Hyppää sisältöön

Paineeseen joutuva Turkki ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ennen kesää, arvioi yhdysvaltalainen puolustusasiantuntija

Professori John R. Denin mukaan Nato odottaa Suomelta ja Ruotsilta jäseninä enemmän, mutta myös liittokunnan on varauduttava uusien jäsenmaiden puolustamiseen.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu tapasivat Istanbulissa 3. marraskuuta. Kuva: Erdem Sahin / EPA
STT

Turkki ratifioinee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ensi kesään mennessä, ennustaa yhdysvaltalainen Nato-asiantuntija John R. Deni. Hän arvioi Turkin joutuvan Natossa ”äärettömän kovan” poliittisen paineen alle, jos ja kun Unkarin lupaama ratifiointi toteutuu helmikuussa ja Turkki jää sen jälkeen yksin.

– Ennustaminen on tietysti vaarallista, ja tämä on oma arvioni, mutta uskon vahvasti, että näemme Turkin ratifioinnin ensi vuoden alkupuoliskolla ennen (Naton) huippukokousta Vilnassa heinäkuussa, Suomessa vieraillut Deni sanoo STT:n haastattelussa.

Yhdysvaltalainen professori John R. Deni kuvattiin Helsingissä keskiviikkona. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Toistaiseksi Turkki vaikuttaa toimivan miten haluaa ilman että esimerkiksi Yhdysvalloilla olisi liittolaiseensa juurikaan vaikutusvaltaa. Denin mukaan tämä ei ole koko totuus.

– Luulen, että [Turkin] on edullista luoda tällainen kuva – uskon, että Yhdysvallat voi painostaa Turkkia poliittisesti, Deni sanoo.

Deni toimii strategian tutkimusprofessorina Yhdysvaltain maavoimien sotakorkeakoulussa ja on aiemmin työskennellyt useita vuosia Euroopassa yhdysvaltalaisten sotilaskomentajien poliittisena neuvonantajana. Hän korostaa, että haastattelussa esitetyt näkemykset ovat hänen omia mielipiteitään, eivät Yhdysvaltain virallisia linjauksia.

Denin mukaan siinä missä jäsenyyksien viivästyminen ei ole toivottavaa, on se kuitenkin ollut myös hyvä oppitunti siitä, miten Nato toimii. Eikä vain Suomelle, vaan myös Naton vastustajille, kuten Venäjälle ja Kiinalle.

- Ne eivät ole täysin ymmärtäneet, että kyseessä on yksimielisyyteen perustuva suvereenien valtioiden järjestö, jossa pikkuruisella Luxemburgilla on Naton neuvostossa yhtä paljon äänivaltaa kuin suurella Yhdysvalloilla.

Turvallisuuden tuottajilta pyydetään joukkoja

Kahden viimeisen ratifioinnin viipyminen viivästyttää myös Suomen ja Ruotsin jäsenyydet huomioon ottavien puolustussuunnitelmien tekemistä Natossa. Vaikka muodollisia keskusteluja ei vielä ole aloitettu, Deni arvioi pohdintojen kahden uuden jäsenmaan rooleista olevan käynnissä epävirallisella tasolla.

Suomi on jo vuosia ollut tarkkailijana neljän vuoden syklillä toimivassa Naton puolustussuunnittelussa (NDPP). Denin mukaan on kuitenkin aivan eri asia osallistua prosessiin sen toimijana ja myös kohteena, kun määritellään tavoitteet kunkin liittolaisen sotilaallisille kyvykkyyksille.

– Uskoisin, että Suomea ja Ruotsia pyydetään tekemään nykyistä enemmän, ei vain omalla alueellaan vaan myös kauempana, Deni sanoo.

Hän vertaa Suomea Tanskaan, jota Nato on edellyttänyt suunnitelmissaan varustamaan pataljoonan suuruisen maavoimien taisteluosaston lähetettäväksi mahdolliseen tehtävään. Denin mukaan Suomelta voitaisiin pyytää jotain vastaavaa.

– Suomen tärkeimpänä tehtävänä tietysti säilyy oman alueellisen puolustuksensa ylläpitäminen, tuleehan jäseneksi kuitenkin maa, jolla on kaikista pisin maaraja Venäjän kanssa. En usko kenenkään Natossa olevan eri mieltä tästä, Deni lisää.

Hän muistuttaa Naton laajentuvan nyt ensi kertaa sitten 1980-luvun maihin, jotka ovat sotilaallisesti turvallisuuden tuottajia, eivät kuluttajia.

– Myös Puolan voi sanoa olevan tänä päivä sellainen, mutta siihen tilanteeseen pääsemisessä meni monta vuotta, Deni sanoo

Monikansallinen maavoimien pohjoinen esikunta Suomeen?

Suunnittelua on tehtävä myös toisesta näkökulmasta: miten Nato voi tulla hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden Suomen ja Ruotsin avuksi ja mitä se edellyttää? John R. Denillä on tähän käytännön ehdotuksia, joista hän kirjoitti jo aiemmin syksyllä.

Hänen mukaansa olisi hyvä ajatus perustaa Suomeen pohjoisen monikansallisen divisioonan esikunta (Multinational Division High North). Sen pääpaino olisi maavoimissa, mutta mukana olisivat myös tarvittavat ilmavoima-, kyber- ja muut kyvykkyydet. Ruotsiin Deni taas tarjoaisi harkittavaksi pohjoisen ilmaoperaatiokeskuksen (Combined Air Operations Centre High North) perustamista.

Molempien rooli olisi toimia sekä kansallisena että kansainvälisenä esikuntana, joissa työtehtävien pitäisi olla ainakin 85-prosenttisesti isäntämaan edustajien täyttämiä. Näin Denin mukaan siksi, että liian kirjavan monikansallisuuden on todettu Natossa haittaavan yhteistoimintakykyä, ainakin mitä alemmas komentorakenteessa ja organisaatiossa mennään.

Kansainvälisen avun vastaanottamisen sujuvoittamiseksi Deni ehdottaa muun muassa aseiden, ammusten ja muiden tarvikkeiden etukäteisvarastointia Suomeen ja Ruotsiin odottamaan liittolaisjoukkoja. Myös valmiiden puitteiden rakentamista ulkomaisten joukkojen tukikohdiksi olisi hänen mukaansa syytä harkita.

Yhteistoimintakyvyn ja valmiuden parantamiseksi Deni ehdottaa yhteisten kansainvälisten harjoitusten määrän ja koon lisäämistä entisestään.

Lähde: STT

Suosittelemme sinulle