Hyppää sisältöön

Kiasma-kuohunta: Näin Poju Zabludowicz vastaa taiteilijoiden syytteisiin yhteyksistä asekauppaan ja apartheidiin

Zabludowicz pitää taiteilijoiden boikottia väärään tietoon perustuvana henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Kiasman tukisäätiön mukaan Zabludowiczin selvitys on riittävä.

Poju Zabludowich kuvattuna vuonna 2017. Kuva: Richard Young / All Over Press
Marika Kataja,
Jonni Aromaa,
Anton Vanha-Majamaa

Nykytaiteen museo Kiasman ympärillä kuohuu. Jo melkein sata suomalaista nykytaiteilijaa on ilmoittanut boikotoivansa museota, kunnes miljardööri ja taiteentukija Chaim ”Poju” Zabludowicz luopuu paikasta Kiasman tukisäätiön hallituksessa.

Taiteilijat syyttävät Zabludowiczin tukeneen Israelin valtion palestiinalaisia kohtaan harjoittamalle politiikaa, jota ihmisoikeusjärjestö Amnesty on kuvannut apartheidiksi.

Lue tapauksesta tarkemmin täältä.

Yle sai Poju Zabludowiczilta sähköpostitse lausunnon, jonka julkaisemme kokonaisuudessaan. Alla alkuperäinen englanninkielinen lausunto, suomennos Ylen tekemä.

Poju Zabludowiczin lausunto: Kiasman tukisäätiön perustajajäsenenä uskon museon merkitykseen itsenäisenä ja osallistavana tilana. Olen ylpeä Suomen kansalainen, holokaustin pakolaisten lapsi; pakolaisten, joille annettiin koti demokraattisessa Suomessa. Tämä on väärään tietoon perustuva henkilökohtainen hyökkäys, joka yrittää kyseenalaistaa museon etiikan. Tuen intohimoisesti kahden valtion ratkaisua, joka takaa palestiinalaisten ja israelilaisten oikeudet elää ja työskennellä rauhassa rinnakkain, enkä näe mitään syytä, miksi tällä olisi merkitystä sopivuudelleni Kiasman tukisäätiön hallituksen jäseneksi. Itse uskon, että boikotit vahingoittavat rauhanpyrkimyksiä, koska ne asettavat esteitä avoimen vuoropuhelun ja ihmisten välille. Uskon, että museon tulee aina olla vuoropuhelun tila.

Poju Zabludowicz, 1. päivä joulukuuta 2022

Statement from Poju Zabludowicz: As a founding member of the Kiasma Support Foundation I believe in the importance of the museum as an independent and inclusive space. I am a proud Finnish citizen, a child of refugees from the holocaust who were given a home in a democratic Finland. This personal character attack based on misinformation attempts to call into question the ethics of the museum. I passionately support a Two-State Solution (siirryt toiseen palveluun) that guarantees the rights of Palestinians and Israelis to live and work side by side in peace, and I see no reason for this to be of any importance in my suitability for a place on the board of the Kiasma Support Foundation. Personally, I believe that boycotts harm the prospects of peace, as they put up barriers between an open dialogue and the people. I believe that a museum should always be a space for dialogue.

Poju Zabludowicz, 1 Dec 2022

Pojun kanssa keskusteltu

Kiasman tukisäätiö kerää museolle varoja ja tekee taidelahjoituksia. Zabludowicz on säätiön pitkäaikaisin jäsen.

Tukisäätiön puheenjohtaja, taidekeräilijä Pekka Lehtinen myöntää, että tukisäätiö yllättyi voimallisesta mielenilmauksesta.

– Tukisäätiö on kieltämättä ollut yllättynyt näin voimakkaasta yhteen hallituksen jäseneen kohdistuvasta kampanjasta, Lehtinen sanoo Ylelle puhelimitse Hollannista.

Lehtisen mukaan taiteilijat nostivat asian esiin ensimmäistä kertaa jo kesällä 2021. Hän arvelee, että tuolloin asia jäi taiteilijoiden mukaan liian vähälle huomiolle, ja sen vuoksi se nousi isommalla voimalla esille nyt. Mielenilmausta käsiteltiin tukisäätiön hallituksessa jo tuolloin.

– Olemme hallituksessa perusteellisesti keskustelleet Pojun kanssa taiteilijoiden esittämistä väitteistä. Pojulta saamiemme vastausten perusteella hänen suhteensa Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin sekä hänen konkreettinen roolinsa tähän liittyen on hyvin toisenlainen kuin taiteilijat ovat meille ja myös julkisesti esittäneet.

Lehtisen mukaan Zabludowicz on kiistänyt hallitukselle antamassaan selvennyksessä, että hän kytkeytyisi asekauppaan ja epäselvään toimintaan konfliktialueilla, kuten taiteilijoiden lausunnossa sanotaan.

– Pojun mukaan hän ja hänen yhtiönsä eivät ole käyneet asekauppaa yli 30 vuoteen. Eivätkä ne ole mukana Länsirannan siirtokuntien liiketoiminnassa tai kiinteistöomistuksessa. Viestintätoimisto Bicomista Poju kertoo irtautuneensa seitsemän vuotta sitten.

Bicom on Zabludowiczin vuonna 2002 perustama Israel-myönteinen lobbaustoimisto, jolle hän on lahjoittanut vuosien saatossa miljoonia euroja. Zabludowicz toimi myös Bicomin puheenjohtajana vuoteen 2013 asti.

Kiasman tukisäätiön Pojulta saaman tiedon mukaan tämä ei ole ollut Bicomin toiminnassa mukana seitsemään vuoteen.

Taiteilijoille tarjottiin mahdollisuutta keskusteluun

Lehtinen korostaa, että Zabludowiczilla on yhä tukisäätiön hallituksen tuki jäsenyydelleen.

– Poju on halunnut jatkaa tukisäätiön hallituksessa. Hallitus on tehnyt päätöksen että hän voi jatkaa hallituksen uuden toimikauden ajan.

– Meidän säätiö on moniarvoinen yhteisö, jossa jokaisella on oikeus omiin poliittisiin mielipiteisiinsä. Se, mikä meitä yhdistää, on syvä kiinnostus nykytaiteeseen sekä halu tukea ja auttaa Kiasmaa.

Lehtinen sanoo arvelevansa, että myös Zabludowicz itse on ollut yllättynyt mielenilmauksen voimakkuudesta ja taiteilijoiden haluttomuudesta keskustella. Lehtisen mukaan taiteilijoille on tarjottu mahdollisuutta keskustella Zabludowiczin kanssa suoraan.

– Poju olisi mielellään keskustellut näistä taiteilijoiden näkemyksistä ja väitteistä suoraan heidän kanssa, mutta taiteilijat eivät olleet kiinnostuneita.

Sekä Lehtinen että Kiasman johtaja Leevi Haapala ovat keskustelleet taiteilijoiden edustajien kanssa.

– Olemme toimineet välittäjänä. Olemme välittäneet viestiä tukisäätiöön ja taiteilijoille ja pitäneet yhteisiä palavereita. Taiteilijoilla on oikeus ilmaista mielipiteensä, minkä he tekevät kampanjansa kautta, Haapala sanoo.

Hän toistaa eilisen viestinsä siitä, että museo ei voi ryhtyä yksittäisten ihmisten boikotoimiseen.

– Meidän tehtävämme on noudattaa Kansallisgallerian ohjaavia toimia. Emme voi museona tai Kansallisgallerian osana ryhtyä boikotoimaan tai vastustamaan yksittäistä suomalaista kansalaista, joka ei ole millään pakotelistoilla.

Haapala toivoo, että museo voisi välittäjänä nostaa keskustelun tasoa ja osapuolten ymmärrystä.

– Osapuolet eivät välttämättä vaihtaisi mielipidettään, mutta että he pystyisivät olemaan eri mieltä sivistyneemmällä tavalla.

”On erilaisia ulospääsyjä”

Leevi Haapala muistuttaa, että Kiasmaa pitää ajatella kohtauspaikkana. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Kiasman imagoon kuohunta on joka tapauksessa vaikuttanut. Haapala muistuttaa, että Kiasmaa pitää ajatella kohtauspaikkana.

– Olemme hyvin moniarvoinen yhteisö. Nyt tässä asettuu vastakkain kaksi meille tärkeää yhteistyökumppania eli taiteilijat ja keräilijä. Heidän arvomaailmat ja maailmankuvat eivät kohtaa.

Haapala sanoo pitävänsä taiteilijoiden esiin nostamaa arvokeskustelua tärkeänä. Sitä on käyty hänen mukaansa Kansallisgalleriassa tämän syksyn aikana. Samalla on uudistettu museon omat eettiset ja kestävän kehityksen ohjeet.

Taiteilijat ovat vaatineet, että Zabludowicz jättäisi Kiasman tukisäätiön hallituksen. Mikäli niin ei käy, Haapala kuitenkin toivoo, että tilanne ratkeaisi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Toivomme, että työnseisaus ratkeaisi tavalla tai toisella. Vielä emme tiedä miten. On erilaisia ulospääsyjä, ja toivomme, että ne ulospääsyt voivat olla tätä kenttää rakentavia.

Taiteilijat itse vakuuttavat olevansa valmiita siihen saakka, että Zabludowicz väistyy.

– (Ellei hän eroa), sitten tilanne jatkuu. Ei Kiasman maailma siihen kaadu, eikä meidän. Kysymys ei ole siitä, että haluaisimme kaataa kenenkään maailmoja. Tämä on vahva keskustelunaloitus. Toivomme, että Kiasma lähtee siihen täysillä mukaan, sanoo vaatimuksen allekirjoittanut nykytaiteilija Tellervo Kalleinen.

Vaatimuksen allekirjoittanut nykytaiteilija Tellervo Kalleinen. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Kalleinen odottaa Kiasmalta toimia asian eteen ja selkeiden pelisääntöjen kirjaamista tukisäätiön ja Kiasman välillä. Tärkeää olisi saada läpinäkyvää tietoa siitä, millaista yksityistä rahaa säätiön ja museon välillä liikkuu ja millainen eettinen perusta sillä on.

Kalleisen mukaan Zabludowicz on noussut taiteilijoiden hampaisiin siksi, että monilla on alalla ”vahva sosiaalinen omatunto”.

– Täällä ollaan herkkiä asioille kuten oikeudenmukaisuus ja vallankäyttö. Nehän ovat myös hyvin monen taiteen teemojen keskiössä. Sitä kautta myös museot mielellään ottavat esille tällaisia diskursseja taiteen kautta, Kalleinen sanoo.

– Vaarana on kaksinaismoralismi, että taiteen kautta puhutaan yhtä mutta rakenteiden tasolla tapahtuu toista. Toivomme, että nämä asiat saadaan paremmin synkkaan.

Suosittelemme sinulle