Hyppää sisältöön

Kiistelty Kaunisvaaran rautakaivos Ruotsin Pajalassa on saanut laajennusluvan

Rautakaivos sijaitsee Tornionjoen valuma-alueella, jota pidetään nykyään maailman merkittävimpänä Atlantinlohen elinpiirinä. Ilman laajennuslupaa rautakaivos jatkaisi enää viisi vuotta.

Malmirekka Kaunisvaaran rautakaivoksella Ruotsissa heinäkuussa 2018. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Ruotsin ja Suomen ympäristöviranomaiset ovat pitäneet kaivosta riskinä Muonionjoen- Tornionjoen vesistölle. Viranomaisten huolta lisää vesistöalueella olevien useiden kaivoshankkeiden yhteisvaikutus. Yksi hankkeista on Suomen puolella Kolarissa oleva Hannukaisen rautakaivoshanke.

Luvan myöntänyt Ruotsin Uumajassa istuva maa- ja ympäristötuomioistuin piti kaivosyhtiön teettämiä selvityksiä kaivospäästöjen vaikutuksista Natura 2000- alueena olevaan Muonionjoen-Tornionjoen vesistöön riittävinä.

Tuomioistuimen tiedotteen mukaan laajennus lupaehtoineen ei vaaranna vesistöjä, sillä jätepadoille ja vesistöpäästöille asetettavat vaatimukset riittävät suojelemaan vesiä sekä niiden eliöitä.

Laajennus pidentää kaivoksen elinkaarta

Ruotsin yleisradion SVT:n haastattelussa Kaunis Iron Ab:n johtaja Åsa Allan sanoo laajennusluvan jatkavan kaivoksen elinkaarta lähes 20 vuotta.

Pajalan kunnassa moni on toivonut kaivoksen laajennusta. SVT:n haastatteleman Pajalan elinkeinojohtaja Erik Mellan mukaan luvan epääminen olisi ollut vuosikymmenen katastrofi.

Kaunisvaaran kaivoksen aloittanut Northland teki vain parin vuoden toiminnan jälkeen Ruotsin historian suurimman konkurssin. Ensimmäinen kaivosyhtiö aiheutti laajaa ympäristön pilaantumista muun muassa romauttamalla pohjaveden pintaa 16 metriä aapasuolla, joka oli porojen tärkeää laidunaluetta.

Kaivosyhtiö voi aloittaa louhinnan kahdessa uudessa louhoksessa

Moni pajalalainen menetti konkurssissa hankkeeseen sijoittamansa kruunut. Uusi yhtiö Kaunis Iron aloitti vuonna 2018 ja sen päästöistä on kiistelty kaiken aikaan.

Laajennusluvan myötä kaivosyhtiö voi aloittaa malminlouhinnan kahdessa uudessa louhoksessa. Tähän asti rautamalmia on voitu rikastaa mekaanisesti ilman kemikaaleja.

Laajennuksessa tehtävien uusien avolouhosten malmioissa on raudan lisäksi happoa tuottavia sulfidimineraaleja ja rikastuksessa joudutaan siirtymään vaahdotukseen nykyisestä mekaanisesta rikastustekniikasta.

Vaahdotuksessa käytetään kemikaaleja, kuten ksantaattia, jonka vaikutukset kylmien vesistöjen kaloihin huolestuttavat. Myös raskasmetallien kuten kromin, kuparin, sinkin ja uraanin määrät kasvaisivat.

Suosittelemme sinulle