Suomalainen urheiluyleisö hullaantui viime kesänä seiväshyppääjä Wilma Murrosta ja estejuoksija Topi Raitasesta. Kummankaan Euroopan mestarin laji ei ole kuitenkaan näkyvästi esillä kotimaisen GP-sarjan ensi kesän kisakalenterissa.
GP-kisoja on ensi kaudella viisi. Naisten seiväs ja miesten 3 000 metrin esteet ovat ohjelmassa kuitenkin vain kerran. Naisten seiväs on Oulussa ja miesten esteet on Joensuussa.
Viime kesänä naisten seiväskisoja oli kaksi, mutta miesten estekisoja ei vastaavasti yhtään.
Myös monien muiden viime kesän suomalaisten kärkinimien lajeja on GP-kalenterissa harvakseltaan. Naisten 400 metrin aidat ja naisten moukari ovat ohjelmassa kahdesti.
Taustalla on se, että Suomen kirkkaimmat tähdet haluavat kilpailla kovatasoisissa kisoissa ulkomailla.
Murron tavoitteena on kiertää ensi kesänä Timanttiliigaa. Myös Raitanen menee kansainvälisen kisakalenterin ehdoilla, mutta hän aikoo osallistua Joensuun estekisaan.
400 metrin aitojen SE-nainen Viivi Lehikoinen kilpailee paljon ulkomailla. Joensuun GP-kisojen promoottori Tuomo Lehtinen myöntää, että kärkiurheilijoiden tähtääminen kansainvälisiin kisoihin vaikuttaa ainakin osaltaan siihen, miten kyseiset lajit ovat edustettuna GP-sarjassa.
– Meillä on nyt niin kovia urheilijoita, jotka kisaavat Timanttiliigassa, jos he sinne pääsevät. Niin se on mennyt aina, Lehtinen sanoo.
GP-kisat ovat toki vain yksi osa kotimaista kilpailukalenteria. Alkukesästä kotimaisia kärkikisoja ovat myös Paavo Nurmen kisat sekä Kuortaneella pidettävä World Athleticsin hopeatason osakilpailu. GP-kisat kuuluvat Kansainvälisen yleisurheiluliiton pronssisarjaan eli C-kategoriaan.
Paavo Nurmen kisojen ja Kuortaneen kisojen lajikattaus ei ole vielä selvillä, mutta kummassakin on todennäköisesti naisten seiväs ja Turussa miesten estekisa. Kuortaneella on ollut viime vuosina 1 500 metrin kisa, johon Raitanen on usein osallistunut.
– Wilma haluaa kiertää kovimmat kansainväliset kisat. Se on selvä, että Kuortane ja Turku ovat Wilman ohjelmassa kotimaisista kisoista, Murron manageri Tero Heiska kertoo Yle Urheilulle.
Mahdollisia päällekkäisyyksiä
Naisten seiväs on tällä hetkellä Suomessa sellainen laji, jossa on kolme kansainvälisen tason urheilijaa. Viime kesänä Espoon GP-kisoissa nähtiin kaikkien aikojen kovatasoisin suomalaiskilpailu, kun Murto, Elina Lampela sekä Saga Andersson ylittivät 445 tai enemmän.
Koko kolmikko oli mukana myös sekä EM-kisoissa että MM-kisoissa. Heidän lisäkseen lajissa on Silja Anderssonin ja Tuuli Järvisen kaltaisia nuoria lupauksia.
EM-kisoissa finaaliin yltänyt Lampela sanoo, että hänkin aikoo kisata ensi kesänä ulkomailla. Hän kuitenkin myöntää, että yksi GP-kisa naisten seiväshypylle ihmetyttää.
– Ehkä olin vähän yllättynyt siitä, että naisten seiväs on vain yhdessä kisassa. Meitä on kuitenkin siinä kolme kansainvälisen tason urheilijaa, Lampela toteaa.
Jari Töykkä vastaa GP-sarjasta Suomen Urheiluliiton puolesta. Hän uskoo, että naisten seiväskisojen vähäisyyden syynä on samassa ajankohdassa olevat kansainväliset kisat.
– Ei ole kysymys siitä, että haluttaisiin tietoisesti välttää naisten seiväshyppyä. On enemmän kyse siitä, että naisten seiväskisat ovat kansainvälisesti niin lähekkäin, että urheilijat kilpailevat todennäköisesti muualla.
– Todennäköisesti on käynyt niin, että seiväskisoja on päällekkäin ja Wilma Murto ei tule kilpailemaan samaan aikaan Suomessa.
Kisaohjelman laatimista vaikeuttaa se, että ensi kesän Timanttiliigan lajiohjelma ei ole vielä selvillä.
– Pronssitason kisalajit piti päättää viime kuun loppuun mennessä. On hiukan arpapeliä, mitä lajeja on ylemmän kategorian kisoissa. Aiemman historian pohjalta voidaan arvioida, mitä lajeja niissä voisi olla. Tietysti myös muita kansainvälisiä kisoja on katsottu.
Huoli nuorista
Naisten 400 metrin aidat on laji, jossa on tällä hetkellä paljon potentiaalia myös Viivi Lehikoisen takana. Viime kesänä aikuisten arvokisatasolla debytoinut Kristiina Halonen juoksi MM-kisoissa ennätyksensä ja ylsi EM-kisoissa välieriin.
Lajissa on paljon kovia lahjakkuuksia. Heidi Salminen voitti reilu vuosi sitten nuorten maailmanmestaruuden. Viime kesänä alle 18-vuotiaiden Euroopan tilastossa kaksi suomalaista oli viiden parhaan joukossa. Mila Heikkonen oli kyseisen ikäluokan EM-kisoissa neljäs.
Halonen olisi toivonut GP-sarjaan enemmän 400 metrin aitakisoja juuri nuorten kykyjen takia. Hän muistuttaa, että molemmat GP-kisat ovat loppukesästä.
– Miehissä ja naisissa on tosi hyviä nuoria. Heille ole ehkä vielä oikea paikka lähteä ulkomaille kisaamaan. Heidän olisi tärkeä rikkoa alkukesästä nuorten arvokisarajoja.
– Pienempiä kisoja toki löytyy, mutta Suomen tasolla isomman kategorian kisoja ei alkukesästä oikein ole. Heidän kannaltaan tämä on ikävää.
Halonen selvisi viime kesänä molempiin arvokisoihin rankingin kautta. Hän aikoo kilpailla ulkomailla.
– Jos arvokisoja varten haluaa kerätä pisteitä, pitää olla resursseja hankkia pisteitä muualtakin kuin Suomesta. Sen ainakin tietää, että Suomessa ei tarvitse hirveästi kerätä kisoja.
Urheilijoiden toiveita kuultu
Töykän kanssa kisasarjan kokonaisuutta rakentaa myös Lehtinen. Töykkä kertoo, että kisan järjestäjillä on iso rooli lajiohjelmaa valittaessa. Järjestävät seurat haluavat paikan päälle oman alueensa kovimpia urheilijoita.
Myös lajin suosio vaikuttaa. Suomessa tällainen laji on ollut aina miesten keihäs ja viime vuosina esimerkiksi naisten pika-aidat. Ensi kesän GP-sarjassa miesten ja naisten keihäs ovat ohjelmassa kolme kertaa. Molemmat pika-aidat ovat mukana peräti neljässä GP-kisassa.
Yksi iso osa palapeliä on myös kansainvälinen kilpailukalenteri. Esimerkiksi Jyväskylän GP-kisojen aikaan voi olla jokin Timanttiliigan kisa, jossa on esimerkiksi naisten seiväs.
Töykkä sanoo, että tällaisessa tapauksessa kyseistä lajia ei ole järkevää laittaa GP-kisaan.
Töykän mukaan urheilijoiden toiveita on kuultu kisakalenteria laadittaessa. Yleisurheilijat ry:n edustajat ovat olleet kokouksissa äänessä.
Töykkä sanoo, että yhden lajin rakentaminen yhden vetovoimaisen urheilijan varaan on aina riski. Sellaiset lajit ovat hyviä, joissa on useita kovia ja kiinnostavia urheilijoita. Viime vuosina tällainen laji on ollut naisten pika-aidat.
– Oli varmaa, että tulee hyvä kilpailu, vaikka kaikki parhaat eivät olisi paikalla, Töykkä sanoo.