Hyppää sisältöön

Ylen kysely kansanedustajille: Oikeisto torjuu veronkorotukset – kannatusta eniten SDP:ltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta

Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet perussuomalaisten kansanedustajat torjuvat veronkorotusten käytön valtiontalouden tasapainottamisessa.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Puolueet valmistautuvat kevään eduskuntavaaleihin ja vaaleja seuraaviin hallitusneuvotteluihin linjaamalla keinoja valtiontalouden suuren alijäämän paikkaamiseksi.

Marinin hallituksen esityksessä (siirryt toiseen palveluun) valtion ensi vuoden talousarvioksi menot ovat yli kahdeksan miljardia euroa suuremmat kuin tulot.

Yle kysyi kansanedustajilta: pitäisikö seuraavan hallituksen tasapainottaa taloutta myös veroja korottamalla?

Kyselyyn vastasi marraskuun lopulla 124 kansanedustajaa, joista 80 vastustaa ja 40 kannattaa veronkorotusten käyttöä julkisen talouden tasapainottamisessa. Neljä kansanedustajaa on vastauksissaan vielä epävarmoja asiasta.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kyselyyn vastasi 23 kansanedustajaa eli yli puolet ryhmästä. He torjuvat veronkorotukset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjaa perussuomalaisten lähtevän siitä, että veroja ei nosteta.

– Sen sijaan vaadimme verojen laskemista niin, että etenkin palkansaajan ostovoima paranee.

– Verotuksen kokonaisuudesta on kuitenkin löydettävissä myös yksittäisiä veropohjaa laajentavia toimia, esimerkiksi suursäätiöiden pääomatulot, jotka pitää mielestämme asettaa verolle, Purra vastasi Ylen kyselyyn.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia (siirryt toiseen palveluun) marraskuun lopulla esitellyt kansanedustaja Lulu Ranne tiivistää, että veroja tulee laskea. Hän huomauttaa, että korkeat kokonaisverotus ja verokiila estävät työpaikkoja syntymästä ja aiheuttavat kannustinongelmia kaikissa tuloluokissa.

– Julkinen sektori on paisunut valtavaksi ja tehottomaksi. Hyvinvoinnin rahoitus turvataan ja veronlaskuvara löyty julkisen sektorin menokohteiden ja toimintojen priorisoinnilla ja jatkuvalla parantamisella OECDn tehokkaimmaksi, Ranne sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmästä yli puolet eli 26 kansanedustajaa vastustaa veronkorotuksia valtiontalouden tasapainotuskeinona. Ryhmästä löytyy kuitenkin myös toisinajattelijoita: neljä kokoomuksen edustajaa arvioi, että myös veronkorotuksia tarvitaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kertoo, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa (siirryt toiseen palveluun) nostetaan haitta- ja terveysperusteisia veroja ja poistetaan verovapauksia jo ensi vuonna yli miljardin euron arvosta.

– Kevennämme kyllä jokaisen palkansaajan ansiotuloveroja, mutta rahoitamme sen lähes täysin muiden verotulojen lisäyksillä, Mykkänen vastaa.

Veronkorotukset keinovalikoimaan hyväksyvä kansanedustaja Mari-Leena Talvitie huomauttaa, että seuraavan hallituksen on kannettava vastuuta myös taloudellisesta kestävyydestä.

– On satsattava kestävään kasvuun, uusiin pk-sektorin työpaikkoihin. Tätä avittaisi kokoomuksen esittämä työmiljardi eli kevennyksiä työnteon, yrittäjyyden ja eläkkeiden verotukseen. Samalla joitain veroja, kuten haittaveroja on myös korotettava, Talvitie toteaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo torjuu veronkorotukset seuraavan hallituksen työkalupakista. Hän muistuttaa, että Suomi kuuluu jo nyt maailman eniten verottavien maiden joukkoon.

– En pidä työ- ja eläketulojen verotuksen korottamista mahdollisena, erityisesti kun hintojen ennätysmäinen nousu heikentää suomalaisten ostovoimaa. Pidemmän päälle ainoa tapa tasapainottaa taloutta on saada aikaan kestävää kasvua ja sovittaa julkinen sektori talouden kantokykyyn, Orpo arvioi.

Opposition perussuomalaisten ja kokoomuksen jälkeen eniten veronkorotusten vastustajia löytyy valtiovarainministeripuolue keskustasta. Kansaedustajakyselyyn vastanneista keskustan edustajista viisitoista sanoo veronkorotuksille ei ja neljä kyllä.

Keskustan varapuheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen katsoo, että Suomessa on todella paljon etuuksia, jotka luovat kannustinloukkuja mennä töihin.

– Niistä leikkaamalla voidaan samaan aikaan vähentää velkaantumista ja nostaa työllisyyttä, Honkonen sanoo.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) vastaa, että kokonaisveroastetta ei ole järkevää nostaa.

– Jos jotain veroa kiristetään, jotain toista tulisi vastaavasti keventää.

Kansanedustaja Pasi Kivisaari (kesk.) näkee asian hieman toisin.

– Ei ole realistista, eikä rehellistä ilmoittaa, että seuraavan hallituskauden aikana kategorisesti kieltäydytään veronkorotuksista. On todennäköistä, että sellaisiakin toimenpiteitä tehdään, Kivisaari arvioi.

Kivisaaren mielestä yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan järkevää kuristaa hengiltä mittavilla verokorotuksilla. Hän ehdottaa, että julkisen talouden tasapainottaminen kannattaa toteuttaa kasvun edellytysten tukemisella ja kannustavalla työllisyyspolitiikalla.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz vastaa, että veroastetta ei tulisi nostaa.

– Verotuksen painopistettä on syytä säätää niin, että talouskasvulle haitallista työn verotusta kevennetään ja painopistettä siirretään kulutuksen ja erityisesti haittojen verotuksen suuntaan, Adlercreutz linjaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmoittautuu ryhmänsä ainoaksi veronkorotusten puolustajaksi.

– Seuraavan hallituksen tulee ottaa kaikki keinot käyttöön mukaan lukien leikkaukset, veronkorotukset ja ennen kaikkea rakenteelliset uudistukset kasvun ja työllisyyden parantamiseksi, Essayah vastaa.

Kristillisdemokraatit ovat esittäneet (siirryt toiseen palveluun) haittaverojen korottamista ja terveysperusteisen veron luomista lisätylle sokerille. Sen sijaan työn ja yrittämisen veronkorotuksia tulee puheenjohtaja Essayahin mukaan pyrkiä välttämään.

Kansanedustaja Peter Östman (kd.) uskoo enemmän veronkevennyksiin kuin veronkorotuksiin.

– Tässä tilanteessa tuloveron alentaminen kaikille kohdistuvana keinona oman arjen kustantamiseen on tärkein toimenpide. Polttoaineveron korotusten peruminen olisi seuraava toimenpide, Östman esittää.

Valtiontalouden tasapainottamisessa veronkorotuksiin turvautuminen saa odotetusti eniten tukea puoluekentän vasemmalta laidalta.

Lähes kaikki Ylen kyselyyn vastanneet vasemmistoliiton kansanedustajat kannattavat tasapainotuskeinona myös veronkorotuksia. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) jättää kantansa vielä auki.

– Pitäisi tietää, mitä veroa ollaan korottamassa ja miten, jotta voisi arvioida sen järkevyyttä, Kontula vastaa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo linjaa, että velkaantuminen on käännettävä takaisin laskuun ilman hyvinvointivaltion leikkauksia. Hänen mielestään leikkaukset pahentavat työttömyyttä, vähentävät verotuloja ja kasvattavat sosiaalimenoja, jolloin tasapaino karkaa yhä kauemmas.

Saramo verottaisi enemmän erityisesti rikkaita.

– Pieni- ja keskituloisten veronkorotuksilla on sama vaikutus, eikä niitä pidä tehdä. Sen sijaan esimerkiksi rikkaimpien listaamattomien yritysten omistajien saaman jopa miljardin euron tuen poiston vaikutus olisi hyvä koko kansantaloudelle, Saramo toteaa.

Vihreistä yksitoista kansanedustajaa puolustaa veronkorotuksia ja kaksi epäröi niiden järkevyyttä.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kuuluu epäilijöihin.

– Turhauttavan tulkinnanvarainen kysymys.

– Joitakin veroja voi hyvinkin nostaa - esimerkkinä kiinteistövero - ja toisia taas on painetta laskea, kuten työn verotusta. Erilaisten verotukien viidakkoa olisi myös tarpeen suoraviivaistaa. Verotus on siis tietysti yksi työkalu talouden tasapainottamisessa, mutta kokonaisveroasteen nostoon suhtaudun penseästi, Harjanne muotoilee.

Vihreän eduskuntaryhmän selkeää kyllä-linjaa edustava Mari Holopainen vastaa, että veronkorotuksia voidaan tehdä kohdennetusti ja fiksusti.

– Ympäristölle haitallista toimintaa tulee verottaa enemmän, ansiotuloja ja kiertotaloutta vähemmän. Myös kaivosverotusta on varaa nostaa kansainväliselle tasolle.

– Keskeistä on myös lisätä tulopohjaa. Kun Suomen elinkeinot uudistuvat ja pärjäävät globaalissa kilpailussa, pystymme takaamaan verokertymää. Tehdystä työstä maksettavia veroja ei pidä nostaa, vaan tuloveroja voisi tällöin laskea, Holopainen kuvailee veronäkemystään.

Demareiden veronäkemyksissä hajontaa

Sosiaalidemokraattien verokannanotot jakaantuvat.

Ylen kyselyyn vastanneista demareista kaksitoista ottaisi veronkorotukset talouden tasapainottajan työkalupakkiin, kuusi näkee tulosopeutuksessa myös ongelmia ja kaksi jättää kantansa avoimeksi.

Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) vastaa, että verotuksen aukkoja pitää tilkitä ja veropohjaa pitäisi pyrkiä laajentamaan.

- Työn verotusta voisi kuitenkin harkita alennettavaksi, Piirainen ehdottaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kannattaa myös veronkorotuksia.

– Talouden sopeutukseen kuuluvat menojen karsinta ja verojen lisäys, joka voidaan toteuttaa ilman pieni- ja keskituloisten verotuksen korotuksia. Samalla tarvitaan kasvua, rakenteellisia uudistuksia ja työllisyyden lisäämistä, Paatero perustelee

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ei ota suoraa kantaa veronkorotusten käyttöön talouden tasapainotuksessa.

– SDP on katsonut, että sopeutus tulee tehdä tasapuolisesti sekä tulo- ja menopuoli huomioiden.

– Verotuksen suhteen SDP on korostanut ennen kaikkea veropohjaa tiivistäviä toimenpiteitä. Tasapuolisemmalla verotuksella voidaan julkisen talouden tasapainottamisen lisäksi parantaa verotuksen tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, Tuppurainen selittää SDP:n verolinjaa.

Harry Harkimo (Liike Nyt) vastaa, että haittaveroja, kuten sokeriveroa voi tarkastella, mutta tuloverotusta ei pidä nostaa eikä laskea. Hän linjaa myös, että osia yritysverotuksesta pitäisi laskea.

Voit keskustella tästä artikkelista 6.12.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Hallitusta ryöpytettiin jatkuvasta velanotosta – Saarikko kuittasi takaisin: Oppositio ottaisi saman verran velkaa ensi vuonna

Suomi voi joutua leikkaamaan menoja jopa 10 miljardia – kysyimme asiantuntijoilta, onko siihen varaa ja mitä jättileikkauksista seuraisi

Kokoomus ja perussuomalaiset ennakoivat miljardin leikkauksia vuodessa – näin eduskuntapuolueet arvioivat säästötalkoita puoli vuotta ennen vaaleja

Suosittelemme sinulle