Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa rouva Jenni Haukio järjestivät itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kahden vuoden koronatauon jälkeen.
Kokosimme illan kohokohdat tähän juttuun.
1. Veteraanien koskettavat viestit
Veteraanit ovat olleet pääosassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Tällä kertaa heitä ei koronavirusriskin takia nähty juhlissa, vaan heille järjestettiin erillinen tilaisuus viime viikolla.
– Olihan se erilaista, Sauli Niinistö kuvasi tilannetta.
Presidentin mukaan jokaisen pitäisi ottaa oppia veteraaneilta, kun he sanoivat olevansa kiitollisia.
Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme.
presidentti Sauli Niinistö
Veteraanien kokemukset olivat sykähdyttäviä tänäkin vuonna.
Eila Karhula lausui Jenni Haukiolle runon, jonka hän teki kymmenvuotiaana pikkulottana.
2. Juhlavieraina paljon ensikertalaisia arjen sankareita
Veteraanien poissaollessa ministeri Elisabeth Rehn oli ensimmäinen juhlavieras Jääkärimarssin soidessa.
Heti hänen jälkeensä tuli vieraita, joita ei yleensä ole nähty juhlissa. Tämä teki juhlasta tänä vuonna erityisen.
Juhliin oli kutsuttu esimerkiksi sairaanhoitajia, infektiolääkäreitä, opettajia ja koulun keittäjiä.
Vieraiksi oli kutsuttu lisäksi muun muassa terveydenhuollon ammattilaisia, kokonaisturvallisuudesta huolehtivia ihmisiä, vapaaehtoistyötä tekeviä sekä osaajia, jotka työskentelevät tulevaisuuden menestystekijöiden parissa.
Merkittävä osa vieraista oli ensikertalaisia. Perinteisesti virkansa tai asemansa puolesta kutsuttuja oli tänä vuonna vähemmän.
3. Käsidesitauoista ilmiö
Korona vaikutti tänä vuonna siihen, että juhlijoita kutsuttiin tavallista vähemmän. Presidenttipari puhdisti käsiään säännöllisesti käsidesillä. Tästä tuli ilmiö myös sosiaalisessa mediassa.
Vastaanoton vierasmäärä oli noin kolmanneksen pienempi kuin aiempina vuosina. Kutsuttuna oli noin 1 300 henkilöä eri puolilta Suomea.
Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa jo vuonna 1919 presidentti K. J. Ståhlbergin aikana. Juhlat ovat jääneet pitämättä sen jälkeen vain harvoin, lähinnä sodan, presidentin sairauden tai Presidentinlinnan remontin takia.
Siksi kahden vuoden tauko Linnan juhlissa koronapandemian takia on harvinaista. Pisin katkos juhlaperinteeseen tuli toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1933 Linnan juhlat jäivät väliin syvän laman takia.
4. Kriisit näkyivät puheissa ja puvuissa
Tämän vuoden juhlia vietettiin monen kriisin varjossa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyi puheissa.
Minua pelottaa ukrainalaisten puolesta.
presidentti Sauli Niinistö
Koronatauon jälkeen Suomessa pystyttiin järjestämään puolustusvoimien paraati.
Presidentti Sauli Niinistö muistutti haastattelussa ennen juhlia, että Suomen historiasta tulee kovin samantyyppisiä mielleyhtymiä kuin nyt Ukrainasta. Vieraina oli useita Ukrainan auttajia.
Valmentajat Markku Kanerva ja Jukka Jalonen tsemppasivat suomalaisia kriisin keskellä.
Energiakriisin ja ympäristökriisin vuoksi moni oli valinnut juhliin kierrätyspuvun. Presidentin puolison Jenni Haukion yllä oli puku, jota hän käytti aiemmin Tokiossa keisarin kruunajaisissa.
Kansaedustaja Jaana Pelkonen (kok.) oli juhlissa euroviisuasussaan 15 vuoden takaa.
Muusikko Emilia Rinne kertoi aiemmin Ylelle kierrätyspuvusta. Hän saapui juhliin kumppaninsa, Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni Tinja-Riikka Korpelan kanssa.
5. Räppiä ja Loirin musiikkia
Kutsuvieraissa ja kutsujen musiikissa näkyi taiteilija Vesa-Matti Loirin poismeno. Linnan juhlissa kuultiin Loirin kuuluisia kappaleita.
Linnassa kuultiin myös, miten saamelainen rap-artisti Áilu Valle riimitteli.
Korjattu 7.12. klo 19.18, että runon lausunut lotta on Eila Karhula. Ensin virheellisesti kerroimme nimeksi Annikki Mäkelä.