Hyppää sisältöön

Sairaanhoitajia töihin välittävän firman johtaja kertoo työnantajien ennakkoluuloista: ”En haluaisi nykypäivänä nähdä tällaisia viestejä”

Kenian valtio maksaa noin 450 opiskelijan koulutuksen Suomessa. Opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa syksyllä.

Kenialaiset Jonathan Kipkemei, Dickson Kipkoech ja Dorine Kiprotich ovat opetelleet ensiapua ja elvytystä osana koulutustaan. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Luokan pöydän ympärille on kokoontunut vajaat parikymmentä kenialaista opiskelijaa. Dickson Kipkoech lukee lautapelin ohjeita ääneen muille: Both teams roll the dice. Molemmat joukkueet heittävät noppaa.

Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoito-opiskelijat pelaavat peliä, joka opettaa lääkkeiden käyttöä. Joukkueet keskustelevat oikeista vastauksista englanniksi. Kysymyskortissa kysytään, millä lääkkeellä hoidetaan parasetamolimyrkytystä. Se on yleisesti käytetty kipulääke.

Vantaan Tikkurilassa sairaanhoitajiksi opiskelevat kenialaiset ovat saaneet jo Keniassa hoitajan koulutuksen. Siksi Dorine Kiprotich osaa vertailla suomalaisen ja kenialaisen koulutuksen eroja.

– Rakastan opintojani Suomessa. Keniassa koulutus oli opettajavetoista. Täällä ollaan opiskelijakeskeisempiä ja keskustelemme paljon, hän sanoo.

6 400 kilometrin päässä kotoa

Suomeen tulleet opiskelijat ovat pääosin kotoisin Uasin Gishun maakunnasta.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Kenian valtio maksaa noin 450 opiskelijan kolme ja puoli vuotta kestävän koulutuksen Suomessa. Sopimuksen koulutuksesta Kenian kanssa teki koulutusvientiä edistämään perustettu EduExcellence, jonka omistavat yhdessä ammattikorkeakoulut Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia.

Sopimuksen arvo on kymmenen miljoonaa euroa. Laurean kehitysjohtaja Teemu Ylikosken mukaan Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia.

– Meillä on ministeriöstä saatu selkeä tavoite. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää pitää kasvattaa työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Sopimus koskee sairaanhoitajan, fysioterapeutin ja informaatioteknologian alempia korkeakoulututkintoja Laureassa ja Metropoliassa ja lähihoitajan tutkintoa Jyväskylän Gradiassa.

Sairaanhoitajiksi kouluttautuu Laureassa parisataa kenialaista. Suomen kielen opiskelu alkoi jo Keniassa, ja Suomessa opinnot käynnistyivät tänä syksynä.

Ääneen lausuttu toive on, että osa opiskelijoista jäisi valmistuttuaan Suomeen töihin. Syytä olisikin, sillä hoitajista uhkaa tulla lähivuosina huutava pula.

Opiskeluun kuuluvan työharjoittelun takia kenialaiset opettelevat suomea, vaikka itse koulutus on englanniksi. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Maahanmuuttajia tarvitaan hoitoalalla

Hoitoalalle tarvitaan seuraavan 15 vuoden aikana jopa 200 000 uutta työntekijää. Syynä on sekä työntekijöiden eläköityminen että iäkkäiden hoidettavien määrän kasvu.

Suomalaisista oppilaitoksista ei valmistu tällä hetkellä riittävästi uusia hoitajia, joten tarvitaan muita ratkaisuja. Esimerkiksi lähihoitajien koulutuksessa jää joka ikinen vuosi aloituspaikkoja täyttämättä.

Laureaan saattaa ensi vuonna tulla lisää muutamia satoja ulkomaisia hoitoalan opiskelijoita. Laurean johtaja Ylikosken mukaan asia varmistuu alkuvuodesta.

Sote-alan henkilöstövälitysyrityksen Hoiwan perustajan ja toimitusjohtajan Fadumo Alin mukaan maahanmuuttajat työllistyvät hoitoalalle hyvin.

Ali on palkittu Espoossa vuoden 2022 yrittäjänä. Yksi perustelu oli se, että hän on onnistunut työllistämään vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia.

Ali sanoo syyn olevan yksinkertainen.

– En koe, että hoitoalalla on vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia, koska he työllistyvät hyvin tällä alalla. Me olemme ennakkoluuloton firma, joka ei katso ihmisen taustaa, vaan osaamista.

Espoolainen Fadumo Ali perusti Hoiwa Oy:n reilut kaksi vuotta sitten. Nyt sen listoilla on jo noin 4 200 työntekijää. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Fadumo Ali käy pari kertaa viikossa Hoiwan toimistolla Espoon Leppävaarassa, jossa hän tekee töitä kansainvälisen liiketoiminnan kehityksestä vastaavan Satu Nevalaisen kanssa. Yritys suunnittelee toiminnan laajentamista ulkomaille. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Hoitoalalla on vielä ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan

Euroopan muuttoliikeverkoston raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan verrattain korkeasta koulutusasteesta huolimatta merkittävä osa erityisesti maahanmuuttajanaisista on työelämän ulkopuolella.

Työvoimatilastojen mukaan Suomessa asuvien kolmansien maiden eli EU:n ulkopuolelta tulleiden naisten työllisyysaste oli vuonna 2020 vain 41 prosenttia, kun se on muuten naisilla 72 prosenttia Suomessa.

Joillakin työnantajilla on ennakkoluuloja, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, sanoo Hoiwan toimitusjohtaja Fadumo Ali.

– Asiakas kyseli viestissään, onko meillä listoilla yhtään suomea sujuvasti puhuvaa hoitajaa. En haluaisi nykypäivänä nähdä tällaisia viestejä. En ymmärrä, miksi pitää korostaa sujuvaa suomen kielen puhumista.

Häntä säälittää, kun ihmiset joutuvat hakemaan töitä sellaisilta työnantajilta, jotka eivät palkkaa heitä nimen takia – vaikka he osaavat suomea.

Ammattikorkeakoulu Laurea on keskustellut yhteistyöstä Hoiwan kanssa. Hoiwa auttaisi saamaan asiakasyrityksistä harjoittelupaikkoja opiskelijoillle.

Apu on tarpeen, sillä sairaanhoitajaopiskelijoilla on ollut vaikeuksia löytää harjoittelupaikkoja pääkaupunkiseudulta.

Kenialaiset opiskelevat joka viikko suomea.

– Haluaisin jäädä Suomeen töihin, jos opin kielen. Jos kieli on ongelma, menen töihin muualle Eurooppaan. Saatan myös palata kotiin ja auttaa kehittämään Kenian terveydenhuoltoa, Dickson Kipkoech sanoo.

Vaikka ulkomailta Suomeen tullut opiskelija suorittaa työharjoittelunsa täällä, se ei takaa, että hän jäisi Suomeen töihin. Hoitajapulasta kärsii moni maa, minkä kenialaiset opiskelijat tietävät.

– Koulutus syventää osaamistamme, ja saamme pätevyyden työskennellä Euroopassa, sanoo hoitajana Keniassa jo työskennellyt Dorine Kiprotich.

Kenialaiset sairaanhoito-opiskelijat kertovat, mikä saisi heidät jäämään töihin Suomeen.

Kenialaiset luokkakaverit ovat kuin perheenjäseniä

Laurean Porvoon toimipisteessä opiskeleva Jonathan Kipkemei on vaihtamassa alaa.

Hän opiskeli aiemmin kemianteollisuutta Keniassa. Kaksi vuotta sitten syntyi halu opiskella sairaanhoitajaksi.

– Päätin ryhtyä hoitajaksi koronapandemian aikana. Osa hoitajista oli todella kovilla, kun potilaita oli niin paljon. Mietin, voisinko myös minä tehdä osani, Kipkemei kertoo.

Myös Keniassa on pula hoitajista, ja siksi valtio maksaa opiskelijoiden koulutuksen Suomessa.

Samaan aikaan Suomessa toivotaan, että osa hoitajista jäisi tänne töihin. Asiasta on Laurean kehitysjohtaja Teemu Ylikosken mukaan keskusteltu koulutuksen tilaajan kanssa.

– Kenialaiset tunnistavat sen, että jokainen opiskelija voi valita, mihin suuntaa. He ovat tietoisia, että kaikki eivät palaa kotimaahan valmistuttuaan. He uskovat, että ulkomaillekin jäävät työntekijät tukevat rahallisesti kotimaahan jääneitä sukulaisia, Ylikoski sanoo.

Opiskelijoiden mukaan Suomeen sopeutumisessa on auttanut se, että ympärillä on ollut muita kenialaisia. Dickson Kipkoechista tuntuu kuin ympärillä olisi perheenjäseniä. Hän aikoo viettää joululoman Suomessa.

Dorine Kiprotich sanoo, että sopeutuminen voisi olla raskasta, jos hän olisi tullut yksin Suomeen. Se helpottaa, kun tietää, että muillakin on samoja ongelmia.

– Pidän Suomea hyvin rauhallisena, vaikka sää ja ruoka ovatkin haastavia. Olisi ihanaa saada jäädä tänne tekemään töitä sairaanhoitajana.

Juttua täsmennetty klo 11.05: Osaa Hoiwan välittämistä hoitajista saatetaan syrjiä työnhaussa, vaikka he osaavat suomea.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10. joulukuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle