Hyppää sisältöön

Turussa ja Kotkassa jälleen laajan lukiovertailun kärjet

Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettiin ensimmäistä kertaa viisi ainetta.

Kotka Svenska Samskola on ollut säännöllisesti oman sarjansa kärkikymmenikössä. Kuva: Sasu Mäkinen / Lehtikuva
STT

Suomen tietotoimiston (STT) syksyn lukiovertailun huipulla olivat jälleen suurista lukioista Turun Katedralskolan i Åbo ja pienistä Kotka Svenska Samskola.

Molemmat ovat olleet tuttuja kouluja vertailun kärkisijoilla ennenkin: Katedralskolan on ollut suurista lukioista paras joka syksy vuodesta 2018, kun jako suurten ja pienten lukioiden sarjoihin tehtiin. Kotka Svenska Samskola on ollut säännöllisesti oman sarjansa kärkikymmenikössä ja ykkössijalla keväällä 2019.

STT:n syksyn lukiovertailussa verrataan kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tuloksia lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Näin voidaan huomioida opiskelijoiden lähtötason vaikutusta yo-tuloksiin: pelkkiä yo-tuloksia vertaillessa kärki täyttyy lukioista, joihin tulee poikkeuksellisen opiskelutaitoisia opiskelijoita jo valmiiksi korkeilla keskiarvoilla.

Kolme vuotta sitten Katedralskolanissa aloittaneiden keskiarvojen keskiarvo oli 8,51 ja Kotka Svenska Samskolassa 8,19.

Lukio rullailee tutkintouudistuksesta huolimatta

Tänä vuonna voimaan on astunut ylioppilastutkinnon uudistus, jossa pakollisten kirjoitettavien aineiden määrä nousi neljästä viiteen. Nykyään ylioppilastutkintoon vaaditaan äidinkielen, pitkän aineen ja kolmen muun aineen kirjoittaminen. Tutkintouudistus ei ole olennaisesti muuttanut lukio-opiskelua, voittajalukioiden rehtorit kertovat.

– Suurin osa opiskelijoistamme on jo aiemmin kirjoittanut viisi tai kuusi ainetta, eli sikäli he eivät ole jättäneet sitä neljään (silloinkaan), kertoo Kotka Svenska Samskolan rehtori Carina Stenbacka.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen sanoo, että paljon suurempi vaikutus opiskeluun on ollut korkeakoulujen pääsykoeuudistuksella, jossa ylioppilaskokeiden arvosanoilla on aiempaa huomattavasti enemmän väliä.

– Opiskelijat ovat aika tietoisia siitä, mitä vaaditaan, jotta pääsee siihen korkeakouluun, mihin pyrkii. Kyllä se vaikuttaa tähän, minkä tyyppisiä aineita he kirjoittavat ja minkä tyyppisiä kursseja opiskelevat.

Pärnäsen mukaan Katedralskolanissa tehdään paljon töitä sen eteen, etteivät tästä aiheutuvat paineet ja stressi haittaisi opiskelijoiden oppimista.

– Yritämme saada aikaan positiivisen kierteen. Jos voi paremmin, myös oppii paremmin, ja kun huomaa osaavansa tämän ja tämän asian ja sen olevan mielenkiintoista, se lisää hyvinvointia. Kun tuntee, että hallitsee asioita, ei ole niin paljon stressiä esimerkiksi kirjoituksissa.

Myös Stenbacka on huomannut, että monet lukiolaiset ovat hyvin määrätietoisia.

– Jos he haluavat hakea vaikka lääketieteelliseen, kauppakorkeaan tai sellaisiin, mihin on vaikea päästä, he vain päättävät, että haluavat hyvät todistukset ja opiskelevat. He myös pyytävät apua, jos tarvitsevat. Olen ohjeistanut, että tukiopetusmaista opetusta saa antaa, ja erityisopettajan apua käytetään jos on tarve. Tämä on tällainen pieni koulu, jossa on pienet ryhmät ja oppilaat tunnetaan hyvin. Näkee nopeasti, jos joku on vaikeuksissa, hän sanoo.

Parhaimmat isot lukiot (51 kirjoittajaa tai enemmän)

  • 1. Katedralskolan i Åbo, Turku
  • 2. Helsinge gymnasium, Vantaa
  • 3. Brändö gymnasium, Helsinki
  • 4. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
  • 5. Mynämäen lukio, Mynämäki
  • 6. Ekenäs gymnasium, Raasepori
  • 7. Liedon lukio, Lieto
  • 8. Puolalanmäen lukio, Turku
  • 9. Vasa övningsskola, Vaasa
  • 10. Kuninkaantien lukio, Espoo
  • 11. Vammalan lukio, Sastamala
  • 12. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
  • 13. Paimion lukio, Paimio
  • 14. Nurmijärven lukio, Nurmijärvi
  • 15. Ressun lukio, Helsinki
  • 16. Tampereen yliopiston normaalikoulu, Tampere
  • 17. Vasa gymnasium, Vaasa
  • 18. Raision lukio, Raisio
  • 19. Tampereen lyseon lukio, Tampere
  • 20. Borgå Gymnasium, Porvoo

Matematiikkaa ja maailman tilaa

Tämänhetkisistä lukiotrendeistä molemmat rehtorit nostavat esiin sen, että pitkä matematiikka korostuu opiskelijoiden ajatuksissa enemmän kuin olisi tarpeen. Taustalla on se, että korkeakoulujen haku-uudistuksen jälkeen pitkästä matematiikasta saa todistusvalinnassa eniten pisteitä suhteessa arvosanaan riippumatta siitä, onko sillä mitään tekemistä haetun alan kanssa.

– Valitettavasti monet luulevat, että ainoa tie eteenpäin on pitkän matikan kautta, mutta eihän se näin ole. Jos et ole kiinnostunut matematiikasta, et varmaankaan jatka sellaiseen, mikä vaatii sen osaamista. Jos et ole pitkän matikan ihminen, kannattaa lukea lyhyt ja saada hyvät tulokset ja sitä kautta pisteet, Pärnänen sanoo.

Stenbackan mukaan välillä opiskelijat myös aloittavat pitkän matematiikan opiskelun mutta vaihtavat lyhyeen, koska ovat katsoneet, että saisivat lyhyestä matematiikasta sen verran paremman arvosanan, että todistusvalintapisteiden valossa se kannattaisi.

– Siinä on sellaista strategista ajatusta, jos jo tietää, mihin aikoo pyrkiä tulevaisuudessa, hän kertoo.

Toinen näkyvä trendi on Stenbackan mukaan se, että vieraiden kielien lyhyiden oppimäärien suosio näyttää olevan laskussa. Hän on kuullut samaa myös muilta rehtoreilta ja kieltenopettajilta.

– On aika sääli, jos ajattelee, että aikoo pärjätä tulevaisuudessa vain englannin kielellä. Mielestäni kieletkin ovat tärkeitä tulevaisuudessa monessa ammatissa. Ajattelen ihan kaupan alaa, insinöörejä tai kaikkia, jotka joutuvat tekemään yhteistyötä kumppanien kanssa, jotka voivat olla muualta kuin Suomesta, hän sanoo.

Pärnänen on iloinen siitä, että lukiolaiset tuntuvat olevan hyvin kärryillä maailman muutoksista ja tapahtumista, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

– Nykypäivän nuoret ovat aika tietoisia siitä, miten itse oppivat ja mitä tarvitsevat, jotta pärjäävät tulevaisuudessa. Se on mielestäni aika hyvä trendi: he tietävät, mitä maailmassa tapahtuu, miten se liittyy heihin ja mitä heidän pitäisi oppia, että voisivat auttaa toisia ja saada tulevaisuudesta paremman.

Parhaimmat pienet lukiot (1-50 kirjoittajaa)

  • 1. Kotka Svenska Samskola, Kotka
  • 2. Enontekiön Erälukio, Enontekiö
  • 3. Vaalan lukio, Vaala
  • 4. Punkalaitumen lukio, Punkalaidun
  • 5. Polvijärven lukio, Polvijärvi
  • 6. Lopen lukio, Loppi
  • 7. Tervolan lukio, Tervola
  • 8. Pudasjärven lukio, Pudasjärvi
  • 9. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsinki
  • 10. Parikkalan lukio, Parikkala
  • 11. Kosken lukio, Koski Tl
  • 12. Lovisa Gymnasium, Loviisa
  • 13. Ähtärin lukio, Ähtäri
  • 14. Björneborgs svenska samskola, Pori
  • 15. Jalasjärven lukio, Kurikka
  • 16. Toholammin lukio, Toholampi
  • 17. Savitaipaleen lukio, Savitaipale
  • 18. Suomen kristillinen yhteiskoulu, Kaarina
  • 19. Hangö gymnasium, Hanko
  • 20. Rautavaaran lukio, Rautavaara

Lue myös:

Etelärannikko loisti STT:n lukiovertailussa tänä vuonna – kärjessä Brändö gymnasium ja Kotka Svenska Samskola

Onnea uusille ylioppilaille! Ylen ylioppilaskoneesta näet, kuka saa valkolakin ja minkälaisin arvosanoin Suomen lukioissa on kirjoitettu

Suosittelemme sinulle