Hyppää sisältöön

Ensihoitajat yhdistivät työtään taiteen klassikoihin: syntyi ihmiskalenteri, jossa näkyy nykyaika ja häivähtää ihmisen hätä

Eteläpohjalaisten ensihoitajien ihmiskalenteria on rakennettu toista vuotta. Yksi yllyke projektiin on kenttähavainto siitä, miten pandemia on lisännyt ihmisten pahoinvointia.

Birgitta Vuorela

Seinäkalenteri on yhä suosittu tapa kerätä yhdistyksille rahaa. Erottuminen laajasta tarjonnasta vaatii kuitenkin omintakeisen idean.

Etelä-Pohjanmaan ensihoitajat toivat markkinoille kalenterin, joka mukailee taideklassikoita modernilla tavalla. Kun tuttuihin asetelmiin lisättiin vielä ripaus omaa työnkuvaa, ajatus oli valmis.

Paljas pinta kalenterissa on myyntikikkana vanha ja hyväksi havaittu, mutta siihen ensihoidossa ei haluttu lähteä, vaikka taiteen nimissä parissa kuvassa ihoa enemmälti vilahtaa.

– Koen että kaikki tämmöset vartalon ihannointikalenterit ovat out of fashion. Halusin tuoda erilaisen leiman tähän kalenteriin: että siellä on kaikenlaisia ihmisvartaloita, kertoo idean keksinyt ensihoitaja Matias Kaarento.

Kahdentoista kuvan sarjaan mahtuu muutama, joissa on tietoisesti haluttu rikkoa perinteinen asetelma. Näin tapahtuu esimerkiksi mukailussa Akseli Gallen-Kallelan teoksesta Rakastavaiset.

– On erilaisia parisuhteita, niin miksipä suutelijoina ei voisi olla kaksi naista? Pidän sitä aika tärkeänä viestinä kaikille, toteaa Matias Kaarento.

Akseli Gallen-Kallela, rakastavaiset, 1906-1917.
Vuonna 2023 suudelmaan voi ikuistua myös samaa sukupuolta oleva pari. Kuva: ELIAS JOKIRANTA

Heittäytyvä työporukka

Porukkaa ei ollut vaikea maanitella mukaan, kertoo sekä kameran edessä että takana häärinyt ensihoitaja Mikko Salmenkangas:

– Muutamien kuvien kohdalla keskusteltiin, että kuka haluaa ja mitä, mutta joka kuvaan löytyi kuvattava. Me ollaan heittäytyvä työporukka, kehuu Salmenkangas.

Eikä käytännön tekemisessäkään sattunut isompia yllätyksiä. Ensihoitaja Pauliina Lahtinen muistelee kannen kuvauksia Soinissa, jossa hän pääsi tuomaan femiinin kulman Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähtö-teokseen.

– Kyllä siellä oltiin lapio kädessä, piti kaivaa tilaa että päästiin hevosen kanssa pellolle. Se, että saatiin koira oikeaan asentoon ja hevonen pysymään paikallaan, vaati työtä ja etenkin kärsivällisyyttä, nauraa Lahtinen.

Akseli Gallen-Kallela, Kullervon sotaanlähtö 1901.
Nykyään sotaan lähdössä voisi olla myös nainen. Kuva: Mikko Salmenkangas

Aluksi taideopintoja

Ensimmäinen askel ideasta eteenpäin liittyi taideopintoihin, muistelee Pauliina Lahtinen.

– Tarkoituksena oli, että teokset olisivat mahdollisimman tunnettuja. Me ei olla mitään taideintoilijoita, ensin piti opiskella mitä ne voisivat olla.

Kalenteriprojekti kesti puolitoista vuotta. Sopivia kuvauspaikkoja etsittiin eri puolilta maakuntaa. Tarvittiin lupia ja yhteistyökumppaneita, joista olikin korvaamaton apu käytännön toteutuksessa.

Työtä ovat tukeneet Seinäjoen kaupunginteatteri, Teatteri Lapua ja Etelä-Pohjanmaan museo sekä maakunnan yritykset sponsoreina.

Toteutuksen takana on Etelä-Pohjanmaan Ensihoitajien henkilöstöyhdistys ja malleina oikeita ensihoitajia. Kuvista suurimman osan on ottanut Elias Jokiranta.

Ihmiskalenterin koostaminen oli mielekäs projekti, kertovat ensihoitajat Matias Saarento ja Pauliina Lahtinen. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Mikko Salmenkangas osallistui kalenterin tekemiseen kameran edessä ja takana. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Tuotto ensi - ja turvakodin hyväksi

Kalenterista saatava tuotto menee kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodin toimintaan. Rahan kerääminen hyväntekeväisyyteen oli heti selvää, eikä kohteestakaan tarvinnut pitkään neuvotella, kertoo Mikko Salmenkangas.

– Osaltaan henkinen pahoinvointi oli syy miksi tätä lähdettiin tekemään. Pandemia aiheutti sen, mitä me nähdään kentällä. Nuorten pahoinvointi ynnä muu.

Kalenteri on nimeltään ihmiskalenteri. Yksinkertainen nimi on oikeastaan varsin kuvaava. Henkilökalenteri tuntui lähtökohtaisesti vieraalta, kertoo Mikko Salokangas.

– Siitä tuli ihmiskalenteri, jossa ihmiset ovat pääosassa.

Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti 1905.
Osiin kuvista istui myös ensihoidon rekvisiitta. Kuva: Elias Jokiranta

Enemmän aiheesta:

Valtimolaiset äidit poseeraavat rohkeissa kalenterikuvissa - taustalla on viesti tytöille ja nuorille naisille

Sähköinen kalenteri ei ole syönyt paperialmanakan suosiota

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle