Njuike sisdoaluide

Gáijjogiid soga muitalusa mielde šloahta stuorra sálii šihttet 500 bohcco – Tuomas Aslak Juuso áigu dál geahččat, doallágo dat deaivása

Suomas ávvudit 105. iehčanasvuođabeaivvi ihttin maŋŋebárgga 6.12. Viimmat koronajagiid maŋŋá beassá Suoma sámedikki ságadoalli Gáijjot Ánte Issáha Duommá šlohttii.

Tuomas Aslak Juuso muitala, mo dat orru guorrat máttarádjás bálgá Presideantta šlohttii.
Mira Rauhala

Sámedikki ságadoalli Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso lea bovdejuvvon Presideantta šloahta iehčanasvuođabeaivvi doaluide. Juuso ii goittotge leat sogas vuosttas gudneguossi šloahtas. Urho Kekkonen bovdii Juuso máttarádjá Gáijjot Áslaga, Aslak Juuso iehčanasvuođabeaivvi ávvudoaluide 1957. Su dovde Kekkosa verdden.

Juuso lea movtta go beassá presideantta šloahtas vásihit dan seammá go su máttaráddjá ja -áhkkuge.

– Galhan dat lea dieđusge somás dovdu. Munnje lea muitaluvvon, ahte dat leigga vuosttas sápmelaččat, geat leat leamaš iehčanasvuođadoaluin, son dadjá.

Buot bajimužžan Juuso mielas lea goittotge okta ášši, ja dat lea fidnet vástádusa máttarádjás muitalussii.

– Dat lea dadjan dan stuorra latnjii, gos presideanta váldá olbmuid vuostá, livčče čáhkan 500 bohcco, juste 500.

Vaikko Juuso ii leatge sihkkar, leago sále dán áigge justa dat seamma, muitalus lea sutnje mávssolaš.

– Das lea nu guhkká hubmojuvvon min sogas, ahte gal dan ferte beassat ieš oaidnit ja geahččat, ahte leago dat duohta.

Juuso: ”Vuogas báiki muittuhit sin, ahte mii sápmelaččat leat ain dáppe”

Son smiehtada maiddái dan, mo mátki Sámis gávpogii nuppi geahčái Suoma su máttuide leamašan.

– Gal dat lea dieđusge leamašan imaš ja ártet. Ja sihkkarit suohtas nai oaidnit, makkár lea gávpoteallin, johtit dohko ja oaidnit, makkár olbmot doppe leat, mo dat hupmet ja láhttejit, son muitala.

Juuso lea bovdejuvvon doaluide Sámedikki ságadoallivuođas geažil. Koronaáigge šlohttii eai bovden gussiid, ja Juuso ii lean šat sihkkar, beasašiigo son obanassiige iehčanasvuođabeaidoaluide.

Dál Juuso goittotge illuda go beassá vuolgit. Bivttasválljejumi ii dárbbašan dađi eambo smiehttat.

– Gávttiin dieđusge. In dieđe gápmagiin gal, jus doppe lea njuoska dálki, de soaittán mannat geasseveršuvnnaiguin de. Ii gille gálssohiid gal čáhcemáilbmái coggat, son čilge.

Juuso diehtá, ahte presideantta doaluin son beassá deaivvadit ovttasbargoguimmiidisguin, nu mo riikkabeaiáirasiiguin ja ministariiguin.

– Dat lea vuogas báiki muittuhit sin, ahte mii sápmelaččat leat ain dáppe.

Holmberg: ”Iehčanasvuođabeaivi lea dehálaš Suoma beal sámiide”

Sámeservošis lávejit čuovvut sáhkkiivuođain, geat leat dat sámit, geat šlohttii guđege jagi besset. Internašunála Sámi Filbmainstituhta filbmakomissára Liisa Holmberg oaidná doaluin erenomáš mearkkašumi.

– Mu mielas šloahta doalut leat dakkár institušuvdna Suomas. Go lea Suoma iehčanasvuođabeaivi de šaddet šloahta doalut, ja dat lea sámiide hui mávssolaš, ahte mii bovdejuvvojit dohko ja ahte mii leat oassi dan institušuvnnas, Holmberg dadjá.

Son lea ieš leamašan golbmii mielde presideantta doaluin, dalle go barggai vel Sámi oahpahusguovddáža rektorin. Sutnje lei stuorra gudni beassat dohko.

– Gal mun doppe buot vejolačča geahččalin vásihit, vázzen buot lanjaid čađa ja háleštin buohkaiguin, son muitala.

Su mielas lea dehálaš, ahte sámit leat oassi suopmelaš servodagas.

– Iehčanasvuođabeaivi lea dehálaš Suoma beal sámiide. Galhan mii diehtit, mo duoppe rájá duohken lea sámiid dilli. Eai sis leat rievttit nu mo mis gillii, kultuvrii ja ealáhusaide. Sámediggi, SOG, Siida, Sámi arkiiva, SámiSoster ja Yle Sápmi leat buot stuorra institušuvnnat, maid mii leat bastán hukset alcceseamet iehčanas Supmii, Holmberg čilge.

Šloahta doaluid Linnan juhlat -sátta álgá presideantapára jearahallamiin diibmu 18.50. ja gussiid vuostáiváldinges diibmu 19.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia