Hyppää sisältöön

Mikä ihmeen maaliodottama? Asiantuntijat avaavat, mitä muotitermi ja tämän hetken puhutuin jalkapallotilasto tarkoittaa

Yle Urheilun asiantuntijat Miika Nuutinen ja Jonne Kunnas avaavat, mikä ihme on xG eli maaliodottama.

Mikä ihmeen maaliodottama? Katso Yle Urheilun datanurkan selitys

Näidenkin kisojen puhutuin tilasto taitaa jälleen olla maaliodottama. Mikä ihmeen maaliodottama ja miten se ylipäätään lasketaan? Yritämme, varsinkin videoiden avulla, vastata tässä jutussa näihin kysymyksiin.

Maaliodottama, joka tulee englannin kielen sanoista expected goals, lyhentyy usein muotoon xG. Tiivistetysti se kertoo laukauksen todennäköisyyden mennä maaliin asteikolla 0–1. Mitä korkeampi lukema on, niin sitä todennäköisemmin laukaus menee maaliin. Tämä keskiarvoinen viimeistely on mallinnettu miljoonilla laukauksilla.

Mihin maaliodottamaa tarvitaan?

Oikeastaan siihen, mihin kaikkia muitakin tilastoja – kertomaan pelistä enemmän kuin pelkän tuloksen. Maaliodottama on yksi parhaista statistiikoista ennustamaan menestystä pitkässä juoksussa, koska usein luomalla parempia paikkoja lopulta myös voitat enemmän.

Jokaisella yhtiöllä on omat maaliodottaman mallinnuksensa, joten olemassa ei ole mitään yhtä oikeaa maaliodottaman lukemaa, ja hajontaa voi eri yhtiöiden lukemien välillä olla jonkin verran. Kaikissa mallinnuksissa laukauksen sijainti on kuitenkin tärkein määrittävä tekijä. Esimerkiksi meillä on käytössä StatsBombin maaliodottama, joka on yksi kehittyneimmistä malleista.

Mitä muita asioita maaliodottaman laskemiseen vaikuttaa? Käydään niitä videoiden kautta läpi:

Espanjan Gavi tekee maalin Costa Ricaa vastaan. Maaliodottama on 0,05.

– Maaliodottamaan vaikuttaa esimerkiksi laukauksen etäisyys maalista siten, että läheltä maalia lähteneet laukaukset saavat korkeimman maaliodottaman. Vastaavasti pallon sekä maalin välissä olevien vastustajien määrällä sekä sijoittumisella on merkitystä. Myös pallon korkeudella on merkitystä. Maasta lähtevät viimeistelyt saavat korkeammat maaliodottamat kuin esimerkiksi ilmasta viimeistelyt, Miika Nuutinen toteaa.

Katso, kuinka maaliodottamat voivat muuttua. Brasilian Richarlison osui Serbiaa vastaan.

– Vaikuttavia tekijöitä maaliodottaman syntyyn ovat lisäksi laukauksen lähtökulma suhteessa maaliin, maalivahdin sijoittuminen ja kehonosa, jolla maalia viimeistellään. Esimerkiksi viimeistely-yritys päällä laskee maaliodottamaa selvästi, Miika Nuutinen korostaa.

Phil Fodenin maali Walesia vastaan.

– Parhaat maaliodottamamallit ottavat huomioon myös laukausta edeltävän peliteon vaikutuksen, kuten esimerkiksi läpisyötön tai keskityksen. Käytännössähän edeltävällä syötöllä on suuri merkitys viimeistelyn mahdollisuuteen. Millä voimalla tai korkeudella syöttö tulee ja mistä asennosta on mahdollista syötön jälkeen viimeistellä, Nuutinen sanoo.

Maaliodottamaa tutkiessa voi törmätä myös muihin erilaisiin tilastoihin, jotka viittaavat maaliodottamaan. Näitä on esimerkiksi maalisyöttöodottama (xA), tai laukauksen jälkeinen maaliodottama (post-shot xG, xGOT). Maalisyöttöodottama laskee lukemaa, millä todennäköisyydellä syötöstä syntyy maali.

Laukauksen jälkeinen maaliodottama arvioi puolestaan myös laukauksen laatua. Se ottaa huomioon eri muuttujia laukauksen jälkeen ja sitä käytetäänkin ennen kaikkea maalivahdin suoritusten arviointiin. Phil Fodenin esimerkissä se oli 0,89.

– Tietokone ei pysty arvioimaan tarkasti yksittäisiä tilanteita, koska se ei ymmärrä kaikkia muuttujia. Se voittaa kuitenkin ihmisen pitkässä juoksussa, koska se arvioi jokaisen tilanteen samalla tavalla, eikä ihmisen tavoin tiedä tai ymmärrä lopputulosta, Nuutinen sanoo.

Maaliodottama hyvä mittari joukkueiden paremmuudelle?

Jalkapallossa tapahtuu muutakin tärkeää kuin laukaukset, eikä maaliodottama huomioi sitä. Esimerkiksi ohipotku tyhjästä maalista tai omat maalit eivät näy odottamassa, kun taas laukaus, jonka VAR olisi pyyhkinyt paitsiona, voi jäädä kummittelemaan lukemaan.

Maaliodottama ei myöskään ymmärrä kontekstia, jos toinen joukkue tekee kaksi maalia ”pienistä paikoista” heti alkuun ja pitää vastustajan loppuajan pois isoilta paikoilta. Voi siis hävitä maaliodottaman, mutta olla selvästi parempi joukkue suhteessa siihen, mitä peli kutsuu tekemään. Tämä korostuu ennen kaikkea turnausmuotoisissa kilpailuissa.

Tästäkin syystä kannattaa olla erittäin varovainen joukkueiden paremmuutta julistaessa maaliodottaman perusteella turnausmuotoisessa kilpailussa, jossa otanta on hyvin pieni.

Joukkueiden maaliodottamaero lohkovaiheessa. Kuva: Axel Storbacka / Bolla

Turnausmuotoisessa kilpailussa pelin kuvat voivat muutenkin olla hyvin erilaisia verrattuna sarjamuotoiseen kilpailuun. Jossain lohkovaiheen ottelussa joukkueelle saattaa riittää tasapeli tai jopa pieni häviö, jolloin tällä on iso vaikutus pelin kuvaan sekä sitä kautta maaliodottaman syntymiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Australia, joka johti jokaista lohkovaiheen otteluaan. Tilastoista maa löytyy kuitenkin kolmanneksi huonoimmalla maaliodottamaerotuksella.

– Suosittelen sitä katsomaan ja seuraamaan, mutta en pitäisi absoluuttisena paremmuuden mittarina. Kuten grafiikasta nähdään, Saksalla oli koko lohkovaiheen paras maaliodottamaerotus, eikä se varmasti ollut turnauksen paras joukkue, Nuutinen sanoo.

Tilastoinnit kehittyvät jatkuvasti ja jo nyt on olemassa maaliodottamaa kehittyneempiä malleja, jotka pystyvät mittaamaan, ei pelkästään laukausten, vaan ihan jokaisen peliteon vaikutusta maalinteon todennäköisyyteen. Kehitys myös tällä saralla varmastikin jatkaa kiihtymistään ja on osaltaan vaikuttamassa myös pelin muutokseen. Nyt jo maaliodottama on ollut osaltaan muokkaamassa joukkueiden laukausten lähtösijaintia.

Suosittelemme sinulle