Hyppää sisältöön

Ähtäri keksi 50 vuotta sitten idean, jota paikalliset vastustivat, mutta moni kunta yritti matkia

Eläinten käsittely ja eläinpuistot ovat muuttuneet rajusti niistä ajoista, jolloin sisälle pääsi neljällä markalla ja tuloilla pystyi pyörittämään toimintaa.

Ylen arkistomateriaalissa vuodelta 1973 keskustellaan siitä, mitä eläimiä Ähtärin eläinpuistossa oikein olikaan puiston auetessa. Ohjelma on nimeltään "Susia, ilveksiä, kettuja ja muita eläimiä" ja se on julkaistu 10.11.1973.
Mirva Ekman

Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakola oli 1960-luvulla tiukassa paikassa. Pienen eteläpohjalaiskunnan oli keksittävä keinoja paikata muuttotappiota.

Jaakola oli vieraillut Ruotsissa eläinpuistoissa ja alkoi ideoida Ähtäriin Suomen ensimmäistä luonnonvaraista eläinpuistoa.

Suunnitelmat olivat alusta alkaen suuria, ja alueelle päätettiin rakentaa heti myös leirintäalue, majoituspaikkoja ja hotelli.

Ähtäri ei ollut ainoa pieni kunta, jonka piti yrittää selviytyä Suomen rakennemuutoksessa. Kun matkailukohde alkoi auettuaan kerätä matkailijoita Ähtäriin sankoin joukoin, alkoivat monet muutkin kunnat suunnitella eläinpuistoa.

Uroshirvi Ähtärin eläinpuistossa 1970-luvulla kuvattuna. Yksi ensimmäisistä eläimistä oli Köpi-hirvi, mutta Ylen arkistotiedot eivät kertoneet, onko tässä kuvassa sama yksilö. Kuva: Antero Tenhunen / Yle

Hotelli Mesikämmenen ensimmäinen ja pitkäaikaisin hotellinjohtaja Lasse Waris muistelee vaihetta hymynkare suunpielessä.

– Onneksi eläinpuistot ovat luvanvaraisia, ja useimmissa tapauksissa ne hankkeet sitten kaatuivat.

Ähtärin eläinpuisto avattiin vuonna 1973. Ensi vuonna puisto täyttää siis 50 vuotta.

Katso lisää: Elävä arkisto: Eläimet pelastivat kituvan kunnan

Paikallisten vastustus meni jopa vaaliteemaksi

1983 kuvatussa Ylen Hukkaneuvos Väinö Jaakola -ohjelmassa nyt jo edesmennyt Jaakola sanoo, että Ähtärin eläinpuisto on yleisesti hyväksytty ja varsin suosittu matkailukohde kunnassa.

Ensimmäisenä aukiolovuonna Ähtärissä vieraili yli 50 000 kävijää ja määrä ainakin kaksinkertaistui seuraavana kesänä. Puisto ei ollut kuitenkaan kunnassa alkujaan läpihuutojuttu.

Paikalliset vastustivat eläinpuistoa ja matkailuideaa.

Väinö Jaakolan läheinen ystävä Lasse Waris muistelee, että kunnallisvaalitkin käytiin joidenkin kohdalla teemalla ”susia ei tänne tule koskaan”. Tämä ei kuitenkaan lannistanut kunnanjohtajaa.

– Väinö Jaakola totesi minullekin monta kertaa, ettei Ähtärin matkailua saada kehitettyä, jos ei tänne kehitetä jotakin aivan poikkeuksellista.

Wariksen mukaan alkuvuodet olivat tavattoman menestyksekkäitä. Tämä sai monet paikallisetkin hänen mukaansa kääntämään kelkkansa.

Lastenohjelmista tuttu Ransu-nukke kiinnosti susiakin Ähtärin eläinpuistossa 1980-luvun puolivälissä. Kuva: Antero Tenhunen / Yle

Alkuvuodet toiminta pyöri tulojen varassa

Ähtärin kaupungin pitkäaikainen työntekijä ja eri eläinpuistohankkeissa mukana ollut Irma Kuoppala on nähnyt puiston kehityksen paperilta nykyhetkeen.

– Tällä alueella oli alun perin 300 hehtaaria metsää. 1970- ja -80-luvuilla investoitiin valtavasti, sitten tuli vähän suvantovaihetta, ja investointibuumi alkoi uudestaan 2010-luvulla. Nyt täällä on jo valtavasti kaikkea, hän kertoo.

Alun menestyksestä kertoo Kuoppalan mukaan myös se, että ensimmäiset vuodet toimintaa pystyttiin kehittämään puhtaasti tulorahoituksella.

– Kävijöiden määrä oli niin runsas, ja rahaa virtasi kassaan.

Pääsylipun hinta oli tuolloin neljä markkaa, käy ilmi juuri julkaistusta Ähtärin eläinpuiston 50-vuotishistoriikista.

– Saimme muun muassa Väinö Jaakolan kotiarkiston, jossa oli muistoja ja muistiinpanoja, lehtileikkeitä ja valokuvia kymmenen ison laatikollisen verran, Kuoppala kertoo.

Lajiensuojelu keskiössä

Eläinpuiston pitkäaikainen työntekijä Mauno Seppäkoski muistelee Ähtärin vuosia lämmöllä.

Hän aloitti työt puiston vastaavana eläintenhoitajana 1978 ja toimi intendenttinä vuodesta 1998 eläköitymiseensä asti vuoteen 2019.

Seppäkoski ehti nähdä monia vaiheita vuosikymmenten aikana. Hänen aikanaan eläinpuistoon tuli muun muassa lumileopardeja, takineja sekä pikku- ja isopandat.

Mauno Seppäkoski jäi eläkkeelle intendentin työstä vuonna 2019. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Seppäkosken aloittaman prosessin seurauksena Ähtärin eläinpuisto hyväksyttiin Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA:n jäseneksi vuonna 2004.

Hän haluaa korostaa eläinpuiston toiminnassa nimenomaan lajiensuojelua ja geeniperimän säilyttämistä.

Seppäkosken mukaan esimerkiksi eläinten käsittely ja eläintenhoitajilta odotetut toimintamallit ovat muuttuneet paljon 50 vuodessa.

– Eläimet eivät olleet niin inhimillistettyjä kuin tänä päivänä, vaan niille annettiin tietyllä tapaa etäisyyttä. Eläintenhoitoon on tullut mukaan ympäristökasvatusta ja koulutusta on enemmän. Eläinten hyvinvointiin ja suojeluun on tullut muutoksia: se ei ole enää vain eläintenruokintaa ja that's it, Seppäkoski luettelee.

Seppäkoski hoitaa edelleen villieläinten siirtoja ainoana virallisena eläintenkuljettajana Suomessa. Hän muistelee erästäkin kertaa, jolloin oli kuljettamassa aasianleijonia Korkeasaareen, ja viranomaiset pysäyttivät hänet Puolassa.

Toinen viranomaisista erehtyi menemään liian lähelle ja sai päälleen sekä leijonan syljet että rajut karjahdukset.

Karhuja Ähtärissä on ollut alkuvuosista lähtien. Kuva: Antero Tenhunen / Yle

– Hän kaatui siitä takapuolelleen, mutta otti sen onneksi huumorilla. He yrittivät siinä sitten olla muutamalla englannin kielellä kiitollisia näkemästään ja toivoivat vielä viestiä perään, että mihin eläimet päätyivät ja niin edelleen, Seppäkoski kertoo nauraen.

Tuulisia vuosia?

Eläinpuistot ja -tarhat ovat pyörineet otsikoissa parin viime vuoden aikana useistakin eri syistä. Keskustelua on noussut niin eläinten mahdollisesta huonosta kohtelusta, erilaisista huomautuksista eläinten pitoon liittyen kuin Kiinan pandadiplomatiasta.

Myös pandojen tuloa vastustettiin ja osa vastustaa todennäköisesti niiden sijoitusta Ähtäriin vieläkin. Paikkakunnalla Lumi- ja Pyry-pandojen tuloa juhlittiin muun muassa isoilla pandakarnevaaleilla.

Myös talouskuri on ollut viime vuosina Ähtärissä tiukka. Eläinpuistoyhtiöissä on käyty useita muutosneuvotteluja osin myös kausiluonteisen matkailun takia.

Lue myös: Ähtärin eläinpuistoyhtiöissä alkaa jälleen muutosneuvottelut – mahdollisilla lomautuksilla varaudutaan kohonneisiin kustannuksiin

Pandat Lumi ja Pyry tulivat Ähtäriin vuonna 2018. Palautusta Kiinaankin on väläytetty, koska kustannukset ovat kovia ja taloustilanne puolestaan puistolla haastava. Kuva: Yle/Anna Wikman

Pandojen ylläpitoon kuluu vuositasolla yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Kulujen rahoittamiseksi Ähtäri lähestyi vuosi sitten kiinalaisia sijoittajia ja sai pottiin lisää rahaa puolisen miljoonaa.

Ähtäri Zoon nykyinen toimitusjohtaja Arja Väliaho on ollut pestissään nyt kolme vuotta. Ajat ovat olleet tuulisia muun muassa pandojen, koronan ja nyt Ukrainan tilanteen takia.

– Sota ja inflaatio heijastuvat suoraan lapsiperheiden toimeentuloon ja vaikuttavat matkustamiseen ja tuovat epävarmuutta. Mutta hyvin positiivisesti me suhtaudumme tulevaisuuteen, Väliaho painottaa.

Myös Arja Väliaho korostaa eläinpuiston ympäristökasvatusta ja lajiensuojelua sekä yhteistyötä EAZA:n kanssa.

– Meidän pitää uskoa tekemiseemme. Me olemme hyvin tarkan valvonnan alla koko ajan ja tarkastuksia tehdään säännöllisesti. Jatkossakin tulemme enemmän ja enemmän huomioimaan sen, että jokaisella eläimellä on ne lajinmukaiset olosuhteet täällä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue lisää: Pandojen 1,5 miljoonan koronatuki puhuttaa ja jopa palauttamista Kiinaan väläytetään äärimmäisenä keinona – Ähtärin eläinpuisto vakuuttaa saavansa talouden kuntoon

Suosittelemme sinulle