Hyppää sisältöön

Kiista syytettyjen lasikopeista viivytti Brysselin terrori-iskujen oikeudenkäyntiä – tästä on kyse Belgian suurimmassa oikeusjutussa

Tänään alkoi yli kuusi vuotta sitten tehtyjen iskujen oikeudenkäynti. Moni Brysselin 2016 iskuista syytetty tuomittiin kesällä osallisuudesta myös Pariisin 2015 iskuihin.

Puolustusasianajaja Juliette Lurquin puhui yhdelle uudessa lasikopissa olevalle syytetylle oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä maanantaina. Kuva: Olivier Matthys / EPA
Sakari Nuuttila

Belgiassa on tänään maanantaina alkanut maan historian suurin rikosoikeudenkäynti Brysselin vuoden 2016 tuhoisista terrori-iskuista.

Mitä iskuissa tapahtui?

Brysselin terrori-iskut tehtiin 22.3.2016. Aamukahdeksan aikaan kaksi räjähdeliiveihin pukeutunutta miestä räjäytti itsensä Brysselin lentoaseman check-in-jonoissa.

Reilu tunti myöhemmin kolmas mies räjäytti pommiliivinsä metrojunassa Maelbeekin metroasemalla. Aseman lähellä sijaitsee Euroopan komission päärakennus.

32 sivullista kuoli ja yli 300 loukkaantui iskuissa, jotka terroristijärjestö Isis otti nimiinsä.

Brysselin vuoden 2016 terrori-iskuissa kuoli 32 ihmistä ja yli 300 loukkaantui.

Miksi oikeudenkäynti alkaa vasta nyt?

Terrori-iskujen tutkinta on jatkunut huomattavan pitkään, sillä varsinainen oikeudenkäynti alkaa nyt yli kuusi ja puoli vuotta iskujen jälkeen.

Oikeudenkäynnin alkua lykättiin vielä viime metreillä syksyllä esiin nousseen kiistan vuoksi. Syytetyt ja puolustusasianajajat valittivat erillisistä lasikopeista, joissa syytettyjen oli määrä istua osana käsittelyn tiukkoja turvatoimia.

Puolustusasianajajat pitivät pieniä lasikoppeja epäinhimillisinä ”eläinten häkkeinä”. He kritisoivat myös niistä aiheutuvia käytännön ongelmia, kuten asianajajien vaikeutta kommunikoida syytettyjen kanssa.

Tuomari määräsi pienet lasikopit vaihdettavaksi yhteen suureen lasikoppiin, jossa vangittuina olevat syytetyt istuvat yhdessä. Uuden lasikopin toimitus ja oikeudenkäynnin alku viivästyi useilla viikoilla.

Oikeussalissa tuomarit istuvat edessä ja syytetyt uudessa lasikopissa asianajajiensa takana. Kuva on otettu 30. marraskuuta istunnossa, jossa valittiin oikeudekäynnin valamiehistö. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Ketkä istuvat syytettyjen penkillä?

Oikeudenkäynnissä yhdeksää miestä syytetään useista terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä. Heidän epäillään osallistuneen hyökkäyksen suunnitteluun ja käytännön järjestämiseen.

Mikäli miehet todetaan syyllisiksi, heitä voivat odottaa elinkautiset vankeusrangaistukset.

Yhdeksikköä sekä lisäksi yhtä muuta miestä syytetään myös terroristijärjestön toimintaan osallistumisesta.

Yhdeksän kymmenestä syytetystä on paikalla oikeudenkäynnissä. Kymmenennen syytetyn tapaus käsitellään poissaolevana, sillä hänen uskotaan kuolleen sittemmin Syyriassa.

Tunnetuin syytetyistä on Salah Abdeslam, joka osallistui Pariisin vuoden 2015 terrori-iskujen toteuttamiseen. Pariisin iskujen jälkeen hän pakoili poliisia neljän kuukauden ajan. Hänet pidätettiin Brysselissä vain päiviä ennen siellä tehtyjä iskuja, joiden suunnitteluun hänen myös epäillään osallistuneen.

Pariisissa surijat toivat kukkia Bataclan-teatterin muistomerkin eteen 13. marraskuuta, kun Pariisin terrori-iskuista oli kulunut seitsemän vuotta. Kuva: Lionel Urman / AOP

Miten Brysselin iskut liittyivät Pariisin iskuihin?

Myös Pariisissa tehtiin muutamaa kuukautta aiemmin marraskuussa 2015 terrori-isku, jossa kuoli 130 ihmistä. Kuusi Brysselissä nyt syytettyjen penkillä istuvaa tuomittiin kesäkuussa osallisuudesta myös Pariisin iskuihin.

Ranskassa oikeus tuomitsi Pariisin iskun ainoan henkiin jääneen toteuttajan Salah Abdeslamin elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Pariisin iskun suunnittelusta tuomittiin kesällä myös muun muassa ”hattumies” Mohamed Abrini, jonka epäillään jättäneen räjähtämättömät pomminsa Brysselin lentoasemalle ja poistuneen paikalta.

Brysselin ja Pariisin iskujen takana olleiden henkilöiden välillä on useita yhteyksiä. Moni kumpaankin iskuun osallistuneista kuului samaan Isis-soluun, joka toimi Molenbeekin kaupunginosassa Brysselissä.

Iskujen ja niiden takana olleiden keskinäisiä yhteyksiä ovat valottaneet esimerkiksi Britannian yleisradio BBC (siirryt toiseen palveluun) ja yhdysvaltalaislehti New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Brysselin oikeudenkäyntiä johtaa tuomari Laurence Massart. Kuva: Olivier Matthys / EPA

Miten oikeudenkäynti etenee?

Tänään tuomari Laurence Massart vahvisti syytettyjen henkilöllisyydet. Syyttäjien on tarkoitus alkaa huomenna tiistaina lukea oikeudessa syytteitä, joilla on pituutta 486 sivua.

Syytteiden lukemisen jälkeen alkavat kuulemiset. Oikeudessa kuullaan seuraavien kuukausien aikana yhteensä noin 370:tä asiantuntijaa ja todistajaa.

Oikeudenkäynti järjestetään sotilasliitto Naton entisessä päämajassa, joka on muutettu suureksi oikeussaliksi. Hintaa oikeudenkäynnille arvioidaan kertyvän ainakin 35 miljoonaa euroa.

Oikeudenkäyntiä on seuraamassa noin tuhat ihmistä, jotka itse loukkaantuivat tai joiden omaisia kuoli iskuissa. Monet uhrit ja omaiset ovat sanoneet toivovansa, että oikeudenkäynti tuo heille lohtua ja apua asian käsittelemiseen.

Tuomiot on määrä langettaa seitsemän kuukauden kuluttua, jolloin oikeudenkäynnin on suunniteltu tulevan päätökseen. Tuomioon ja rangaistuksiin vaikuttaa tuomareiden lisäksi myös tavallisista belgialaisista koottu 12-henkinen valamiehistö.

Lähteet: Reuters, AFP

Suosittelemme sinulle