Hyppää sisältöön

Eurooppa-kirje: ”Rangaistukseksi pojat kastetaan mustepullossa” – Tanskassa TV-joulukalenterit päätyivät rasismiryöpytykseen

Miltä näyttävät EU:n laajentumissuunnitelmat? Siitä kirjeen lopussa.

Tanskassa keskustellaan television joulukalenteriohjelmista, kertoo Karoliina Kantola Kööpenhaminasta.
Karoliina Kantola,
Alina Mäkynen

Juuri kun jouluhygge-sesonki oli alkamassa, osaa Tanskan jouluperinteistä alettiin katsella kriittisesti – toisin sanoen, niitä haluttiin päivittää 2020-luvulle sopivaksi.

Kysymyksinä olivat, minkälaista kuvastoa ja sanastoa kulttuureista ja ihmisistä sopii käyttää, ja kuka voi esittää alkuperäiskansaan kuuluvaa henkilöä.

Marraskuun lopussa julkinen televisiokanava TV2 ilmoitti (siirryt toiseen palveluun), ettei se aio näyttää 1997 tehtyä joulukalenteria nimeltä Pyrus, Alletiders Julemand. Kanavan fiktiotuotannon väliaikainen päällikkö Mette Nelund tiedotti, että joulukalenteri antaa ihmisistä ja kulttuureista vanhentuneen kuvan. Päällikön mukaan lapset eivät välttämättä osaa laittaa jaksoja historialliseen kontekstiin, eikä kanava halua yhdenkään lapsen tuntevan ulkopuolisuutta katsoessaan sarjaa.

Joulukalenteriin kuuluu esimerkiksi lauluesitys, jossa tanskalaislapset ovat pukeutuneet Suomen suklaasuukkoja muistuttaviksi flødeboller-herkuiksi, kasvot maalattuina ruskeiksi. Toisessa jaksossa kolmea poikaa moititaan, kun he ovat kiusanneet tummaihoista henkilöä, jota kutsutaan sillä rasistisella termillä. Rangaistukseksi pojat kastetaan mustepullossa. Kohtaukset saivat kritiikkiä myös kuusi vuotta sitten, jolloin joulukalenteria esitettiin edellisen kerran.

TV2 päätti edellisen sijasta näyttää vuonna 2000 valmistuneen joulukalenterisarjan. Sekin tosin sisältää muun muassa esityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa lapset kumartavat riisihatut päässä ja tonttu laulaa, kuinka ”kiinalaiset sanovat pingeling, aina kun he saavat riisiä”. Kanavan mukaan kyse on eri asiasta, sillä kohtauksessa ei viitata kenenkään ihonväriin. Enää TV2 ei kuitenkaan tekisi tällaistakaan kohtausta.

Joulukalenteri-gate eteni TV2:n keskusteluohjelmassa (siirryt toiseen palveluun), johon oli kutsuttu mediatutkijoita ja toisen joulukalenterin, vuonna 1989 julkaistun Nissebanden-sarjan näyttelijä. Suorassa lähetyksessä grönlantilaistaustainen arktisten aineiden opiskelija läksytti tanskalaisnäyttelijää kulttuurisesta omimisesta ja kysyi, miksi tanskalaiset esittävät inuiittilapsia. Yllätyksenä tulleesta kritiikistä hämmentynyt näyttelijä (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti jälkikäteen Facebook-sivuillaan, kuinka surulliseksi hän oli tullut epäasiallisista syytöksistä.

Samoin kohun keskelle joutuneen Pyrus-tontun esittäjä on kertonut olevansa pettynyt (siirryt toiseen palveluun) TV2:n päätökseen. Pääosanäyttelijän mukaan kiistanalaiset kohtaukset olisi voitu vaan leikata pois.

Jotkut voivat nähdä koko keskustelun hiustenhalkomiseksi keskellä muita kriisejä. Monen mielestä se on kuitenkin paikallaan Tanskassa, jolla on oma historiansa siirtomaiden, Grönlannin ja alkuperäiskansojen kanssa.

Ja mekin tiedämme, että tanskalaiset osaavat tehdä myös laadukkaita fiktiosarjoja.

Glædelig jul,

Karoliina

Seuraavaksi kollegani Alina Mäkysen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta. ⬇️

VIIKON GRAAFI:

EUROOPAN UNIONI laajeni viimeksi vuonna 2013, kun Kroatia liittyi unionin jäseneksi. Tällä hetkellä virallisia ehdokasmaita ovat Ukraina, Moldova, Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Komissio on suositellut (siirryt toiseen palveluun) ehdokasmaan asemaa myös Bosnia-Hertsegovinalle, josta jäsenmaat saattavat päättää (siirryt toiseen palveluun) ensi viikolla.

Laajentumista tuskin nähdään lähivuosinakaan, sillä monet ehdokasmaat ovat kaukana unionin jäsenyysehdoista. Esimerkiksi Länsi-Balkanilla tilanne ei kuitenkaan ole helppo, sillä Kiina ja Venäjä ovat myös kiinnostuneita maiden kumppanuudesta. (Tästä lisää Jani Parkkarin ja Antti Haanpään reportaasissa (siirryt toiseen palveluun).)

MENEILLÄÄN JA TULOSSA:

TÄNÄÄN kello 9 voi seurata striimiä (siirryt toiseen palveluun) Euroopan parlamentin Suomen-toimiston keskustelutilaisuudesta, jossa aiheena on muun muassa EU:n tuki Ukrainalle. Tilaisuudessa kuullaan ainakin europarlamentaarikkoja ja Ukrainan Suomen-suurlähettilästä Olga Dibrovaa.

MAANANTAINA valtiovarainministerit tapaavat ylimääräisessä kokouksessa ja jatkavat vääntöä Ukrainan lainapaketista ja Unkarin tukimiljardeista. Samana päivänä kokoontuvat ulkoministerit, joiden asialistalla on Venäjän hyökkäyssodan lisäksi Iranin tilanne. Tiistaina Brysselissä tapaavat eurooppaministerit.

KESKIVIIKKONA on energiaministerien kokous. Esillä on jälleen kaasun hintakatto, josta jäsenmaat ovat erimielisiä (siirryt toiseen palveluun). Puheenjohtajamaa Tšekki on tehnyt komission esityksestä uuden ehdotuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa kattoa laskettaisiin 220 euroon alkuperäisestä 275 eurosta.

SOLMUSSA olevia päätöksiä esimerkiksi Unkarin tukirahoista voidaan pyrkiä avaamaan EU:n huippukokouksessa (siirryt toiseen palveluun), joka alkaa torstaina.

EUROOPAN keskuspankki päättää torstaina koronnostoista vuoden viimeisessä rahapolitiikkaa koskevassa kokouksessaan. EKP:n edustaja kommentoi tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun), että korot nousevat, mutta ovat nyt ”hyvin lähellä neutraalia tasoa”.

Tässä oli vain osa Eurooppa-kirjeen sisällöstä. Voit tilata koko kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Mitä ajatuksia kirje herätti? Voit keskustella aiheista lauantai-iltaan klo 23:een asti tässä alla.

Suosittelemme sinulle