Hyppää sisältöön

Muistisairauksiin voi vaikuttaa elintavoilla enemmän kuin aiemmin on arvioitu, sanoo muistitutkija Miia Kivipelto

Uusimpien tutkimusten mukaan elintavoilla on merkittävämpi rooli muistisairauden riskin vähentämisessä kuin aiemmin on ajateltu, arvioi geriatrian professori Miia Kivipelto.

Muistipelit, sanaristikot ja sudokut ovat hyvää harjoitusta aivoille. Helsinkiläiset Pirkko Saatola (oikealla) ja Hilkka Viik etsivät puuttuvaa yhdyssanan osaa: esi- ...-matka. Säännöllisesti kokoontuvassa ryhmässä yhdistyvät aivojumppa ja yhdessäolo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Pauliina Happo

Suomessa arviolta 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Sairaus havaitaan usein vasta siinä vaiheessa, kun muutokset aivoissa ovat jo pitkällä.

Eteneviin, aivoja rappeuttaviin muistisairauksiin ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa, joten sairauden ennaltaehkäisevien keinojen ja sairauden syntymekanismien tutkimuksella on merkitystä. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa 60–70 prosenttia muistisairaista.

Uraauurtava suomalainen elintapatutkimus

Suomessa vuonna 2009 käynnistynyt laaja elintapatutkimus on seurannut elintapaohjauksen vaikutusta muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.

Pitkittäistutkimuksessa osoitettiin, että monipuolisella kahden vuoden elintapaohjauksella pystyttiin pienentämään merkittävästi muistisairauden riskiä. Vuonna 2015 julkaistu tutkimustulos oli uraauurtava, sillä siinä osoitettiin ensimmäistä kertaa, että monipuolisella elintapaohjauksella voidaan ehkäistä muistihäiriöiden syntyä ja siirtää niiden alkamista myöhemmälle iälle.

Vuosina 2009–2014 FINGER-tutkimukseen (lyhennys sanoista Finnish Intervention Study to Prevent Cognitive Decline and Disability) osallistuneet noudattivat kahden vuoden ajan monipuolista elintapaohjelmaa, jonka tehoa verrattiin tavanomaiseen terveysneuvontaan. Lisäksi tutkittavat osallistuivat seurantakäynteihin noin viiden ja seitsemän vuoden jälkeen.

Elintapaohjaus sisälsi monipuolista liikuntaharjoittelua ja sosiaalista ryhmätoimintaa, ravitsemusterapeutin ohjaamaa ruokavalioneuvontaa ja aivojen aktivointia erilaisilla harjoituksilla. Lisäksi tutkittavat saivat neuvontaa ja hoitoa verenpaineen, verensokerin ja kolesterolin hallintaan.

– Uusimmat arviot ovat, että noin 40 prosenttia kaikista muistisairauksista liittyisi muokattavissa ja hoidettavissa oleviin riskitekijöihin, sanoo FINGER-tutkimuksen johtaja Miia Kivipelto, joka työskentelee geriatrian professorina Tukholman Karoliinisessa instituutissa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima seurantatutkimus päättyy tämän vuoden lopussa, mutta tutkimusta elintapojen vaikutuksesta jatketaan uusissa jatkotutkimuksissa. Tämän vuoden lopussa on käynnistymässä Kivipellon mukaan tutkimus, jossa tutkitaan diabeteslääkehoidon ja elintapaohjauksen yhteisvaikutusta.

– Tutkimuksessa yhdistetään pitkäkestoinen ja monimuotoinen elintapaohjaus ja diabeteslääke, koska diabeteksen ja Alzheimerin taudin välillä löytyy useita linkkejä, sanoo Kivipelto.

Keski-ikäisen pitäisi kiinnostua

Kivipelto on tehnyt viimeaikaisen tutkimustiedon pohjalta muistisairauksien ehkäisyä käsittelevän tietokirjan, joka on suunnattu aivoterveydestä kiinnostuneille. Kirja pohjaa suurelta osin FINGER-tutkimuksesta saatuihin tuloksiin ja kokoaa yhteen tuoreinta tietoa muistisairauksien tutkimuksesta.

Geriatrian professori Miia kivipelto on tutkinut muistisairauksia yli 20 vuotta. - Kun aloitin tutkimuksen, vahvistettuja riskitekijöitä olivat vain korkea ikä ja geenit. Se sai aikaan aika fatalistisen käsityksen, että mitään ei voi oikein tehdä ja että sairaus tulee, jos tulee, muistelee Kivipelto. Kuva: Pekka Tynell / Yle

Tämänhetkisen tiedon mukaan muistisairauksien taustalla on useita riskitekijöitä, mutta myös niiltä suojaavia tekijöitä. Merkittävimmät riskitekijät ovat ikääntyminen ja geenit. Tutkijan mukaan muistisairaus ei kuitenkaan kuulu normaaliin vanhenemiseen, vaan sairauden riskiin voi monissa tapauksissa vaikuttaa.

Muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä jo 20–30 vuotta ennen kuin muistisairaus puhkeaa, siksi aivoterveydestä huolehtimisesta ei voi aloittaa liian varhain, sanoo muistitutkija.

Resepti muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi on monelta osin hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tai diabeteksen ennaltaehkäisemiseen kehitetyt elintapaohjeet. Tutkimusten mukaan yhden elintavan muutos ei tuo riittävästi hyötyjä, vaan muutokset on tehtävä kaikkialla.

– Kyllä me suosittelemme useita muutoksia samaan aikaan. Tiedetään, että muistisairauksien takana on monia muokattavissa olevia riskitekijöitä, sanoo Kivipelto.

Tiivistettynä ennaltaehkäisyssä on tärkeää kokonaisuus eli: terveellinen ravinto, liikkuminen, aivojumppa, sosiaalinen aktiivisuus ja rentoutuminen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden eli diabeteksen, kolesterolin ja verenpaineen hoitaminen.

Muistisairauden riskitekijät:

  • korkea verenpaine, erityisesti keski-iässä
  • korkea kolesteroli, erityisesti keski-iässä
  • ylipaino keski-iässä
  • diabetes
  • vähäinen liikunta
  • masennus
  • tupakointi
  • vähäinen koulutus
  • runsas alkoholinkäyttö
  • sosiaalinen eristäytyminen
  • huonokuuloisuus
  • aivovammat
  • ilmansaasteet

Uusimmissa tutkimuksissa havaitut riskitekijät:

  • yksinäisyys
  • toivottomuuden tunne
  • stressi
  • univaikeudet
  • huono suunterveys
  • infektiot, esimerkiksi koronavirusinfektio
Seija Heiman ja Helvi Pöyhönen viikottaisella aivojumppakurssilla. Aivojumppa on yksi muistisairauden riskiä pienentävistä tekijöistä arjessa. Monille työssäkävyville itse työ tarjoaa aivojumppaa kylliksi. Ikääntyneillä riittävän haastava aivojumppa pitää muistisairauden riskiä loitolla. Esimerkiksi kahden käden sormiharjoitukset aktivoivat molempien aivopuoliskojen hermoratoja ja yhteistyötä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Muistisairauksilta suojaavat tekijät:

  • terveellinen ja monipuolinen ruokavalio
  • fyysinen aktiivisuus
  • aivojen aktiivinen käyttö
  • sosiaaliset kontaktit
  • koulutus

Lähde: Kivipelto ja Hellènius (2022) Aivoterveys. Viiden sormen ohje. Kuinka pienennät muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä?

Elintapamuutoksista hyötyä myös sairastuneille

Kivipelto muistuttaa, että elintapamuutokset ovat hyödyksi kaiken ikäisille.

– On hyvä lisätä näitä asioita askel kerrallaan eli sanoisin jokainen askel ja pieni muutos auttaa, jos sitä tekee pitkällä jänteellä. Isoa muutosta ei kannata tehdä kerralla, koska se ei ehkä ole pysyvä muutos. Pienillä askelilla ja positiivisella otteella päästään eteenpäin.

Keskittyminen, uuden oppiminen ja muistaminen edistävät aivoterveyttä.

Monipuolisista elintapamuutoksista on Kivipellon mukaan hyötyä myös lievää muistisairautta sairastaville.

– Meillä on alustavaa näyttöä siitä, että näin on. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Tämä paketti toimii myös siinä vaiheessa kun on jo lievä muistisairaus, Kivipelto toteaa.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5.12. klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle