Suksilajien maailmancupit ovat alkaneet. Uutinen ei ole, etteivät venäläiset ja valkovenäläiset ole mukana kilpailuissa, mutta kiinalaisten poissaolo on sen sijaan herättänyt huomiota.
Kiinan olympiakomitealle viime kaudella työskennelleen hiihtovalmentajan Glenn Lindholmin mukaan syynä on vallanvaihdos Kiinan urheiluministeriössä.
Lindholm kertoo, että Kiinan urheiluministeri vaihtui kesällä, minkä jälkeen miljoonien eurojen panostuksen kohteena olleiden kiinalaisten talviurheilijoiden käskettiin palata kotimaahansa. Käsky kävi elokuussa.
Palanneiden joukossa oli hiihdon viime kauden sensaatio, maaliskuussa Drammenin maailmancupissa toiseksi sijoittunut Qiang Wang.
– Kun tiedän, millainen talentti on kyseessä, kyllä minua harmittaa. Pidän häneen yhteyttä. Hän harjoittelee ja haluaisi tulla Eurooppaan kilpailemaan tammikuussa, Lindholm sanoo, muttei usko, että Wangia nähdään helmikuussa Planican MM-kisoissa.
Pekingin olympialaisissa Kiina saavutti yhdeksän kultamitalia, joista viisi tuli Kansainvälisen hiihtoliiton FISin suksilajeista.
Kiinan vetäytyminen osuu pahimmin freestylehyppyihin, joissa maa sai olympiakultaa sekä naisten että miesten kilpailussa ja miehitti kärkisijoja laajalla rintamalla maailmancupissa.
Mitä tulee pohjoismaisiin hiihtolajeihin, Qiang olisi ollut menestyjäehdokas kaikissa tämän kauden sprinteissä.
– Kyllä hän protestoi (paluukäskyä). Hän on antanut aika kärkkäitä kommentteja Kiinan systeemistä sosiaalisessa mediassa. Hän uskaltaa tehdä niin, koska on Kiinassa jo aika iso tähti.
Lindholm kertoo olleensa viime viikolla yhteydessä myös Kiinan maastohiihdon lajijohtajaan, joka on vapautettu tehtävästään.
– Mitään toimintaa ei ole kuulemma tällä hetkellä.
Kiinassa puitteet kunnossa
Lindholmin ja kiinalaisten hiihtäjien yhteys juontaa vuoteen 2018, jolloin hänen työnantajansa Vuokatin urheiluopisto solmi yhteistyösopimuksen Kiinan urheiluviranomaisten kanssa.
Lindholmin ja muiden suomalaisvalmentajien tehtävänä oli valmistaa kiinalaisurheilijoita Pekingin talviolympialaisiin.
Lindholm tutustui Qiangiin paremmin kesällä 2021. Tuolloin hän solmi henkilökohtaisen valmennussopimuksen Kiinan olympiakomitean kanssa ja matkusti heinäkuussa Kiinaan, Pekingistä 300 kilometriä pohjoiseen Hebein provinssissa sijaitsevaan valmennuskeskukseen.
Tuolloin korona-ajan Kiinaan ei ollut pääsyä Pekingin kautta, joten Lindholm joutui lentämään Shanghaihin. Sieltä hän pääsi perille autokyydillä, jolle kertyi mittaa 1 500 kilometriä. Sitä ennen hän ehti viettää yksin 29 vuorokautta hotellikaranteenissa.
Puolentoista kilometrin korkeudessa aavikolla odottanut loistelias hiihtokeskus oli kuitenkin näkemisen ja kokemisen arvoinen.
– Siellä on muun muassa varmaan maailman paras hiihtoputki: kaksi kilometriä pitkä, hyvä maasto ja aina liukas lumi. Rullahiihtoreittiä on noin 25 kilometriä ja korkeuseroa noin 200 metriä.
– Kuntosalit ovat jalkapallokentän kokoisia, parikymmentä juoksumattoa vierekkäin. Kaikki, mitä hiihtourheilija voi tarvita.
Uutuuttaan hohtavista puitteista huolimatta Lindholmin huomio kiinnittyi välittömästi Qiangiin.
– Valmennuskeskuksessa sattuivat olemaan FIS-kisat. Hänen menonsa rullasuksilla oli sellaista, etten ole nähnyt vastaavaa aiemmin.
– Hän on erittäin mukava kaveri, aika länsimaalainen jo. Hän ei ollut mikään aloittelija, vaan hänet tiedettiin erittäin nopeaksi ja kestäväksi kaveriksi. Hän on yksi maailman kestävimpiä sprinttereitä. Lahjakkuutta riittää arvokisoissa podiumille asti, Lindholm sanoo.
Sprintterinä raakile
Qiang on ammatiltaan sotilas, mikä Lindholmin mukaan on vaikeuttanut tämän kansainvälistä hiihtouraa. Qiang napsi maailmancupin pisteitä jo joulukuussa 2019 ollen parhaimmillaan Planican sprintissä 17:s.
Seuraavan kerran hänet nähtiin maailmancupissa vasta viime helmikuussa Salpausselällä, jossa Qiang sijoittui kuudenneksi. Tätä seurasivat kakkossija Drammenissa ja 18. sija kauden päättäneessä Falunin sprintissä.
Vaikka sprinttisensaatio rakentui vain olympialaisille ja kolmelle maailmancupin kilpailulle, Qiang ehti niittää kyseenalaistakin mainetta. Ilman taktisia kömmähdyksiä niin Pekingissä, Lahdessa kuin Falunissa, Qiangin merittiilistalla Drammen ei välttämättä olisi ainoa palkintosijoitus.
– Kiinassa hänellä ei ollut koskaan riittävästi vastusta, vaan hän lähti paukusta kärkeen ja voitti eränsä ylivoimaisesti. Näin ei opita kilpailemaan sijoituksista, mikä kostautui eritoten olympialaisissa ja Falunissa.
– Hän voisi olla tällä kaudella ihan maailman parhaimpia, jos vain pääsisi Kiinasta tänne, Lindholm sanoo.
Tekeekö FIS jotain?
Suomalaisvalmentaja toivoo, että korkean profiilin hiihtopomot näkisivät Qiangin kilpailuluvan merkittäväksi asiaksi ajaa. Lindholmin mukaan taloudeltaan vahvan Kiinan mukana pitämiseksi kannattaisi nähdä vaivaa.
– Minusta Kansainvälinen hiihtoliitto voisi toimia tässä jotenkin, mutta siinä liitossa taitaa olla niin paljon muutakin tällä hetkellä, etten odota suuria.
Lindholm kuvailee Kiinan urheilukulttuuria hyvin olympiakeskeiseksi. Tämä näkyi kymmenien miljardien eurojen panostuksena Pekingin talvikisoihin.
– Talviurheilu ei ole loppunut, vaan on tauolla. Seuraaviin olympialaisiin on vielä vähän yli kolme vuotta aikaa. Veikkaan, että panostus lähtee taas käyntiin lähempänä kisoja. Sen mitä seurasin toimintaa neljä vuotta, Kiinassa ei oikein arvosteta muita kuin olympiakisoja ja Aasian kisoja. Nyt ikään kuin vedetään henkeä, ja sitten alkaa uusi satsi.
Vaikka hiihtopiirit eivät pääsisi seuraamaan Qiangin edesottamuksia tällä kaudella, Lindholm uskoo, että Kiinan hiihdon kaikkien aikojen ykkösnimestä kuullaan vielä.
– Hän on erittäin motivoitunut. Viimeistään seuraavissa olympiakisoissa 2026 hän on viivalla.