Hyppää sisältöön

Hyvällä tuulella

Tuulivoima tuottaa pian enemmän sähköä kuin ydinvoima. Sen ei pitänyt olla mahdollista, sanoi moni vielä joitain vuosia sitten. Miten niin oikein kävi?

Tunnelma on iloinen, ihmiset halaavat. Nuoria ja naisia näkyy tummapukuisten, keski-ikäisten miesten joukossa.

Energia-alan kokoontumisessa se ei ole aivan tavallinen näky.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen vuosittainen juhlaseminaari on myyty loppuun viimeistä lippua myöten.

Etujärjestön toimitusjohtaja Anni Mikkonen on sananmukaisesti hyvällä tuulella. Niin hän myös allekirjoittaa sähköpostinsa.

Kun Mikkonen aamuisin katsoo ikkunasta ulos, hän huomaa ensimmäisenä, tuuleeko.

Joka aamu hän myös katsoo verkkoyhtiö Fingridin sivuilta (siirryt toiseen palveluun), paljonko tuuli tuottaa sähköä.

Haastattelupäivänä, lokakuun myrskyjen aikaan, tuulen pyörittämät turbiinit tuottivat suomalaiskoteihin ja teollisuudelle reilun 2 300 megawatin teholla sähköä tunnissa.

Samana päivänä ydinvoima tuotti 3 800 megawatin teholla. Yhteensä sähköä syntyi noin 8 500 megawatin teholla.

Tuulivoimaväellä on syytä juhlaan.

Kun sähkön tuonti Venäjältä on lakannut ja Olkiluoto 3:n käyntiin saaminen takkuillut, tuulivoima on noussut energiakriisin ratkaisijan rooliin.

Tuulisimpina päivinä sähköä on syntynyt niin paljon, että kotimainen energiamuoto on työntänyt kalliin maakaasun kokonaan pois Suomen sähkömarkkinoilta.

Saksan maakaasun tuonnin hiipuminen on Venäjän hyökkäyksen vuoksi nostanut sähkön hinnan pilviin Euroopassa.

Lähivuosina tuulivoimasta on myös tulossa suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto Suomessa.

Sen ei pitänyt olla mahdollista. Tai niin moni ajatteli vain joitain vuosia sitten.

Anni Mikkonen kävi eduskunnan talousvaliokunnan kuultavana lokakuussa. Eduskunta hyväksyi lain vihreän energian eli muun muassa tuulivoiman muita nopeammasta lupakäsittelystä tällä viikolla. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kun Mikkonen aloitti Tuulivoimayhdistyksessä, hän oli sen ainoa työntekijä.

Yhdistys oli perustettu 1980-luvulla, mutta sitä pidettiin propellipäiden puuhasteluna, muutamien tutkijoiden höyrypäisenä ideana.

Tuulivoimaa ei vielä rakennettu Suomeen, eikä osaamista ollut. Mikkosenkaan koulutustausta ei ole energia-alalla.

– Tuulivoima oli niin pientä, että ajattelin ensin, kannattaako yhdistykseen lähteä töihin lainkaan, ympäristötiedettä opiskellut Mikkonen sanoo.

Hän muistaa erityisen hyvin mainoksen eräässä lehdessä samoihin aikoihin. Mainokseen on painettu siteeraus nimettömältä energia-alan asiantuntijalta.

Tuulivoimasta ei koskaan tule kannattavaa tuotantomuotoa Suomessa, siinä lukee. Mikkonen ei vieläkään tiedä, kuka mainoksen takana oli.

Nyt Mikkonen on ennätysvauhtia vauhtia kasvavan alan ykköslobbari. Käänne on tapahtunut niin nopeasti, että jopa edelläkävijät ja alkuaikojen propellipäät ovat hieroneet silmiään.

Tuoreet luvut ovat hätkähdyttäviä.

Kuluvan vuoden loppuun mennessä tuulivoiman teho nousee kaikkien aikojen ennätykseen. Tuulivoima voi tuottaa enimmillään 5 200 megawatin teholla sähköä.

Vuonna 2026 tuulivoima ylittää ydinvoiman. Silloin tuulivoiman voi Fingridin arvion mukaan tuottaa lähes 14 000 megawattia sähköä.

Kun Olkiluoto 3 saadaan käyttöön, ydinvoima tuottaa reilut 4 500 megawattia. Tuulivoiman teho vaihtelee tuulen mukaan, enimmäistehosta saadaan irti reilu kolmannes.

Jopa Mikkonen on yllättynyt. Tuulivoimayhdistys teki seitsemän vuotta sitten arvion, jonka mukaan 14 000 megawatin rajan piti mennä rikki vasta vuonna 2030.

Mikkosen mukaan koko kasvu on tapahtunut vain parissa vuodessa.

Vielä 2018 tilastoissa näkyy nimittäin pyöreä nolla. Silloin tuulivoimaa ei rakennettu Suomeen lainkaan.

Moni oli tiputtanut hanskat ja lähtenyt alalta kokonaan. Mitä siis oikein tapahtui?

Tuulivoimayhdistyksen järjestämä seminaari lokakuussa oli myyty loppuun. Mikkosen vieressään lavalla on yhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie. Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kun tuulivoiman alkuaskeleita Suomessa etsii, jäljet johtavat tuttuun energiapolitiikan suunnannäyttäjään, EU:hun.

Vuonna 2007 uusiutuva energia teki vasta tuloaan. Euroopan unionin jäsenmaat laativat ensimmäisiä sitovia ilmastotavoitteitaan.

Suomen osaksi lankesivat luvut, joita pidettiin tuolloin kovina: uusiutuvan energian osuus pitäisi olla 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

Vertailun vuoksi: nyt vastaava tavoite on vähintään 51 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ministeriöiden virkahenkilöt ja poliitikot laskivat ensimmäisenä metsistä saatavan bioenergian määrää.

Viivan alle jäi selvä tulos: vaikka biomassaa poltettaisiin voimalaitoksissa niin paljon kuin mahdollista, se ei riittäisi täyttämään uusiutuvan energian tavoitetta.

Tarvittiin kokonaan uusia energiamuotoja. Muualla Euroopassa, erityisesti Saksassa, oli jo tartuttu tulivoimaan.

Muut maat olivat antaneet uudelle alalle vauhtia syöttötariffin avulla. Se tarkoittaa valtion suoraa tukea tuulivoimalan perustamiseen.

Aikaisemmin liikkeelle lähteneet maat pitävät nyt kärkeä tuulivoimatilastoissa.

Tanska alkoi panostaa tuulivoimaan jo ennen Saksaa, öljykriisin seurauksena 1970-luvulla. Siellä tuulivoima kattaa Euroopan suurimman osuuden sähkönkulutuksesta.

Suomessa hallitus päätti tehdä samoin. Uusi energiamuoto olikin pitkään otsikoissa lähinnä avokätisten tukimiljardien takia.

Tuulivoimalle on energiaviraston mukaan vuosien saatossa maksettu yhteensä 1,47 miljardia euroa tukea.

Tariffista päätti kauppa- ja teollisuusministerinä tuolloin toiminut, nykyinen europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen.

– Ei ollut pienintäkään mahdollisuutta, että tuulivoima olisi lähtenyt käyntiin ilman syöttötariffia. Ei se ollut missään lähtenyt, Pekkarinen (kesk.) sanoo nyt.

Mauri Pekkarinen esitti kauppa- ja teollisuusministerinä hallitukselle, että tuulivoima saisi valtion tukea. Ilkka Kanerva, Pekkarinen ja Paavo Väyrynen tiedotustilaisuudessa vuonna 2007. Kuva: Lehtikuva

Viro on hyvä esimerkki.

Anni Mikkonen kertoo, että vielä 2000-luvun alussa Suomi ja Viro kilpailivat siitä, kumpi rakentaa enemmän tuulivoimaa.

Välillä Viro meni Suomen ohi. Kunnes Suomi otti käyttöön syöttötariffin.

Viro jäi lähtökuoppiin. Viime vuoden lopussa Virossa oli 320 megawattia tuulivoimaa, kun Suomessa vastaava määrä oli kymmenkertainen.

Pekkarinen mielestä tuulivoiman kasvusta voi kiittää Saksaa.

Samaa maata on parjattu koko akuutin energiakriisin yhdeksi syypääksi.

Saksaa on syytetty sitoutumisesta Venäjän maakaasuun, joka nostaa parhaillaan sähkön hintaa koko Euroopassa. Päätös luopua ydinvoimasta jo vuonna 2011 oli monen mielestä väärä.

Ydinvoimapäätös poiki maassa massiivisen energiauudistuksen, jossa 80 prosenttia energiasta päätettiin tuottaa uusiutuvilla.

Käänne tarkoitti käytännössä, että eurooppalainen talousmahti satsasi satoja miljardeja euroja tuulivoiman kehitykseen ja tutkimukseen.

– Alan teknologinen kehitys nytkähti sen vuoksi kunnolla liikkeelle, Pekkarinen sanoo.

Tuulivoimayhtiö Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri kertoo saaneensa uskon tuulivoimaan juuri Saksasta.

Sulameri kertoo, että kun hän haki nykyistä työtänsä, hän oli yhtiön ainoa työntekijä. Sulameren tausta on kone- ja automaatiotekniikassa.

– Tuulivoima ei tuohon aikaan kiinnostanut energia-alan osaajia Suomessa, hän sanoo.

Suomen Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri istuu tuulivoimalan valvomossa. Sieltä käsin voi havaita esimerkiksi tekniset viat tai pysäyttää voimalan tarvittaessa. Kuva: Jussi Vierimaa / Yle

Suomalaista tuulivoimaa odotti kuitenkin takapakki.

Vuonna 2015 pidettiin eduskuntavaalit. Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja meni hallitukseen.

Tuulivoiman tukeminen ei miellyttänyt konservatiivista puoluetta, ja hallitus päätti puolueen esityksestä sulkea syöttötariffin tuulivoimalta.

Alkuinnostus hiipui. Vuosina 2016 ja 2017 rakennettiin vielä tuulivoimalat, jotka oli jo ehditty hyväksyä syöttötariffiin.

Sitten koko ala hiljeni kokonaan.

Mikkonen sanoo, että hallituksen päätös tuli puun takaa.

– Ajattelimme, että tuulivoimaa tarvitaan uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa ja olisimme siksi suojassa.

Epätietoisuus synnytti kuitenkin tilanteen, jossa tuulivoima alkoi kasvaa.

Sen seurauksena tuulivoimasta tuli taloudellisesti kannattavaa, markkinaehtoista toimintaa.

Ratkaiseva oli kryptinen kirjainyhdistelmä: PPA, Power Purchase Agreement eli pitkäaikainen sähkönostosopimus.

Se tarkoittaa, että jokin toimija sitoutuu pitkäksi aikaa ostamaan sähköä yhdeltä tuottajalta.

Kun metallialan jättiyritys Boliden solmi pitkäaikaisen sopimuksen tuulivoimalan kanssa Ruotsissa, Anni Mikkonen hakeutui sopimusten välittäjän juttusille eräässä seminaarissa. Oli syksy 2017.

Voisko pitkäaikaisia sopimuksia tuulisähkölle saada myös Suomeen, Mikkonen kysyi.

Ei onnistu, teillä on liian kovat kustannukset, välittäjä vastasi Mikkosen mukaan.

Seuraavana vuonna tilanne yhtäkkiä muuttui.

– Näin saman henkilön ja hän sanoi, että tilanne olikin eri. Sopimuksia oli tulossa, Mikkonen kertoo.

Ratkaisevan askeleen Suomessa otti Google.

Maailman suurimpiin kuuluva verkkoyritys solmi sopimuksen kolmen suomalaisen tuulivoimalan kanssa. Sen jälkeen perässä seurasi muita suuryrityksiä, esimerkiksi Neste ja Boliden.

Suomen toistaiseksi ainoa merituulivoimala sijaitsee Tahkoluodossa Porissa. Kuva: Jussi Vierimaa / Yle

Mikkonen näkee sopimukset vedenjakajana.

– On aika ennen niitä ja aika niiden jälkeen. Pitkäaikaisilla sopimuksilla oli suuri merkitys. Ne olivat sillanrakentajia markkinaehtoiseen toimintaan.

Sopimuksia solmitaan yhä, mutta nykyään homma toimii myös täysin markkinoiden varassa.

Tuulivoimaloita perustetaan ilman mitään tukia ja etukäteen sovittuja ostajia, ja sähkö myydään suoraan pörssiin. Näin toimivat muutkin sähköntuottajat.

Tämä vuosi on myös ensimmäinen, jolloin yhtään tukieuroa ei ole tarvinnut maksaa. Se tosin johtuu korkeista, energiakriisin aiheuttamista sähkön hinnoista.

Sulameren mukaan tuulivoiman kasvun takana on tekninen kehitys.

Kun ensimmäiset tuulivoimalat olivat muutamia kymmeniä metrejä korkeita, nyt rakennettavat voimalat kohoavat yli 200 metrin korkeuteen.

Lapojen väli pyyhkii ilmaan ympyrää, jonka halkaisija on jopa 170 metriä. Se nappaa mukaansa enemmän tuulta kuin edeltäjät vielä muutamia vuosia sitten.

Korkeat tornit voivat pituutensa ansiosta sijaita vaikka keskellä metsää. Niitä varten ei enää tarvitse löytää avaraa tilaa.

Mutta jos kehitys on ollut nopeaa, myös ongelmat ovat olleet nopeasti edessä.

Liian nopeasti, sanoo moni. Myös Mikkosen mielestä aikaa olisi tarvittu enemmän.

– Luulin, että vielä ei olisi aika tälle keskustelulle säätövoiman riittävyydestä ja hintojen voimakkuudesta, hän sanoo.

Kovinta arvostelua on syksyn aikana herättänyt juuri hinnan vaihtelu.

Tuulivoiman perusongelma on tullut kaikille tutuksi.

Kun ei tuule, sähköä ei synny ja kalliimmat tuotantomuodot määräävät sähkön hinnan markkinoilla. Kun tuulee kovaa, hinta painuu jopa nollaan.

Tuulisten päivien sähkö pitäisi pystyä ottamaan talteen tuulettomien varalle. Taloudellisesti kannattavaa tekniikkaa varastointiin ei kuitenkaan vielä ole markkinoilla.

Tuulivoiman määrä on myös täyttänyt sähköverkon äärimmilleen. Sähköä olisi tarjolla niin paljon, että kaikki ei mahdu verkkoon.

Sulameren mukaan Suomen Hyötytuulellakin on hanke, joka ei ole saanut liittymislupaa.

Hän uskoo, että suurimmat mahdollisuudet tuulivoimalle ovat merellä. Sinne voitaisiin rakentaa paljon suurempia voimaloita kuin maalle.

Haitta maisemalle ja ympäristölle olisi pienempi. Lähes kaikista maalle rakennettavista tuulivoimaloista valitetaan oikeuteen.

Luvat merituulelle ovat Metsähallituksen takana, joka hallinnoi aluevesiä. Ne ovat olleet tiukassa.

Suomessa on yhä vain yksi, Porin Tahkoluodossa toimiva merituulipuisto.

– Metsähallituksella on oma toimintatapansa ja tällä hetkellä se näyttää olevan ristiriidassa nopean merituulirakentamisen kanssa, Sulameri sanoo.

Metsähallitus ei ole suostunut solmimaan vuokrasopimuksia merelle muutaman vuoteen. Sen sijaan se valmistelee kilpailutusta, jolla toimijat valittaisiin.

Katso videolta, miten Toni Sulameri ennustaa tuulivoiman tulevaisuutta

Sulameren usko on kuitenkin tallella. Hän tekee ennustuksen: tulevaisuudessa kaikki suomalaisten tarvitsema sähköenergia on mahdollista tuottaa tuulella.

Ydinvoimaakaan ei tarvittaisi sään vaihteluiden varalta, jos varastointi saataisiin mukaan kuvioon.

– Muutos tapahtuu koko ajan, paljon nopeammin kuin kukaan ymmärtää, hän sanoo.

Tilastoissa näkyy myös jotain, joka saattaa pyöräyttää energiapalapelin jälleen uuteen asentoon.

Vastoin kaikkia odotuksia aurinkovoiman rakentaminen kasvaa kovaa vauhtia.

Ensimmäiset, teollisen mittakaavan sopimukset sähköverkkoon liittymisestä on hiljattain tehty.

Fingrid arvioi, että aurinkovoimaa tullaan rakentamaan satojen megawattien vuosivauhtia.

Tuuli ja aurinko olisivat Suomessa hyvä pari. Syksyllä ja talvella sähköä tuottaisi tuuli, keväällä ja kesällä taas aurinko.

Juttua varten on haastateltu myös energiatuotannon johtaja Jari Kostamaa Energiavirastosta ja strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilää Fingridiltä.

Juttua korjattu 4.12.2022 klo 19.05. Jutussa luki, että perussuomalaiset olisi noussut vuoden 2015 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Juttua korjattu 5.12. klo 8.30. Muokattu energiaksiköitä: megawattia tunnissa korjattu muotoon megawatin teholla.

Juttua korjattu 7.12. klo 14.40. Tarkennettu lausetta, jossa sanottiin, että tuulivoima tuottaisi lähes yhtä paljon sähköä kuin ydinvoima.