Käynnissä olevissa jalkapallon MM-kisoissa on ensimmäistä kertaa käytössä niin sanottu puoliautomaattinen paitsiojärjestelmä. Tv-katsojille järjestelmä näyttäytyy VAR-tarkastelussa olevissa mahdollisissa paitsiotilanteissa animoituina videoklippeinä.
Uuden järjestelmän tarkoituksena on sujuvoittaa paitsiotilanteiden selvittämistä. Aiemmin yksittäistä paitsiotilannetta on saatettu pyöritellä VAR:n avulla useita minuutteja. Uudella teknologialla varmuus tilanteesta saadaan sekunneissa.
Toinen olennainen asia on, että järjestelmä tunnistaa paitsion kannalta pelaajien olennaiset raajat. Nykyisessä paitsiosäännössä paitsiotilanne tulkitaan pelaajien kehonosista, joilla voi tehdä maalin.
Puoliautomaattinen paitsioteknologia perustuu 12 jäljityskameraan (eng. tracking camera), jotka päivittävät pelitilannedataa 500 kertaa sekunnissa. Nämä eivät ole samoja kuin tv-kamerat, joita muuten VAR-päätöksissä käytetään ja joiden käytöstä on syntynyt runsaasti kritiikkiä.
MM-kisoissa on nähty useita esimerkkejä järjestelmän toimivuudesta. Argentiinan ja Saudi-Arabian välisessä alkulohkon ottelussa Lautaro Martinez ehti olkapään mitalla paitsion puolelle.
Kroatian ja Belgian kamppailussa pallo olisi viety pilkulle, mutta rikettä edeltäneessä tilanteessa Dejan Lovren oli paitsiossa.
Ghana sai alkulohkon päätöskierroksella rangaistuspotkun. VAR tutki tilanteessa mahdollista paitsiota, mutta tällä kertaa olkapään mitta oli hyökkääjän eli Andre Ayew'n puolella.
Tuorein ja kenties kuvaavin uuden järjestelmän toimivuuden osoitus nähtiin Japanin maalissa neljännesvälierässä Kroatiaa vastaan. Shoko Tanaguchi pysyi paitsioviivan paremmalla puolella korkeintaan kahden senttimetrin turvin.
VAR on ollut viime vuosien puhuttavin ilmiö kansainvälisessä jalkapallossa. VAR-aikakaudella tuomarit antavat jopa selviltä vaikuttavissa paitsiotilanteissa pelin jatkua, koska tietävät, että tilanne tarkastetaan vielä erikseen. Kunnaksen mukaan tämä on ongelmallista.
– Tulee turhaan tilanteita, joissa hyökkäävät ja puolustavat pelaajat tekevät pitkiä täysvauhtisia juoksuja. Se on turhaa kuormaa varsinkin selkeimmissä tilanteissa, Kunnas sanoo.
Turhat täysvauhtiset suoritukset altistavat loukkaantumisille. Tämä korostuu etenkin jatko-otteluiden aikana. Oiva esimerkki Kunnaksen esiin nostamista tilanteista nähtiin itsenäisyyspäivänä Marokon ja Espanjan välillä jatko-ottelussa. Walid Cheddira pyrähti täydellä vauhdilla Espanjan linjan taakse, mutta oli selvästi paitsiossa. Avustava tuomari nosti lippunsa vasta, kun tilanne oli ohi.
Kunnas toivoo ongelmaan ratkaisua, joka mahdollistaisi paitsion nopeamman liputtamisen VAR:n avulla. Puoliautomaattinen paitsiojärjestelmä ei ainakaan vielä ole ollut täydellinen lääke tähän ongelmaan, sillä edelleen tieto mahdollisesta paitsiosta kulkee ihmiseltä ihmiselle eli VAR-tuomarilta erotuomarille.
Pelaamisen kannalta Kunnas näkee uudessa teknologiassa positiivisen puolen aiempaan verrattuna.
– Puolustava joukkue pystyy pitämään linjaansa korkealla, kun voi luottaa siihen, että paitsio on paitsio. Ei tarvitse miettiä, näkeekö tuomari vai ei.
Puoliautomaattinen paitsiojärjestelmä on ollut syksyllä jo käytössä Mestarien liigassa. Ensimmäistä kertaa järjestelmä oli käytössä elokuussa Helsingissä pelatussa Uefan Super Cupissa.