PEKING EU:n ja Kiinan suhde on ollut koetuksella monesta syystä. Ihmisoikeudet, kauppakiistat ja Kiinan kumppanuus Venäjän kanssa ovat hiertäneet välejä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tapasi tänään Pekingissä Kiinan presidentin, Xi Jinpingin. Kasvavasta epäluulosta huolimatta Michelin äänensävy oli diplomaattinen. Viesti oli, että keskusteluyhteyttä ei haluta katkaista. Päinvastoin.
– EU edistää intressejään ja arvojaan, Michel muotoili.
Michel sanoi puhuneensa jäsenmaiden johtajien yhteisellä äänellä Kiinan-suhteen tärkeydestä ja tarpeesta hallita suhdetta Euroopan ja maailman intressien hyväksi.
Osapuolet keskustelivat muun muassa Ukrainan sodasta ja energia- ja ruokakriisistä.
– Painotin, että Kiinan pitää käyttää vaikutusvaltaansa Venäjään, jotta se kunnioittaa YK:n peruskirjaa. Venäjän hyökkäys suvereeniin maahan rikkoo räikeästi kansainvälistä lakia. Presidentti Xi ja minä olimme samaa mieltä, että ydinaseilla uhkailu ei ole suvaittavaa, Michel sanoi tiedotustilaisuudessa Pekingissä.
Myös ihmisoikeudet esillä
Michel sanoi puhuneensa Kiinan johtajien kanssa myös viime viikonlopun laajoista protesteista koronarajoituksia vastaan. Poliisi tukahdutti niitä paikoin väkivaltaisesti.
– Kokoontumisvapaus on perustavanlaatuinen oikeus, hän sanoi.
Michel kiitti Kiinan lupausta jatkaa yli kolme vuotta tauolla ollutta EU:n ja Kiinan ihmisoikeusdialogia.
– Puhuimme pitkään Xinjiangista. Se ei ole sekaantumista sisäisiin asioihin vaan keskustelua periaatteita, joista on päästy yhteisymmärrykseen YK:ssa. On välttämätöntä jatkaa puhetta, Michel muotoili.
Michel sanoi EU-johtajien halunneen hänen puhuvan erityisesti taloudesta. EU:n tuonnista yli viidennes tulee Kiinasta. Michel halusi reilumpia ja yhtälaisia kauppaehtoja.
Michel tarjosi Xille yhteistyötä eurooppalaisten rokotevalmistajien kanssa Kiinan koronakriisin selättämiseksi. Hän kertoi selittäneensä Kiinan johtajalle, että EU:ssa rokotteet olivat pääasiallinen keino koronakriisia vastaan.
Kiinan johto on perustellut yhteiskunnan jyrkkää sulkua muun muassa sillä, että monet vanhukset eivät ole ottaneet koronarokotusta. Kiina on hyväksynyt tähän mennessä käyttöön vain kiinalaisia rokotteita. Niiden teho on tutkimuksissa ollut pienempi kuin länsimaisten rokotteiden. Kiinassa ei ole käytössä mRNA-rokotetta.
