Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun mukaan Suomen on lopetettava Turkkiin kohdistuva asevientikielto, jotta Turkki voi ratifioida Suomen Nato-jäsenhakemuksen.
Çavuşoğlun kommenteista huolimatta Suomella ei ole varsinaista muodollista asevientikieltoa Turkkiin. Suomi tiukensi linjaansa aseiden ja puolustustarvikkeiden vientiin Turkkiin lokakuussa 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille. Enemminkin kyse on ollut keskeytyksestä kaupassa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) tapaa kollegaansa Hulusi Akarin Turkin pääkaupungissa Ankarassa kaksipäiväisellä vierailullaan 7.–8.12.2022.
Ulkoministeri Çavuşoğlu kuvaa Kaikkosen vierailua tärkeäksi askeleeksi.
– Koska Suomi ei ole ilmoittanut lopettaneensa asevientikieltoa, odotamme heiltä selitystä, Çavuşoğlu totesi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Puolustusministeri Akar vaatii puolestaan Turkin valtiollisen uutistoimisto Anadolu Agencyn mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomelta ja Ruotsilta ”konkreettisia toimia”, jotta Turkki voi ratifioida maiden jäsenhakemukset.
Aseviennin keskeytys odotettu kivi rattaissa
Jo keväällä arvioitiin, että aseiden ja puolustustarvikkeiden viennnin keskeyttäminen saattaa olla kivi Turkin kengässä Suomen Nato-prosessissa. Aseiden myynnin sallimisen lisäksi Turkki on vaatinut erityisesti Ruotsilta viime kuukausien aikana useiden kymmenien terroristeina pitämiensä kurdien palauttamista Turkkiin.
Suomi ei ole myöntänyt uusia asevientilupia Turkkiin lokakuun 2019 jälkeen. Esimerkiksi viime vuonna Suomi antoi kielteisen päätöksen suojausteräksen viennistä Turkkiin. Asia käy ilmi Puolustusvoimien puolustustarvikkeiden vientiä koskevasta raportista (siirryt toiseen palveluun).
Turkin ulkoministeri tapasi kollegansa Pekka Haaviston (vihr.) elokuussa Helsingissä. Çavuşoğlun mukaan tapaamisessa nousi esille, että Suomi jatkaa syksyllä 2019 aloittamaansa keskeytystä.
– Tämä rajoitus täytyy kumota, Çavuşoğlu vaati tiistaina.
Ruotsi ilmoitti puolestaan jo syyskuun lopussa sallivansa aseviennin jälleen Turkkiin. Myös Ruotsin kohdalla Turkki ei ollut varsinaisessa asevientikiellossa, mutta kauppa oli keskeytyksissä.
Ruotsissa sotilastarvikkeiden vientiä arvioiva viranomaisen (ISP) totesi syyskuussa, että esimerkiksi elektroniikan, ohjelmistojen tai teknisen tuen toimittamiselle Turkkiin ei ole esteitä.
Turkki ja Unkari ovat Naton ainoat jäsenmaat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksia. Unkari on kertonut ratifioivansa jäsenhakemukset helmikuun alussa. Turkki ei ole antanut omalle ratifioinnilleen aikataulua.
6.12. klo 16.01 Juttua korjattu: Kaikkosen vierailu Turkissa alkaa keskiviikkona eikä torstaina kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.
Lähde: Reuters, AFP