Hyppää sisältöön

Ensi vuonna jokainen koira pitää rekisteröidä – tässä kolme vastausta koirankasvattajia mietityttäviin kysymyksiin uudesta koirarekisteristä

Koirankasvattajia huolettavat muun muassa väärinkäytösten mahdollisuudet ja rekisteröinnille uumoiltu jopa kymmenien eurojen maksu.

Koirankasvattaja Satu Utriainen suhtautuu uuteen koirarekisteriin epäillen: sekaannusten vaara on ilmeinen, sillä rekisterejä on jo entuudestaan useita.
Antti Heikinmatti,
Tanja Heikkonen,
Sanna Kähkönen

Jokaisen suomalaisen koiran tulisi ensi vuoden aikana löytyä uudesta Ruokaviraston koirarekisteristä.

Pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään muun muassa pentutehtailua ja koirien heitteillejättöä, mutta koiranomistajissa ja -kasvattajissa uudistus on herättänyt myös paljon kysymyksiä.

Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Molli Nyman pitää rekisterin tavoitetta kannatettavana, mutta epäilee, että siihen nykyisellä toteutuksella päästäisiin.

– Vaikuttaa siltä, että suurimmat ongelmat – esimerkiksi pentutehtailun kitkeminen tai laittoman maahantuonnin kitkeminen – eivät tule korjaantumaan tämän toteutuksen avulla.

Yksi kasvattajia ihmetyttävä asia on esimerkiksi se, mihin tarvitaan moninkertaista rekisteröintiä. Suurimmassa, Kennelliiton ylläpitämässä rekisterissä on puoli miljoonaa koiraa. Muitakin koirarekistereitä on.

– Kyllä se tuntuu aivan turhalta. Omat koirat on jo rekisteröity Suomen kennelliiton rekisteriin ja meillä on tiukat terveysvaatimukset miten sinne päästään. En näe tarvetta rekisteröidä niitä toiseen kertaan, sanoo kajaanilainen koirankasvattaja Satu Utriainen.

Molli Nymanin ja Satu Utriaisen mukaan koirankasvattajia mietityttäviä asioita rekisteröintipakossa on muitakin. Selvitämme vastauksia joihinkin niistä tässä jutussa.

Miksi monta rekisteriä?

Ruokaviraston koirarekisterin aloittaessa vuodenvaihteessa Suomessa on sen lisäksi muun muassa Kennelliiton jalostustietokanta rotukoirille, sekä monirotuisten koirien Suomen koirarekisteri.

Miksi Ruokavirasto ei hyödynnä jo olemassaolevia rekisterejä, vaan päälle rakennetaan uusi järjestelmä?

Ruokaviraston mukaan perustettava rekisteri on viranomaisrekisteri, joka ei sisällä esimerkiksi harrastustoimintaan tai jalostukseen liittyviä tietoja. Tulevaisuudessa tietoja voidaan ehkä yhdistää, mutta toistaiseksi rajapintoja niiden välillä ei ole, sanoo ruokaviraston ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen.

– Jatkossa sekä Kennelliitto että muut yksittäiset toimijat voivat mahdollisesti tulla rajapintayhteistyöhön, jotta tiedot liikkuisivat meille päin.

Miten estetään rekisterin väärinkäyttö?

Rotukoirien kasvattajia on huolettanut myös se, että heidän koiriensa tiedot kennelnimineen ovat kenen tahansa julkisesti selattavissa verkossa. Pelkona on, että esimerkiksi pentutehtailijat voisivat kirjata koiransa viranomaisrekisteriin jonkun toisen kennelnimellä vakuuttaakseen ostajat luotettavuudestaan.

Molli Nymanin mielestä esimerkiksi sellainen tilanne voisi olla mahdollinen, että joku rekisteröisi koiran omistukseensa toisen koiran sirunumerolla. Terhi Jääskeläisen mukaan väärinkäytöksiä pyritään estämään sillä, että rekisteröinti on tehtävä vahvasti tunnistautuneena.

– Sitä ei suoraan pystytä estämään, etteikö joku ilmoittaisi itselleen jonkun toisen koiraa. Mutta sehän on jo mahdollisesti rikos ja menee sitä kautta tutkintaan, Jääskeläinen muistuttaa.

Koirarekisterin tietojen täydentämisessä vaaditaan vahvaa tunnistautumista. Tällä pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Entä jos koiran rekisteröi vahingossa väärällä sirunumerolla tai siru lakkaa toimimasta? Jääskeläisen mukaan tämäkin on huomioitu: uuden sirun numeron voi syöttää järjestelmään ja entinen jää sinne myös.

Lisää: Kituvia koiria, pentuja pahvilaatikoissa ja susia saunassa – Eläinpoliisi on ylityöllistetty ja kamppailee voimiensa rajoilla

Paljonko rekisteröinti maksaa?

Myös rekisteröinnin hinta ihmetyttää koirankasvattajia. Esimerkiksi Ruotsissa rekisteröintimaksu on noin neljä euroa. Ruokaviraston mukaan tarkka hinta ei ole vielä tiedossa.

– Sitä ei vielä valitettavasti pystytä sanomaan. Maa ja metsätalousministeriö antaa asetuksen vielä tämän vuoden puolella ja se määrittelee hinnan, sanoo Terhi Jääskeläinen.

STT:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittämässä rekisteröintimaksuksi kymmentä euroa.

Molli Nyman arvelee, että kallius voi olla jopa este koiran rekisteröinnille.

– Jos rekisteriin halutaan kaikki Suomen 700 000 koiraa, niin ei sitä kymppien hinnalla saada. Kyllä hinta tulee olemaan tässä este.

Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti käynnistyy tammikuussa 2023. Rekisteröintivelvoite koskee kaikkia koiria, myös ennen vuotta 2023 syntyneitä eläimiä.

Jos koiralla ei vielä ole tunnistusmerkinnässä käytettävää mikrosirua ja tunnistustodistusta, ne voi hankkia yksityiseltä toimijalta, esimerkiksi eläinlääkäriltä.

Ruokavirasto vastaa koirarekisteriä koskeviin kysymyksiin internetsivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

2.12. kello 10.42 Päivitetty juttuun STT:n tieto esitetystä rekisteröintimaksusta.

Suosittelemme sinulle