Hyppää sisältöön

Kaksi ammattiastman saanutta taisteli viisi vuotta oikeudessa – KKO määräsi valtion maksamaan ja tämä voi muuttaa korvauskäytäntöjä

Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen perää kiinteistöjen omistajilta enemmän vastuuta terveistä rakennuksista. Työterveysprofessorin mielestä sisäilmaongelmien terveysvaikutuksia näyttäisi olevan liioiteltu.

Ammattiastmaan sairastuneet poliisi ja vanginvartija työskentelivät Oulun Ratakadulla sijaitsevassa poliisi- ja oikeustalossa useita vuosia. KKO totesi päätöksessään, että näyttö astman puhkeamisesta kiinteistön sisäilmaongelmien vuoksi oli riittävä. Kuva: Risto Degerman / Yle

Korkein oikeus (KKO) on määrännyt valtionkonttorin korvaamaan työperäisestä astmasta koituneen terveyshaitan kahdelle Oulun poliisitalon sisäilmaongelman vuoksi sairastuneelle.

Päätös voi vaikuttaa siihen, mikä jatkossa katsotaan riittäväksi näytöksi sisäilmaongelmiin liitettyjen ammattisairauksien todentamisessa. KKO kumosi vakuutusoikeuden aiemman päätöksen, jossa korvaukset evättiin riittävän näytön puuttuessa. Asiasta kertoi ensin Kaleva (siirryt toiseen palveluun).

Oulun poliisitalon sisäilmaongelmia tutkineen työterveyshuollon erikoislääkärin, lääketieteen tohtori Saija Hyvösen mukaan on hyvä, että päätös saatiin.

– Siellä oli iso inhimillinen katastrofi isolla määrällä ihmisiä. Lääkärinä pidin itsestään selvänä, että ihmisille korvataan sairastumiset.

Työterveyslaitoksen keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hille Suojalehto arvioi, että korkeimman oikeuden ennakkopäätös voi muuttaa käytäntöjä.

– Meidän on syytä perehtyä asiaan Työterveyslaitoksella. Sen perusteella mietimme, miten se vaikuttaa käytännön asioihin, sanoo Suojalehto.

KKO: Näyttö ammattiastmasta oli riittävä

Oulun tapauksessa sairastuneet poliisi ja vanginvartija työskentelivät useita vuosia Ratakadulla sijaitsevassa pääpoliisiasemassa vuosien 2004–2017 välisenä aikana. Kumpikin oleskeli tiloissa, joissa on ollut todettavissa poikkeavia mikrobivaurioita.

Vakuutusoikeuden vuonna 2019 antaman päätöksen mukaan työntekijät eivät sairastuneet ammattitautiin, eivätkä siksi olleet oikeutettuja korvauksiin. Se perusteli päätöstä sillä, että sairastuneille ei tehty vaadittua PEF-työpaikkaseurantaa.

Esimerkiksi kosteusvaurioastmassa ammattitaudin osoittaminen vaatii neljän viikon PEF-työpaikkaseurannan, eli puhallustestien tekemisen työpaikalla. Hyvösen mukaan vakuutusoikeuden edellyttämää ammattitautidiagnostiikkaa ei olisi voitu tehdä poliisivankilan tiloissa.

– Puhalla nyt mittariin sellaisissa tiloissa, joissa oireilet hyvin voimakkaasti. Se ei ole kenellekään terveellistä, saatikka turvallista.

Työterveyshuollon erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Saija Hyvönen on perehtynyt Oulun poliisitalon sisäilmaongelmien aiheuttamiin terveyshaittoihin väitöstutkimuksessaan. Kuva: Risto Degerman / Yle

Myös KKO katsoi, että PEF-työpaikkaseurannan puuttuminen ei ollut riittävä peruste korvauksen hylkäämiselle. Sen mielestä sairastumisella ja työpaikalla tapahtuneella altistumisella on selvä ajallinen yhteys, eikä muuta altistavaa tekijää ilmennyt.

KKO:n ratkaisun mukaan näyttövaikeudet eivät tämänkaltaisissa tilanteissa voi automaattisesti johtaa siihen, että korvaussäännökset jäisivät tehottomiksi.

Professori: Sisäilmariskejä on liioiteltu

Esimerkiksi Työterveyslaitos korostaa sisäilmaohjeissaan (siirryt toiseen palveluun) psyykkisten tekijöiden merkitystä sisäilmasairauksissa.

TTL ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat tuoneet esiin niin sanottua ”huoliteoriaa”, jonka mukaan vilkas julkinen keskustelu ja haittojen korostaminen voivat aiheuttaa osalle ihmisistä todellisia oireita.

Lisää: Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Helsingin yliopiston työterveyden professori Kari Reijula sanoo, että sisäilmaongelmien terveydellisiä vaikutuksia on todennäköisesti yliarvioitu. Hänen mukaansa uutta tutkimustietoa asiasta kertyy jatkuvasti.

– Näyttää siltä, että riski olisi vähäisempi kuin itsekin olemme aikaisemmin miettineet. Vakavaa terveysriskiä tai terveysuhkaa ei näyttäisi liittyvän kosteusvaurioisiin rakennuksiin. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö kosteus- ja homevaurioita tule korjata niissä tilanteissa, missä asiantuntijat tällaisen toteavat, Reijula sanoo.

KKO:n päätös on juridiikkaa, sisäilmasairauksien diagnosointi taas lääketiedettä. Reijula toivoo, että oikeuden päätös nostaa keskustelua erityisesti siitä, minkä tiedon pohjalta korvauspäätöksiä tehdään.

– Jokaisella tasolla pitäisi käyttää riittävää asiantuntemusta ja uuteen tutkittuun tietoon pohjaavaa näkemystä. Ratkaisujen tulisi perustua niihin, eikä ehkä vanhoihin tapoihin, joilla on tavattu tutkia, kuten tässäkin tilanteessa ainakin jossain osin on nähtävissä. Se tulee vaikuttamaan tutkimuskäytäntöihin ja myös päätöksiin mahdollisista ammattitaudeista ja niiden korvausvelvollisuuksista.

Päätöksen venyminen ”loukkaa oikeustajua”

Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen taas perää kiinteistön omistajille enemmän vastuuta. Nyt sairastuneen pitää osoittaa, että kiinteistö on haitan aiheuttaja.

– Keskustelussa pitäisi mennä siihen suuntaan, että rakennukset todetaan terveelliseksi. Kun vauriot ovat tiedossa, korjaukset on syytä tehdä ihmisiä suojaten.

Hän kaipaa myös laajempaa yhteiskunnallista keskustelua vastuukysymyksistä.

– Nyt korvaukset menivät valtiokonttorin eli veronmaksajien piikkiin.

Oulun poliisilaitoksella aloitettiin syksyllä 2016 peruskorjaus tilojen ollessa edelleen käytössä. Oulun kaupungin rakennusvalvonta keskeytti korjaustyöt tammikuussa 2017 ja työntekijät siirrettiin korvaaviin tiloihin.

Jopa 140 työntekijää otti tuolloin oireilun vuoksi yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyslääkäri ilmoitti aluehallintovirastolle 47 pitkittyneisiin hengitystieoireisiin liittyvää ammattitautiepäilyä ja diagnosoi 21 työntekijälle astman.

– Sairastuminen olisi pitänyt korvata tapaturmalainsäädännön puitteissa kaikille, mutta sitä ei koskaan tehty, toteaa Hyvönen.

Hyvösen mukaan liian moni jäi ilman korvausta. Tutkijat löysivät kaikkien sairastuneiden henkilöiden työtilojen pölynäytteistä huomattavaa myrkyllisyyttä.

– Tässä on mennyt nyt viisi vuotta ennen kuin kaksi työntekijää sai päätöksen. Se loukkaa kyllä oikeustajua merkittävästi.

Suosittelemme sinulle