Hyppää sisältöön

Työkaveri taputteli ensihoitaja Minna Kettusta pyllylle kesken työvuoron – nyt Kettunen aikoo kitkeä häirinnän omalta työpaikaltaan

Häirintä pelastusalalla nousi otsikoihin vuosi sitten. Pohjois-Karjalassa asiasta on tehty Suomen ensimmäinen tutkimus, jonka tulokset hätkähdyttävät.

Valmiusasiantuntija Minna Kettunen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, miten syrjintä ja häirintä voivat ilmetä.

Kun valmiusasiantuntija Minna Kettunen aloitti uraansa ensihoitajana 2000-luvun alussa, hän oli työpaikallaan huutomerkki. Isolla ensihoidon asemalla oli töissä vain kolme naista. Kettunen koki asioita, jotka hän yritti ohittaa naureskellen.

– Sukupuolesta ja ulkonäöstä kuittailtiin. Ajotaitoa ja ammatillista osaamista epäiltiin naljaillen. Oli myös pyllylle taputtelua, Kettunen luettelee.

Vasta vuosia myöhemmin Kettunen on ymmärtänyt, että kyse oli häirinnästä. Kettusen uran aikana pelastusalalle on tullut paljon lisää naisia. Samalla remmiin on astumassa uusi sukupolvi, jonka käsitykset yhdenvertaisuudesta työpaikalla ovat erilaiset kuin takavuosina.

Häirintä ei ole ehkä yhtä räikeää kuin ennen, mutta se ei ole kadonnut. Omalla työpaikallaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella Minna Kettunen on päättänyt, että asiaan on tultava muutos.

Minna Kettusen tutkimus tuo näkyväksi ilmiön, josta pelastusalalla on alettu puhua viime vuosina. Kuva: Lucas Holm / Yle

Lähes puolet kokenut epäasiallista käytöstä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on tehty tiettävästi Suomen ensimmäisenä kattava selvitys yhdenvertaisuuden tilasta. Sen tulokset hätkähdyttävät.

Kyselyn mukaan lähes puolet vastaajista on kohdannut työpaikallaan epäasiallista käytöstä. Lisäksi noin kolmannes kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että työpaikalla ilmenee syrjintää.

Vuosi sitten tehtyyn kyselyyn vastasi noin neljännes Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yli 700 työntekijästä. Nyt kyselyn tulokset on perattu perusteellisesti läpi Minna Kettusen opinnäytetyössä ylempää ammattikorkeakoulututkintoa varten. Työ on ensimmäinen tutkimus Suomessa yhdenvertaisuudesta pelastusalalla.

– Olin hämmästynyt, että aihetta ei ole tutkittu käytännössä lainkaan, vaikka esimerkiksi Me too -liike on läpäissyt laajasti yhteiskunnan, Kettunen sanoo.

”Rasistista puhetta esiintyy yleisesti”

Kyselyn avoimissa vastauksissa tuli ilmi monenlaista epäasiallista käytöstä:

”Ulkonäköä ja muita ulkoisesti havaittavia persoonallisia piirteitä kommentoidaan suoraan ja niistä vitsaillaan selän takana.”

”Kehonosia tuijotetaan avoimesti ilman asian hyväksyntää.”

”Rasistista suhtautumista ja puhetta esiintyy yleisesti esim. asiakkaista puhuttaessa. Sama koskee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa puhetta.”

”Kesämiehiä käytetään hyväksi aina välillä sellaiseen työhön, mitä itse vakituiset eivät tee.”

Eniten vastauksissa nousi esiin syrjintä sukupuolen tai iän perusteella.

– Mutta merkille pantavaa on, että syrjinnän kokemuksia on muillakin kuin naisilla ja nuorilla. Syrjintää koetaan myös esimerkiksi ammattinimikkeen, työkokemuksen tai perhetilanteen vuoksi, Kettunen sanoo.

Minna Kettunen on työskennellyt pelastusalalla parikymmentä vuotta. Alan sisäinen kulttuuri muuttuu hitaasti. Kuva: Lucas Holm / Yle

Tutkimus vahvisti käytännön kokemukset

Kyselyn tulokset eivät yllättäneet Minna Kettusta. Päinvastoin ne todistivat sen, mitä Kettunen on itsekin pelastusalalla nähnyt ja kokenut.

Ongelma tunnistetaan myös sisäministeriössä. Ministeriö julkaisi vuosi sitten pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman. Häirinnän kitkeminen on kuitenkin monella pelastuslaitoksella vasta alkumetreillä.

Yle uutisoi vuosi sitten laajasti seksuaalisesta häirinnästä pelastusalalla. Tuolloin haastateltavat eri puolilta Suomea kertoivat työkulttuurista, jossa seksuaalinen häirintä, esimerkiksi sopimattomat kommentit, ehdottelut ja vihjailut, ovat arkipäivää.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole tullut viime aikoina ilmi vakavaa seksuaalista häirintää.

– Ajattelen, että vakavimmat tapaukset ovat jäävuoren huippu. Suurin osa häirinnästä ja syrjinnästä jää yhä näkymättömiin pinnan alle, Kettunen sanoo.

Kettunen muistuttaa syrjinnän monista muodoista: se voi olla työporukan ulkopuolelle jättämistä tai sitä, että kun joku saapuu kahvihuoneeseen, muut hiljenevät. Myös selän takana puhuminen ja suoranainen valehtelu nousivat kyselyssä esiin syrjinnän kokemuksina.

Syrjintä voi olla ulkopuolelle jättämistä, selän takana puhumista tai liian ronskia huumoria. Kuva: Lucas Holm / Yle

Tasa-arvopuhetta vastustetaan edelleen

Pelastusalan työkulttuuri on edelleen miehinen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstössä naisten osuus on noin 16 prosenttia. Alan sisällä on vieläkin runsaasti vastustusta tasa-arvon ja monimuotoisuuden kehittämiseen.

– Monenlaisia reaktioita on ollut. Tiedän, että kuuluu jupinaa ”eikö mitään enää saa sanoa”, Minna Kettunen toteaa.

Osa työntekijöistä ei ymmärrä, että huumoriksi tarkoitettu puhe saatetaan kokea häirinnäksi. Missä sitten kulkee hurtin huumorin raja?

– Huumori ei saisi henkilöityä kenenkään henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Isossa työyhteisössä ei voi heittää samanlaista juttua kuin kaveriporukassa, jossa kaikki tuntevat toisensa, Kettunen sanoo.

Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo, että häirintään on pelastuslaitoksella nollatoleranssi. Kuva: Lucas Holm / Yle

Ronskeja vitsejä ei enää katsota läpi sormien

Pohjois-Karjalassa on päätetty, ettei jutunheittoa enää katsota läpi sormien. Yhdenvertaisuus on nostettu työhyvinvoinnin kärkihankkeeksi. Minna Kettunen teki osana opinnäytetyötään pelastuslaitokselle yhdenvertaisuussuunnitelman, joka aiotaan nyt panna käytäntöön.

– Arjessa kokemukset liittyvät puhekieleen ja ylipäätään työpaikalla käyttäytymiseen. Ne ovat asioita, jotka eivät kuulu tämän päivän työkulttuuriin ja jotka pitää kitkeä pois, sanoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi.

Luvassa on koulutusta niin rivityöntekijöille kuin esihenkilöille. Tavoitteena on, että esihenkilöillä on häirintään nollatoleranssi ja että siihen puututaan.

Häirinnästä kertominen halutaan tehdä työntekijälle mahdollisimman helpoksi. Pelastuslaitokselle aiotaan nimetä yhdenvertaisuusyhdyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä, jos asiaa ei syystä tai toisesta halua ottaa puheeksi esihenkilön kanssa.

Minna Kettunen on tutkinut aihetta omalla työpaikallaan. Se ei ole ollut helppoa, sillä aihe herättää voimakkaita tunteita ja ärsytystä.

– Ajattelen silti, että tähän tarttuminen on tärkeää. Suosittelen, että muuallakin asiaa selvitettäisiin perin pohjin. Muuten mikään ei muutu.

Aiheesta enemmän:

Kähmintää, rivoja ehdotuksia ja pornon katselua paloasemalla

Pelastusalan ylin johto ja järjestöt tuomitsevat alalla ilmenneet seksuaaliset häirintätapaukset – pelastusylijohtaja: Asia on erittäin vakava

Pelastusalan seksuaalinen häirintä yllätti Pelastusopiston – Koulutusjohtaja: ”Epäasialliseen käyttäytymiseen on totaalinen kielto”

Suosittelemme sinulle