Hyppää sisältöön

Hallinto-oikeuden päätös Kuhmon karhujahdista tuli: Riistakeskuksen myöntämä lupa oli lainmukainen

Hallinto-oikeus ratkaisi asian äänestyksellä. Päätöstä tehdessä tuli esille karhukannan suojelun taso, joka on hallinto-oikeuden mukaan suotuisa. Esiin nousivat myös suomalaiset metsästysperinteet.

Karhu kuvattu Kuusamossa 2021 kojusta. Kuva: Sari Ursin / Yle
Tanja Heikkonen

Suomen Riistakeskuksen Kuhmoon myöntämä 18 karhun poikkeuslupa oli lainmukainen, toteaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus päätöksessään.

Hallinto-oikeus laittoi elokuussa juuri ennen karhunmetsästyksen alkamista karhuluvat jäihin, kun Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola Pohjois-Savo-Kainuu ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry valittivat luvasta.

– Hyvä asia tulevaisuutta tai ensi syksyä ajatellen, kertoo lupaa Kuhmoon hakenut Timo Klemetti.

Hallinto-oikeus piti päätöstä luontodirektiivin tulkintavaikutus huomioon otettunakin metsästyslain mukaisena.

Päätöksessä lukee, että karhu kuuluu luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltuihin lajeihin. Tiukasta suojelusta voidaan poiketa vain luontodirektiivissä ja metsästyslaissa säädetyin perustein. Riistakeskuksen päätöksen mukaan poikkeusluvan päämääränä oli kestävän käytön periaatteen mukaisesti tapahtuva karhukannan hallinta suomalainen karhunmetsästyskulttuuri säilyttäen ja saalis haltuun ottaen.

Hallinto-oikeus kiinnitti riistakeskuksen päätöksen lainmukaisuutta arvioidessaan huomiota ensinnäkin siihen, että karhun suojelun taso on suotuisa. Hallinto-oikeus katsoi, että karhukannan runsastuessa on perusteltua kiinnittää huomiota karhuista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen.

Perusteluissa sanotaan karhun olevan Suomessa arvostettu ja tärkeä riistaeläin, ja karhunmetsästyksellä olevan Suomessa pitkät perinteet. Poikkeuslupahakemuksessa oli hallinto-oikeuden mukaan uskottavasti esitetty, että karhunmetsästyksellä on myös aluetaloudellista merkitystä.

Metsähallituksen mukaan karhunpyynnin aluetaloudelliset vaikutukset olivat Kainuussa vuonna 2021 lähes 500 000 euroa.

Hallinto-oikeuden päätös syntyi äänestyksen jälkeen (2-1-1). Kaksi hallinto-oikeudessa vähemmistöön jäänyttä jäsentä katsoivat keskenään eri perustein, että riistakeskuksen olisi tullut hylätä poikkeuslupahakemus metsästyslain vastaisena.

Timo Klemetti arvioi päätöksen vaikuttavan positiivisesti ensi vuonna haettaviin lupiin. Klemetti miettii ettei enää itse ole hakemassa lupaa.

Mitä ajatuksia päätös herätti? Aiheesta voi keskustella 2. joulukuuta kello 23 asti.

Lue lisää aiheesta:

Petokiistat näkyvät ilveksen metsästykseen haettujen lupien määrässä – metsästäjä: ”On muutakin tekemistä kuin hakea lupia tyhjään”

Suomen riistakeskus esittää karhulupien täytäntöönpanokiellon kiireellistä kumoamista – edut ja haitat on arvioitava tarkemmin

Suosittelemme sinulle