Hyppää sisältöön

Jalkapallon MM-kisojen yllättäjäjoukkue Etelä-Korea on tehnyt jo historiaa – data paljastaa, miten maaleja on tehty tehokkaammin kuin neljä vuotta sitten

Yle Urheilun asiantuntijat Miika Nuutinen ja Jonne Kunnas avaavat, kuinka MM-joukkueet ovat olleet tehokkaita keskityksissä. Etelä-Korea teki jo alkulohkossa historiaa omilla lukemillaan.

Datanurkka: Jalkapallon MM-kisoissa on tehty aiempaa tehokkaamin maaleja keskityksistä.
Miika Nuutinen,
Jonne Kunnas

Yksi jalkapallon MM-kisojen lohkovaiheen pelillisistä ilmiöistä oli keskitykset ja nimenomaan niiden tehokkuus.

Etelä-Korean sekä Ghanan välinen ottelu tarjosi MM-kisahistoriaa keskitysten valossa. Etelä-Korea keskitti 35 kertaa, joista 15 päätyi joukkueen omalle pelaajalle. Vastaavaa lukemaa ei MM-kisahistoriasta löydy. Kisojen yllätysjoukkue Etelä-Korea kohtaa maanantai-iltana Brasilian MM-neljännesvälierässä.

Jalkapallon seuraajilla on varmasti hyvin muistissa kausi 2011–2012, kun Liverpool rakensi joukkueensa vahvasti nojautuen keskityksiin. Liverpool tavoitteli Andy Carrollia sekä kumppaneita vastustajan rangaistusalueelta kauden aikana yhteensä 787 kertaa.

Lukema oli huomattavasti enemmän kuin muilla sarjan joukkueilla. Lopputuloksena neljä syötettyä maalia, joten tehokas tämä tapa ei ollut.

Liverpoolin joukkue oli rakennettu data-analyysin varaan, jonka lopputuloksena oli, että mikäli yhdistetään Carrollin pääpelitaito sekä Jordan Hendersonin sekä Stewart Downingin laadukkaat keskitykset, tulosta tulisi.

Miksi näin ei sitten tapahtunut?

Paljon on kiinni keskitysten laadusta sekä keskitysten lähtöpaikasta. Liverpool muun muassa keskitti tuolloin todella aikaisin ja usein sellaisissa tilanteissa, joissa maalintekoalueelle ei ollut ennättänyt liikkua juurikaan oman joukkueen pelaajia.

Keskitykset kuuluvat edelleen erittäin tärkeänä osana jalkapalloon, mutta tässäkin asiassa korostuu tilannekohtainen toiminta. Myös muutos vuosien saatossa on ollut huomattava.

Pyrimme avaamaan keskitysten merkitystä alkukierrosten perusteella kuluvissa MM-kisoissa.

Miten keskitykset ovat muuttuneet verrattuna 2018 MM-kisoihin?

Keskitysten vertailu 2018 ja 2022 MM-kisojen välillä. Kuva: Bolla – Axel Storbacka

Kun tutkitaan yllä olevaa grafiikkaa, huomataan, että keskityksistä on tullut suhteessa paljon enemmän maaleja kuin Venäjän kisoissa 2018, vaikka niiden määrä ei ole merkittävästi noussut.

Toisaalta avainsyöttöjen määrä ja maaliodottama eivät ole nousseet samassa suhteessa, joten varianssillakin on varmasti oma osansa ja tahti saattaa tasaantua turnauksen edetessä.

Merkittävin eroa selittävä tekijä on keskitysten laatu. Matalien keskitysten osuus on noussut merkittävästi. Matalista keskityksistä on pääsääntöisesti helpompi viimeistellä kuin korkeista. Vastaavasti matalien keskitysten kasvu tarkoittaa sitä, että keskitykset ovat lähteneet lähempää maalia, jotta ne ovat tavoittaneet omat pelaajat.

On myös todettava, että ajoittain on nähty jopa yllättävän hapuilevaa boksin puolustamista, millä on varmasti osansa tässä kehityksessä. Esimerkkinä Australian boksin puolustaminen Ranska-ottelussa, jossa Ranskan hyökkääjillä oli luvattoman helppo työ viimeistellä.

Kaikilla keskityksillä ei haeta suoraan viimeistelypaikkaa, vaan niiden tavoitteena voi olla pääsy alueelle, josta maalisyöttö voidaan antaa tai vastaavasti haastaa sekä pakottaa puolustavan joukkueen pelaajia virheisiin.

Joukkueiden tapa pelata sekä ottelukohtaiset suunnitelmat vaikuttavat tietysti paljon siihen, miten paljon sekä miltä alueilta joukkue pyrkii hakemaan keskityksiä.

Murros keskitysten lähtösijainnissa

Maalin johtaneiden keskitysten alku- sekä päätepisteet. Kuva: Bolla – Axel Storbacka

Keskitykset ovat yksi jalkapallon osa-alue, joka on kokenut muodonmuutoksen viimeisen vuosikymmenen aikana. Niiden merkitys on edelleen iso, mutta parhaat joukkueet keskittävät hyvin eri tavalla kuin aiemmin. Kuten aiemmin todettiin, laukausten tavoin keskitysten sijainnit ovat siirtyneet jatkuvasti lähemmäs maalia.

– Grafiikka osoittaa, että turnauksessa maaliin johtaneet keskitykset ovat lähteneet pääsääntöisesti boksin sivuilta, niin sanotusti syöttöalueilta tai boksin reunoilta. Huomionarvoista myös, että keskitykset on viimeistelty lähes poikkeuksetta parhaalta maalintekoalueelta, Miika Nuutinen toteaa.

Tutkittaessa keskitysten lähtöpaikkoja voidaan keskitystyyppejä jaotella eri tavoin – ne peilautuvat usein joukkueen tapaan pelata sekä luoda uhkaa, mutta vastaavasti tietysti myös vastustajan toimintaan.

Kun tutkitaan isompaa määrää tilastoja, voidaan todeta, että tehokkain viimeistely tapahtuu keskityksestä, joka lähtee syöttöalueelta rangaistusalueen sekä viiden metrin alueen välistä boxin sisällä – joko alempaa tai syvemmältä. Näillä alueilla usean vuoden ajan tehokkaasti on operoinut esimerkiksi Portugalin ja Manchester Cityn Bernardo Silva.

Rangaistusalueen ulkopuolella välikaistalta lähteviä keskityksiä voitaisiin yhtä hyvin kutsua Kevin De Bruyne -syötöiksi, sillä näissä tiloissa häntä parempaa syöttäjää on vaikea löytää.

Laitakaistalta lähtevät keskitykset eivät ole suhteessa edelliseen niin tehokkaita, mutta sopivassa paikassa käytettynä toimivat myös. Trent Alexander-Arnold on puolestaan aikaisten keskitysten erikoismies, sillä hänen keskityksensä Liverpoolissa lähtevät huomattavissa määrin aikaisin laitakaistalta.

Kuten todettua, erilaisille keskityksille on paikkansa suhteutettuna pelitilanteeseen. Tämän hetken trendi näyttää olevan, että yhä useammin joukkueet pyrkivät pääsemään keskittämään mahdollisimman läheltä maalia. Käydään erilaisia keskitystilanteita myös klippien kautta läpi:

– Keskittääkseen hyviltä alueilta pallo pitää tietenkin ensin liikuttaa sinne. Yksi tyypillinen keino on ”laitakolmioiden” syöttöyhdistelmä, kuten tämä Argentiinan tyylikäs seinä kolmannelle, Nuutinen avaa.

– Tila matalille keskityksille löytyy puolustajien toiminnasta riippuen linjan ja maalivahdin välistä tai takaviistosta. Saudien linjan ollessa korkealla Argentiina pyrkii aivan oikein keskittämään ”tunneliin”.

– Onnistuneita keskityksiä edeltää yleensä vastustajan saaminen epätasapainoon palloa liikuttamalla. Tässä esimerkiksi Argentiina vaihtaa nopeasti painopisteen ja luo uhan viereiseltä kaistalta, Nuutinen avaa.

– Oleellista on tietenkin myös kohteiden määrä boksissa. Tässä Angel Di Marian avatessa jalan Argentiina on onnistunut liikkumaan boksiin usealla pelaajalla ja liikkeet suuntautuvat oikeaoppisesti eri väleistä kohti maalia.

– Kaikki maalit eivät synny suoraan ensimmäisellä kosketuksella, siksi niin sanottu maalin kehystäminen on oleellista. Esimerkiksi tässä Julian Alvarez jää täysin vapaaksi ja saa ison edun Lionel Messin mahdolliseen jatkoon tai paluupalloon.

– Päätyrajalta keskitetään usein matalana takaviistoon tai nostolla taka-alueelle. Tämä Puolan tilanne on hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeää pelaajien yhteistoiminta on boksin täyttämisessä.

– Nyt kaikki kolme pelaajaa jäävät takaviistoon, vaihtoehtoja taakse tai ”tunneliin” ei synny, ja Saudi-Arabian linja pystyy pumppaamaan palloon päin ja blokkaamaan. Jos ensimmäinen liike suuntautuisi maalia kohti, olisi Robert Lewandowskilla enemmän tilaa laukaukselle, Nuutinen havainnollistaa.

Suosittelemme sinulle