Hyppää sisältöön

Moottorisahalla varustettu Mörkö-Annikki luo turvaa syrjäkylien asukkaille – paloauton ja ambulanssin yhdistelmä on toistaiseksi harvinainen

Monitoimiambulanssi on yksi esimerkki pyörillä liikkuvasta sote-palvelusta, joka korvaa joitakin palveluita syrjäseuduilla.

Monitoimiambulanssi sai lisänimensä jääkiekkosankarilta. Katso, kuinka paljon tavaraa autoon mahtuu.
Antti-Jussi Korhonen

Lassi Vuorela nostaa auton takaosasta moottorisahan ja laittaa sen lattialle. Sen jälkeen autosta ulos tulevat paarit ja perään pyörätuoli. Lopuksi tavaroiden sekaan tulee drooni.

Lattialla on esillä kymmeniä pelastus- ja hoitoalan tavaroita. Ne kaikki kulkevat monitoimiambulanssissa.

Raskastekoisessa ja hieman normaalia ambulanssia suuremmassa autossa yhdistyvät pelastuslaitoksen ja ensihoidon laitteet sekä työ.

– Droonia käytimme, kun etsimme sairaskohtauksen saanutta marjastajaa. Korkealta näki nopeammin suuremman alueen ja löysimme hänet, kertoo autossa työskentelevä palomies Lassi Vuorela samalla tavaroita esitellen.

Monitoimiambulanssin tarvikkeisiin kuuluvaa moottorisahaa käytetään ensisijaisesti tulipalotilanteissa, kun palavaan rakennukseen pitää murtautua sisään. Kuva: Antro Valo / Yle

– Moottorisaha toimii sähköakulla. Se ei tarvitse happea, kuten normaali moottorisaha. Oikein savuisessa tilassa normaali saha voi alkaa pätkiä.

Auton kyljessä on nimikyltti. Siinä lukee Mörkö-Annikki. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kaikki ambulanssit saavat nimensä ensimmäisen kyyditettävän potilaansa mukaan.

– Annikki oli ensimmäisen potilaan nimi. Keväällä 2019 myös Marko ”Mörkö” Anttila oli kovassa huudossa, joten sekin päätyi nimeen, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Anssi Koski sanoo.

Monitoimiambulanssi on yksi esimerkki pyörillä liikkuvasta sote-palvelusta, jollaisia vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet haluavat lisätä. Tällä hetkellä monitoimiambulansseja on käytössä vasta muutama Suomessa.

Lassi Vuorela esitteli monitoimiambulanssin tavaroita Miehikkälässä. Kuva: Antro Valo / Yle

Monitoimiambulanssi tuonut turvallisuutta kylälle

Monitoimiambulanssi on toiminut neljän vuoden ajan Miehikkälän ja Virolahden alueella. Seudulla asuu noin 5 000 ihmistä ja etäisyydet ovat suuret.

– Keskimäärin keikka kestää noin kolme tuntia, jos tulee ajo lähimpään sairaalaan Kotkaan, ensihoitopäällikkö Anssi Koski sanoo.

Autossa työskentelee ensihoitajan lisäksi palomies. Auto on osoittanut haja-asutusalueella tarpeellisuutensa niin ensihoidon kotikäyntien takaajana kuin nopeutta vaativissa palohälytyksissä.

Viime vuonna autolle tuli noin tuhat ensihoidon tehtävää. Pelastustoimen hälytyksille auto kurvasi 150 kertaa.

– Aloittaessamme ihmiset tulivat kaupoissa juttelemaan ja kertomaan, että on kiva, kun tällainen yksikkö on saatu ja palvelut säilyvät lähellä. Tämä luo tänne turvallisuutta, Kymsoten ensihoidon esihenkilö Miia Kosonen sanoo.

Monitoimiambulanssissa työskentelevä ensihoitaja Tatu Huusko on pitänyt työn monipuolisuudesta. Hän ei ole kokenut palomiehen tehtävien opettelua raskaaksi. Kuva: Antro Valo / Yle

Pakettiauto tuo hammashoidon omalle kylälle

Usea hyvinvointialue tarkastelee tällä hetkellä oman seutunsa palveluverkon rakennetta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hyvinvointialueiden päättäjät miettivät, mitä terveysasemia kannattaa säilyttää ja mitä lopettaa.

Tulevaisuudessa pyörillä kulkevat palvelut tuovat muun muassa terveydenhoitopalveluja niille haja-asetusalueille, joista kiinteä terveysasema on lopetettu.

Toimivia liikkuvia palveluja on jo käytössä Suomessa.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa aloitti vuonna 2010 Suomen ensimmäinen liikkuva sairaanhoitajan vastaanotto. Palvelu on nimeltään Mallu-auto. Sinisessä pakettiautossa toimii vuoropäivinä suun terveydenhuollon hammashoitaja ja terveysaseman sairaanhoitaja.

”Mallun” yleisimmät käyttäjät syksyllä ovat olleet influenssarokotteiden hakijat ja laboratoriotulosten kyselijät. Hammastarkastuksia autossa tehdään eniten koululaisille.

Lisää: Pitääkö hoitoa saada terveyskeskuksessa, vai onko pakettiauton tavaratila parempi vaihtoehto? Liikkuvat terveyspalvelut ovat eettinen kysymys

Monitoimiambulanssi päivystää Miehikkälän paloasemalla. Kuva: Antro Valo / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aluekoordinaattori Miia Ståhle uskoo, että liikkuvat terveyspalvelut voivat auttaa vastaamaan sote-uudistuksen tavoitteisiin.

– Tavoitteena on, että ihminen pääsee sujuvasti ja oikea-aikaisesti avun piiriin. Asiakkaan lähelle tulevat liikkuvat palvelut on yksi ratkaisu sekä väestön ikääntymisen että maaseudun väljenemisen tuomiin haasteisiin, Ståhle totesi Ylelle lokakuussa.

Hyvinvointialueella ei tingitä pyörillä kulkevista palveluista

Uudenlaisten terveyspalveluiden suunnittelua ja käyttöönottoa hillitsee edessä häämöttävä säästökuuri. Tulevina vuosina alueiden on järjestettävä sote- ja pelastustoimen palvelut kymmeniä miljoonia aikaisempaa halvemmalla.

Kymenlaakson hyvinvointialueen tulisi löytää säästöjä ensimmäisen kolmen vuoden aikana 77 miljoonaa euroa.

Alue hakee säästöjä muun muassa viemällä palveluita digivastaanotoille. Sen sijaan kotiin tuotavien terveyspalveluiden kehittämistä hyvinvointialue ei aio lopettaa tiukasta budjettiraamista huolimatta.

– Esimerkiksi ikäihmisen kohdalla on tärkeää, että palveluun pääsy ei pitkity. Palveluiden on tultava hänen luokseen. Näistä meillä on hyviä kokemuksia Suomessa. Olemme puhuneet jopa ikäihmisten neuvolapalveluiden jalkauttamisesta, Kymenlaakson hyvinvointialueen muutosjohtaja Lauri Lehto sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 2.12. kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle