soveltaa suoraan Suomen olosuhteisiin.

Väitöskirjatutkimuksessa toteutettu 11 vuotta kestänyt seurantatutkimus osoitti, että Suomessa kuntien käyttämät resurssit liikuntaan eivät enää automaattisesti lisää liikkumista.

Suomen liikunnan perusrakenteet ovat jo niin hyvät, että pelkästään olosuhteita parantamalla ei enää saada liikkumattomasta liikkujaa, Kuvaja-Köllner sanoo.

Esimerkiksi tutkija nostaa lukuisat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, joiden keskellä elämme.

Vaikka kodin vieressä olisi uimahalli, kuntosali tai jäähalli, niin jos henkilö ei ole kiinnostunut liikunnasta, ei se hänen liikkumiseen millään tavalla vaikuta, hän sanoo.

Lasten liikuntamäärät kasvoivat ohjaamalla

Väitöskirjan yhdessä osatutkimuksessa kannustettiin kuopiolaisia 6–9-vuotiaita lapsia lisäämään liikuntaa. Kokonaisliikunta lisääntyi, kun lapset saivat yksilöllistä ja perhekohtaista liikuntaohjausta.

Ensimmäisiksi askeleiksi kohti liikkuvampaa elämäntapaa tutkija Virpi Kuvaja-Köllner suosittaa oman liikkumisen kartoittamista. Se onnistuu esimerkiksi kännykästä löytyvän askelmittarin avulla.

Sen jälkeen voisi yhdessä miettiä, että mikä olisi suositeltava taso ja mihin henkilö olisi itse valmis asettamaan tavoitteensa. Mitä hän on olisi valmis elämässään muuttamaan tämän saavuttamiseksi, Kuvaja-Köllner sanoo.

TtM Virpi Kuvaja-Köllnerin terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Economic aspects of physical activity promotion” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 16.12.2022.

Suosittelemme sinulle