Hyppää sisältöön

Arvostettu fysiikkavalmentaja Tommi Pärmäkoski on yksi Olympiakomitean huippu-urheiluvastaavista: “Tämä on vahvuuteni”

Suomen olympiakomitea on nimennyt uudet huippu-urheiluvastaavansa. Purjehdus nousi kärkilajien tukiohjelmaan ja yleisurheilu kasvatti tukipottiaan.

Suomen Olympiakomitea on tehnyt kesälajien tukipäätökset vuodelle 2023. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Vilma Ahosola,
Riikka Smolander-Slotte

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluvastaaviksi on nimetty Tommi Pärmäkoski, Liisa Ahlqvist-Lehkosuo, Toni Roponen ja Juha Sten. Nelikko aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa.

Kimmo Mustonen jatkaa paralympialajien lajiryhmävastaavana. Lauri Hakala ja Mika Vakkuri on jo aiemmin palkattu huippu-urheiluvastaaviksi 50 prosentin työpanoksella.

– Huippu-urheiluyksikkö on nyt toiminut kymmenen vuoden ajan ja huippu-urheilun tulokset ovat viime vuosina olleet nousujohteisia. Jatkamme valitulla strategisella linjalla, mutta tehostamme ja muokkaamme toimintatapojamme paremmin ajassa eläviksi, sanoo huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen.

Pärmäkoski toimii jääkiekkoseura Tapparan valmennusryhmässä fysiikkavalmennuksessa. Huippu-urheiluvastaavan työhön Pärmäkoski suuntaa varmoin tuntemuksin.

– Itselleni tämä on mieluisa pesti. Liikkuminen on ollut iso osa elämääni. Seuramaailmassa olen oppinut tietynlaisia arvoja sekä elämäntyylin, ja itselleni kaikkein rakkain asia on huippu-urheilun maailma. Käytännössä vuodesta 2006 lähtien olen saanut toimia ammattivalmentajan roolissa hyvin erilaisten lajien, yksilöiden, organisaatioiden ja valmennustiimien parissa, Pärmäkoski kertoo.

Vuosina 2008–2011 Pärmäkoski työskenteli formula 1:n maailmanmestarin Sebastian Vettelin kanssa. Pärmäkoski nimeää kyseisen yhteistyön merkittävyyden.

– Kun sain tehdä Aki Hintsan kanssa töitä F1:n parissa, niin opin, mihin kannattaa satsata ja mihin ei. Opin, mikä merkitsee urheilussa, jotta saadaan maksimaalinen suoritus ulos. Tämä on vahvuuteni.

Tommi Pärmäkoski työskenteli Sebastian Vettelin fysiikkavalmentajana kausina 2008–2011. Kuva: Getty Images

Ahlqvist-Lehkosuo on toiminut vuosina 2014–2020 Suomen voimisteluliiton huippu-urheilujohtajana. Hän on toiminut Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön asiantuntijana Tokion olympialaisten kisaprosessissa vuonna 2021.

Tanhuvaaran urheiluopiston nykyisenä johtajana toimiva Roponen toimii tällä hetkellä myös Yle Urheilun asiantuntijana.

Koripallovalmentaja Sten on toiminut nuorten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2020–2022 ja HBA-Märskyn poikien valmennuksessa. Aiemmin hän on myös valmentanut miesten Korisliigassa pelaavaa Kataja Basketia 2018–2020.

Purjehdus kärkilajiksi

Olympiakomitean tehostamistukea jaettiin yhteensä 4 037 080 euroa, josta 630 000 euroa menee yleisurheilulle.

Purjehdus otti ison harppauksen Olympiakomitean tukilajien listauksessa. Se lajiteltiin tälle vuodelle tukiohjelman investointilajiksi, ensi vuonna se on kärkilaji. Purjehduksen tehostamistuki nousee ensi vuodeksi 280 000 eurosta 340 000 euroon.

Purjehdus on ensimmäinen kesäolympialaji, joka sijoittuu huippu-urheiluyksikön tehostamistukiohjelmissa kärkilajien tukiohjelmaan.

Kaarle Tapper on yksi suomalaisen purjehduksen ykkösnimistä. Hän nappasi marraskuussa EM-pronssia. Kuva: CJ Guenther / EPA-EFE / All Over Press

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Heikkinen kertoo, mikä johti purjehduksen tukirahojen nousuun.

– Siellä on tehty pitkää, hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta meidän huippu-urheiluyksikön kanssa. Ennen kaikkea tuki ja toimet ovat kohdistuneet urheilijoiden ja valmennuksen arjen työhön.

– Kun meille tulee tällainen signaali, niin haluamme olla myös tukemassa, että se kehitys jatkuu, Heikkinen jatkaa.

Purjehduksen valmennuspäällikkö Vili Kaijansinkko kertoo, mihin korotettua tukirahaa aiotaan käyttää.

– Osa rahoista annetaan suoraan urheilijoille ja osa tuesta palaa kasvaneisiin energiakustannuksiin ja inflaatioon, ellei tukea saada jostain lisää. Tämän tuen avulla voimme ylläpitää meidän nykyisiä toimintojamme.

Kestosuosikki yleisurheilu

Yleisurheilun saama tehostamistuki kasvaa tämän vuoden 584 000 eurosta 630 000 euroon. Tuki suurenee siis 46 000 eurolla ja on Olympiakomitean jakamista tuista suurin.

Viime vuoden yllättäjä tukea saavista lajeista oli judo, jolle jaettiin täksi vuodeksi 100 000 euroa tukea. Ensi vuonna tukisumma säilyy samana. Tuen suuruutta selittää judon status olympialajina.

Palloilulajeista koripallon tehostamistuen summa kasvoi 30 000 eurolla, ensi vuonna laji saa tukea 445 000 euroa. Jalkapallo ja lentopallo saavat saman verran tukea kuin tänäkin vuonna, 300 000 euroa ja 335 000 euroa. Salibandyn tukisumma sen sijaan vähenee 130 000 eurosta 110 000 euroon. Edellä mainitut palloilulajit ovat Olympiakomitean investointilajien ryhmässä.

Voimistelun tuki pienenee

Rytminen voimistelu on ollut viime aikoina otsikoissa Ylen julkaistua uutisen lajin maajoukkuevalmennuksessa tapahtuneesta epäasiallisesta toiminnasta.

Voimistelun tehostamistuki laskee ensi vuodeksi 165 000 eurosta 138 000 euroon. Kehittämiskohteina ovat rytmisen voimistelun valmennuskulttuuri ja lajiananalyysin tekeminen. Yksilö- ja joukkuetuet menevät telinevoimistelun puolelle.

– Eettiset asiat katsotaan kaikessa tekemisessä. Vastuullisuus ei ole mikään irrallinen asia, vaan osa meidän kaikkien arkea. Niiden pitää olla läpinäkyviä arjen tilanteissa, vuorovaikutustilanteissa ja kaikissa päätöksissä. Jos joissakin tilanteissa koetaan, että tehty työ ei tuota vielä hedelmää, niin sitä pitää myös tukipääöksissä tarkastella, Heikkinen kommentoi.

– Jos epäkohtia tunnistetaan, asiaan kehotetaan puuttumaan. Jos muutosta ei tapahdu, asiaa pitää tietysti tarkastella päätöksenteossa myös jatkossa, Heikkinen jatkaa.

Suosittelemme sinulle