Hyppää sisältöön

Jo yli 21 000 suomalaista on saanut long covid -diagnoosin – moni pitkäkestoiseen koronaan sairastunut jää vaille riittävää tukea ja hoitoa

Aiempaa useammalle suomalaiselle on asetettu long covid -diagnoosi. MOT:n selvityksen perusteella pitkäkestoiseen koronaan sairastuneet ovat monin tavoin heikoilla.

Potilasyhdistyksen puheenjohtaja Taija Rutanen sanoo, että long covidia sairastavien auttamisessa olisi paljon parannettavaa Suomessa. Rutasen mukaan yksi esimerkki huonosta asemasta on se, että tukia saadakseen ihmisten on täytynyt turvautua valheisiin. Kuva: Juha Kivioja / Yle
Kirsi Karppinen

Long covidiin eli pitkäkestoiseen koronaan sairastuneiden määrä on Suomessa tilastojen valossa kasvanut selvästi.

Yli 21 000 ihmiselle on asetettu long covid -diagnoosi. Viime vuonna diagnoosin sai kolmisentuhatta henkilöä, eli luku on moninkertaistunut. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekistereistä.

Potilaiden todellista määrää on mahdotonta tietää, sillä lääkärit asettavat oireileville diagnooseja hyvin vaihtelevilla kriteereillä eikä long covidin esiintyvyydestä ole Suomessa vielä väestötason tutkimusta.

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että Euroopan alueella ainakin 17 miljoonaa ihmistä on voinut sairastaa long covidin pandemian kahden ensimmäisen vuoden aikana. WHO on patistanut eri maita panostamaan potilaiden hoitoon ja tukemiseen.

MOT tutki, millaisessa asemassa pitkäkestoiseen koronaan sairastuneet ovat Suomessa.

Hoito on levällään

Long covidia potevat saavat tällä hetkellä Suomessa hoitoa ja tukea hyvin vaihtelevasti.

Yksityisen työterveyshuollon puolella ongelmaan on näytetty heräävän, ja esimerkiksi Terveystalo on perustanut oman long covid -verkoston, mutta julkisella puolella tilanne näyttäytyy sekavana.

Helsingissä toimii HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikka, mutta sieltäkin noin puolet arviolta 700 lähetteestä on jouduttu resurssisyistä palauttamaan. Muualta maasta vastaavaa poliklinikkaa ei löydy.

MOT kysyi tulevilta hyvinvointialueilta, monellako on valmis hoitopolku tai -malli long covid -potilaiden hoitamiseen ja kuntouttamiseen. Vain muutamilla oli. Useammalta alueelta kerrottiin, että long covidiin sairastuneita hoidetaan aina eri oireiden mukaan eri paikoissa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan-toimiston koronatilannepäällikkö Catherine Smallwood sanoo, että tilanne ei kuulosta ihanteelliselta.

– Haluamme tietysti, että riippumatta siitä, asuvatko long covdia sairastavat Helsingissä vai Lapissa, he saavat terveyspalveluja, jos niitä tarvitsevat.

Smallwoodin mukaan potilaita tulisi myös hoitaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eikä katsoa oireita vain erillisinä, sillä long covid vaikuttaa niin laajasti elimistöön.

– Emme voi enää nojautua perinteiseen tapaan, jossa yleislääkäri ohjaa potilaan yhden erikoislääkärin luo, joka ei välttämättä keskustele kenenkään muun kanssa. Potilasta hoitamaan tarvitaan ryhmä erikoislääkäreitä yhdessä.

Catherine Smallwood sanoo, että useilla mailla on tällä hetkellä vaikeuksia long covid -potilaiden hoidon järjestämisessä.

Hän kuitenkin muistuttaa, että jos ongelma jätetään hoitamatta, merkittävälle osalle väestöstä voi jäädä pitkäkestoisesta koronasta erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia.

Lääkärit erimielisiä long covidista

MOT:n tekemistä laajoista haastatteluista piirtyy kuva, jonka mukaan long covid jakaa voimakkaasti mielipiteitä Suomen asiantuntijakentällä.

Esimerkiksi lääkäreiden keskuudessa käydään keskustelua siitä, onko kyse varsinaisesta elimellisestä sairaudesta vai enemmänkin toiminnallisesta häiriöstä ilman taustalta löytyvää sairautta. Toiminnallisista häiriöistä puhutaan, kun ihminen kokee erilaisia oireita, mutta niille ei löydy syytä perusteellisissakaan tutkimuksissa.

Neurologian professorin Risto O. Roineen mielestä tämä saattaa olla keskeisiä syitä siihen, että hoito julkisella puolella on monin paikoin levällään.

– Suomessa on ollut laajalti vallallaan käsitys siitä, että long covid on psyykkinen tai toiminnallinen häiriö, ja se on saattanut vaikuttaa siihen, miten tähän suhtaudutaan. On ehkä katsottu, että hoitoa ei ole tarpeen kehittää, hän arvelee.

Roineen mukaan tieteellisen tutkimuksen valossa tiedetään jo, että long covidin mekanismit ovat biologisia eikä toiminnallisen häiriön tulokulma riitä selittämään oireita.

HUS johtaa parhaillaan noin 6,5 miljoonan euron EU-rahoitteista tutkimusta, jossa koronan pitkäaikaisoireiden taustalla olevia mekanismeja tutkitaan.

Mukana tutkimustyössä on HUSin koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan ylilääkäri Helena Liira. Hän näkee long covidissa toiminnallisia piirteitä.

Liiran mukaan HUSin poliklinikalla hoidettujen long covid -potilaiden oireiden taustalta ei juurikaan ole löytynyt poikkeavia löydöksiä esimerkiksi pään magneettikuvista.

– Tavanomaisilla menetelmillä löydöksiä ei ole, mutta tässä EU-hankkeessa käytämme vähän uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Nähtäväksi jää, löydämmekö poikkeavia löydöksiä.

Diagnoosi ei riitä

Long covidiin sairastuneiden potilasyhdistys nostaa esiin huomiota herättävän asian.

Suomen covid -yhdistyksen puheenjohtaja Taija Rutanen sanoo, että osa sairastuneista on kertonut lääkärissä olevansa masentunut tai ahdistunut, jotta saisi siitä itselleen diagnoosin, jolla saisi tukia ja etuuksia. Näin on hänen mukaansa tehty, koska long covid -diagnoosilla ei ole myönnetty esimerkiksi sairauspäivärahaa tai kuntoutustukea.

– Tämä on minun mielestäni todella huolestuttavaa, että Suomessa ihmiset on ajettu tähän.

Taija Rutanen sairastaa itsekin pitkäkestoista koronaa ja ottaa nyt vastaan yhteydenottoja potilailta ympäri maan. ”Ihmiset eivät saa terveydenhuollosta riittävästi tietoa ja tukea”, Rutanen kuvailee nykytilannetta. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Asia nousee esiin myös MOT:n tekemissä asiantuntijahaastatteluissa. Lääkäritkin tiedostavat, ettei long covid -diagnoosi välttämättä riitä, ja muiden diagnoosien käyttämistä mietitään siksi ehkä matalammalla kynnyksellä.

Esimerkiksi Terveystalon long covid -verkoston vetäjä, neurologian erikoislääkäri Markku Partinen kertoo kuulleensa ongelman olemassaolosta Suomessa. Partinen sanoo selvittäneensä asiaa myös oman työpaikan sisällä.

– Selvisi, että Terveystalossa ei ole kikkailtu näillä diagnooseilla, mutta kyllä sellaista viidakkopuhetta kuuluu. Ei savua ilman tulta.

Sairauspäiväraha- ja eläkehakemustilastojen valossa long covid näyttäytyy vähäisenä ongelmana verrattuna siihen, että merkittävä osa suomalaisista on sairastanut koronan.

Eläkehakemuksissa myönteinen päätös on lähes poikkeuksetta tullut vain, jos hakijalla on ollut long covidin rinnalla muita työkykyä merkittävästi heikentäviä sairauksia tai tekijöitä.

Neurologian erikoislääkärin Markku Partisen mielestä ei käy järkeen, että esimerkiksi masennusdiagnoosilla saa myönteisiä korvauspäätöksiä mutta long covidilla ei. ”Tässä on epäkohta. Long covid -diagnoosin pitäisi riittää. Se on oikea sairaus.” Kuva: Juha Kivioja / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterin perusteella (siirryt toiseen palveluun) ”masennustila”-diagnoosien sekä ”muut ahdistuneisuushäiriöt” -diagnoosien määrät ovat lisääntyneet merkittävästi vuosina 2020–2022 verrattuna edeltäviin vuosiin. On mahdotonta sanoa, paljonko joukossa on long covidista kärsiviä ja millä perusteilla.

Ahdistus- ja masennusoireilu ylipäänsä on lisääntynyt koronapandemian aikana esimerkiksi nuorten aikuisten keskuudessa (siirryt toiseen palveluun) (THL).

Kiuru: Potilaiden tilanne ei ole kunnossa

Long covidia on käsitelty Suomessa yllättävän niukasti kahden keskeisen tahon eli THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön sisällä, selviää MOT:n tekemistä tietopyynnöistä.

THL:n asiakirjarekisteristä ei löytynyt long covidiin liittyviä sisäisiä kokousmuistioita, aiheesta ei ole juuri tehty tiedotteita tai pidetty tiedotustilaisuuksia.

Hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen perustelee hiljaisuutta sillä, että vaikka koronapandemia on kuulunut laitoksen tontille, long covid ei kuulu.

– Tämä tapa, millä uusia tauteja selvitellään, on enemmän kliinistä tutkimusta, ja meillä ei sellaista ole. Tämä ei ole meidän tonttiamme, vaan se on yliopistosairaaloiden tonttia. Ehkä on ajateltu, että tämä kuuluisi meille, mutta tässä on selvä työnjako, Salminen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä löytyivät lähinnä vain viime vuonna perustettuun long covid -asiantuntijatyöryhmään liittyvät paperit. Kyseistä ryhmää vetää neurologian professori Risto O. Roine.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) myöntää suoraan, että long covid -potilaiden tilanne Suomessa ei ole kunnossa.

– Meillä ei ole vakiintunutta, pitkäjänteistä toimintatapaa, mitä tässä tilanteessa tehdään, kun ihmisiä pyritään auttamaan. Se näkyy kentällä.

Syynä tähän on hänen mukaansa se, että korona on yllättänyt kaikki.

Kiuru haluaa kuitenkin huomauttaa, että asiantuntijatyöryhmä perustettiin hänen johdollaan, ja se tulee antamaan suosituksia hoitoon vielä tänä vuonna. Niitä toivoikin MOT:n kyselyssä lähes jokainen hyvinvointialue.

– Sen jälkeen on hyvin vaikea kentällä järjestäjien selittää, että asiat eivät toimi, onnistu tai ovat puolitiessä.

Katso MOT: Diagnoosi: Long covid Yle Areenassa.

Pitkäkestoiseen koronaan sairastuneiden määrä on moninkertaistunut Suomessa. Heidän hoitonsa kuitenkin ontuu, ja osa potilaista on ajautunut taloudelliseen ahdinkoon. MOT selvitti long covidista kärsivien tilannetta Suomessa.

Onko sinulla kokemuksia long covidista? Oletko saanut tarvitsemaasi apua? Voit keskustella aiheesta 6.12. klo 23.00 asti.

Suosittelemme sinulle